Vuokralaiset ovat hyvä tietolähde vuokraustoimintaansa kehittämään pyrkivälle vuokranantajalle. Vuokralaisten antama palaute on hyvä mittari sille, ovatko suunnitellut ja toteutetut kehitystoimenpiteet johtaneet tavoiteltuun suuntaan. Parhaimmillaan palautteen kysyminen voi vaikuttaa vuokranantajan kilpailuaseman paranemiseen, vuokrausasteen nousuun, vuokrasuhteen pysyvyyteen ja näiden kautta vuokraustoiminnan kannattavuuteen.
Mistä asioista palautetta voisi ja kannattaisi vuokralaiselta kysyä
”Sitä saa mitä mittaa” on joku kulunut bisnessanonta, jolla kait tarkoitetaan sitä, että asioilla on taipumus kääntyä siihen suuntaan, mihin niitä pyrkii systemaattisesti kääntämään. Vuokrasuhde ei ole mitenkään rakettitieteen monimutkaista eli kysymykset voi jakaa vaikka seuraaviin ryhmiin:
- asuntoilmoitus ja vuokrausprosessi
- asunto ja taloyhtiö
- vuokranantajan toiminta vuokrasuhteen aikana
- vuokrasuhteen päättyminen
Asuntoilmoitus ja vuokrausprosessi. Tässä kohtaa vuokralaiselta voi kysyä, kuinka tyytyväinen tämä oli asuntoilmoituksen tietosisältöön, kuinka hyvän ja todenmukaisen kuvan ilmoituksen kuvat antoivat asunnosta, minkälainen mielikuva hänelle jäi vuokralaisvalintaprosessista, kuinka selkeästi hänelle selitettiin vuokrasopimuksen ehdot ja kuinka sujuvasti asunnon luovutus meni. Jatkossa aion kysyä myös vakuuteen liittyen, haluaisiko vuokralainen mieluummin maksaa vakuuden vai hieman korkeampaa vuokraa.
Asunto ja taloyhtiö. Asunnon siisteydestä asunnon luovutushetkellä on hyvä kysyä. Alkuperäiskuntoisestakin asunnosta syntyy hyvä ensivaikutelma, kun se on oikein hyvin siivottu ja vuokralaiselle syntyy mielikuva, että kaikki, mikä näyttää vanhalta ja kuluneelta, johtuu siitä, että ne ovat vanhoja ja kuluneita eivätkä likaisia. Erikseen voi kysyä sekä asunnon tyylivaikutelmasta että asunnon varusteiden ja koneiden teknisestä kunnosta. Taloyhtiöstä rappukäytävän siisteys, yhteisten tilojen siisteys ja kunto sekä pihan ylläpito ovat luonnollisia kysyttäviä asioita. Pysäköintiin, talosaunaan tai talopesulaan liittyvät kysymykset kannattaa rajata niitä käyttäneille.
Vuokranantajan toiminta vuokrasuhteen aikana. Vuokranantajien keskustelupalstalla oli mielenkiintoinen ketju siitä, miten vuokralaista pitäisi huomioida ja palkita vuokrasuhteen aikana. Toiset lahjoittavat kuohuviiniä muuton yhteydessä ja suklaata jouluna ja toiset kokivat ahdistuvansa siitä, jos heitä lahjottaisiin ja jäisivät ikäänkuin vastalahjan velkaa. Toiset kokevat tekevänsä vuokralaisen tyytyväisimmäksi jättämällä tämän täysin rauhaan ja panostavansa vain asunnon tai koneiden korjauksiin, kun vuokralainen niistä ilmoittaa. Ketjun perusteella päätin lisätä aihetta koskevan kysymyksen palautekyselyyni. Siten saan kerättyä vähän tietoa mutun sijaan.
Vuokranantajan tavoitettavuus, reagointinopeus ongelmien ratkaisemiseksi, yhteydenpito vuokralaisen kanssa ja yleinen palveluasenne ovat hyviä kysymysten kohteita.
Vuokrasuhteen päättyminen. Vakuutusyhtiön hyvyys mitataan konkreettisesti vahinkotapahtuman yhteydessä, jolloin vasta oikeasti selviää, vastaako toiminta myyntiesitteiden kiiltokuvien ja lupausten tasoa. Vuokrasuhteenkin lopussa, erityisesti tilanteissa, joissa vakuutta pitää pidättää, mitataan lopulta, onko vuokranantaja onnistunut konkretisoimaan vuokrasopimusta tehtäessä, mitä tarkoittaa normaali kuluminen tai että pienetkin kissan raapaisut tapeteissa tarkoittavat usein vähintään yhden koko seinän tapetointia. Myös vakuuden palautusnopeus voi olla kysymysten joukossa.
En ole kyselylomakkeiden laatimisen asiantuntija mutta yleisoppi lienee, että mitä pidempi sen vähemmän vastauksia. Insinööriluonteelle voi olla tyypillistä halu kysyä kaikki yllämainitut kysymykset ja muutama päälle mahdollisimman perusteellista analyysiä varten. Kysely kannattaa pitää yksinkertaisena ja nopeana täyttää. Siihen pääsee valitsemalla vain oman toiminnan ja sen kehittämisen kannalta oleellisimmat kysymykset.
Yhden kysymyksen kuitenkin lisäisin joka tapauksessa: ”Saako palautetta käyttää vuokraustoiminnan markkinoinnin yhteydessä”. Uskon ja varaudun siihen, että kilpailu hyvistä vuokralaisista kiristyy ja mikäli pystyy markkinoimaan itseään hyvänä vuokranantajana tyytyväisten asiakkaiden palautteiden avulla, voi parantaa asemiaan tässä kilpailussa.
Ostan Asuntoja Podcast #1 vieras MG Asuntojen Markus Gran ja Podcast #3 vieras Harri ”Nuuka” Riihimäki käyttävät molemmat vuokralaisten palautekyselyjä osana hyvän vuokranantajan toimintakonseptejaan. MG Asunnot käyttää asiakaspalautetta myös markkinoinnissaan. Kun palautteessa on vuokralaisen koko nimi, sen painoarvo on suurempi.
Milloin vuokralaiselta voi kysyä palautetta
Ensimmäisenä tulee mieleen, että palaute kysytään vuokrasuhteen lopussa, mikä onkin hyvä tilaisuus. Vuokralaisen ei tarvitse enää kaunistella asioita, kun vuokrasuhde on jo päättynyt. Näin voi saada kunnon ideoita toiminnan kehittämiseen. Muuttopäivä ja sitä seuraavat päivät eivät välttämättä ole parhaita kyselyn lähettämiselle, koska vuokralainen voi olla kiireinen muuttopuuhien vuoksi.
Toisaalta vuokralainen ei välttämättä vastaa kyselyihin vuokrasuhteen päätyttyä, koska hän ei enää hyödy mitenkään kyselyyn vastaamisen seurauksena mahdollisesti tehtävistä kehitystoimenpiteistä. Mikäli kyselyn tekee 2 viikkoa asuntoon muuttamisen jälkeen, saa todennäköisesti hyviä vastauksia asuntoilmoitukseen ja vuokralaisvalintaprosessiin liittyen muttei mitään relevanttia palveluun tai vuokrasuhteen päättymiseen liittyen. Vuosittain tehtävä kysely taas voisi motivoida vuokralaista vastaamaan, koska hän voisi myös hyötyä vastausten perusteella tehtävistä toimenpiteistä.
Pitäisikö vuokralaisilta kysyä avoimia kysymyksiä vai tarjota monivalintatehtäviä?

Avoimet kysymykset ovat siitä hyviä, että niiden avulla voi saada konkreettisia ideoita, miten omaa toimintaansa tulisi kehittää. Avoimet kysymykset vaativat aikaa ja viitseliäisyyttä vuokralaiselta eli varjopuolena on se, että kyselyihin ei vastata. Pelkillä kyllä/ei kysymyksillä ei juuri saa tietoa, jonka pohjalta voisi toimintaansa kehittää. Kysymykset, joissa on mahdollisuus valita arviointiasteikolla, ovat jotain siltä väliltä. Käytän pääasiassa niitä ja tarjoan mahdollisuuden avoimeen lisäkommentointiin.
Ostan Asuntoja sponsori Asuntopehtoori käyttää kyselyissään arviointiasteikon ja avointen kysymysten yhdistelmää. Myös Asuntopehtoori käyttää asiakaspalautetta markkinoinnissaan .
Teknologiaa hyödyntävänä käytän nettikyselyjä. Kysymyksiä on helppo muokata matkan varrella ja vastausten kerääminen tapahtuu automaattisesti. Netistä löytyy ohjeita, miten kyselyitä tulisi tehdä ja kysymyksiä laatia. Survey Monkey on yksi suosituista palveluista. Google Driven sisältä löytyvä Forms on helppo ja selkeä tapa tehdä kyselyjä, joita voi myös printata ja käyttää paperipohjaisina.
Ohessa Ostan Asuntoja esimerkki minkälaisen palautekyselyn Google Formsin avulla saa aikaan.
Yhteenveto
Asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa ja vuokraustoiminta on oleellinen osa sitä. Mitä systemaattisemmin palautetta kerää sitä enemmän ajan kuluessa pystyy näkemään, onko oma vuokraustoiminta kehittynyt matkan varrella. Vuokralaisten määrän kasvaessa myös palautteiden määrä kasvaa ja jossain vaiheessa palautteelle voi asettaa konkreettisen mitattavan tavoitteen. ”Sitä saa mitä mittaa”
Tämän blogikirjoituksen sponsoroi:

Flatcolla hoidan toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti.
Flatco on täysin uudenlainen, kevyt ja ketterä palvelu onnistuneeseen kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen hallintaan. Flatcolla hallinnoin vuokrasopimukset, vikailmoitukset ja niiden tilanneseurannan sekä kommunikoinnin vuokralaisten kanssa. Flatcolla teen lisäksi muun kiinteistön omistamiseen, hallintaan ja huoltamiseen liittyvän dokumentoinnin.
UUTTA: Visma Sign integroitiin osaksi Flatcoa. Integraation myötä käyttäjä voi luoda vuokrasopimuksen, lähettää sen sähköisesti allekirjoitettavaksi ja arkistoida sen digitaalisesti. 4 sähköistä vuokrasopimuksen allekirjoitusta / asunto / vuosi: 0€ (voimassa toistaiseksi)
Flatco on ilmainen ensimmäisen 3 asunnon osalta. Mainitse Ostan Asuntoja tilauksen yhteydessä ja saat kolme asuntoa ylittävälle osalle 50%:n alennuksen 6 kuukauden ajaksi.
Lisätietoja osoitteesta flatco.fi
Olli Turunen ei paljon esittelyjä kaipaa. 10 000 asuntosijoittajaa on jo hankkinut Turusen ja Joonas Oravan ”Osta, vuokraa, vaurastu (OVV)” -kirjan asuntosijoitustoimintansa tueksi. Mutta mikä on ORM? Sekin selviää kuuntelemalla.
Ostan Asuntoja Podcast tilattavissa, ladattavissa ja kuunneltavissa kaikilla alustoilla: Apple Podcasts, Spotify, Stitcher ja SoundCloud.
Flatco, palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti, tarjoaa nyt kaikki jaksot kuunneltavaksi myös SoundCloudin kautta.
Voit kuunnella podcastia myös tästä linkistä:
Lisätietoa Podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan:
Joonas Orava, Olli Turunen – Osta, vuokraa, vaurastu; Adlibris Sidottu, Adlibris E-kirja *
”Osta, vuokraa, vaurastu” -blogi
Kävin asuntosijoittajien valmennettavana; arvioni “Osta, vuokraa, vaurastu” -verkkovalmennuksesta
Vesa Puttonen: Mitä, missä, miljoona, 1999
”Känsät käteen ja turskaa taskuun” -blogikirjoitus ORM:stä
Tuomas Mäkelä Bo LKV
Olli Turunen Twitter
Osta, vuokraa, vaurastu Facebook
Tämän ”Ostan Asuntoja Podcast” -jakson sponsoroi:

Flatcolla hoidan toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti.
Flatco on täysin uudenlainen, kevyt ja ketterä palvelu onnistuneeseen kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen hallintaan. Flatcolla hallinnoin vuokrasopimukset, vikailmoitukset ja niiden tilanneseurannan sekä kommunikoinnin vuokralaisten kanssa. Flatcolla teen lisäksi muun kiinteistön omistamiseen, hallintaan ja huoltamiseen liittyvän dokumentoinnin.
Flatco on ilmainen ensimmäisen 3 asunnon osalta. Mainitse Ostan Asuntoja tilauksen yhteydessä ja saat kolme asuntoa ylittävälle osalle 50%:n alennuksen 6 kuukauden ajaksi.
Lisätietoja osoitteesta flatco.fi
Kaikki Ostan Asuntoja Podcast -jaksot löytyvät täältä
Mikset suosittele flippausta tai 100 %:n velkavipua kaikille nopeuttamaan vaurastumista? YouTube #48
Tämä video on jatkoa “Miten ostaa kohteita motivoituneilta myyjiltä alle markkinahinnan? #23 (2018)” -videolle.
Tällä kertaa käsitellään, mikä on happamoitunut kohde, mikä käynnistää happamoitumisen, miten sen voi yleensä tunnistaa, ja miten niistä voi tulla asuntosijoittajaa kiinnostavia, kun kohteeseen yhdistyy motivoitunut myyjä.
Viime viikon motivoituneen myyjän tapaus oli, kun myyjä halusi jäädä asuntoon vuokralle.
Tämän ”Ostan Asuntoja YouTube” -videon sponsoroi:

”Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta www.sijoitusasunnot.com!”
Sijoitusasunnot.comin Blogista: ”Sijoitusasunnon kassavirran laskeminen”
Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä
Taloudellinen riippumattomuus on tämän päivän muotitermi mediassa, jota kadehditaan, halveksitaan, vääristellään ja tietysti, kuten asiasta aidosti kiinnostuneet sen näkevät, tavoitellaan. Itse asetin oman taloudellisen vapauden tavoitteeni 20 vuotta sitten eli ihan uudesta asiasta ei kuitenkaan Suomenkaan takapajuisella kadehtimiskamaralla ole kyse.
Huomasitko jo, että käytin samassa kappaleessa sanoja “riippumattomuus” ja “vapaus”. Suomessa yleensä käytetään “riippumattomuus” -sanaa mutta itse pidän englanninkielisestä termistä “financial freedom” suoraan käännetystä “vapaus” -sanasta. Tämä on saivarteluani, koska englanninkielinenkin wikipedia linkkaa “financial freedom” -haun “financial independence” -sivulle.
Taloudellinen vapaus tai riippumattomuus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä tai kotitaloudella on riittävästi varallisuutta, jonka tuotoilla pystyy elämään siten, ettei ole vangittuna tai riippuvainen työn tekemisen tuomista tuloista
Suomenkielisessä wikipediassa ei muuten löydy taloudellista riippumattomuutta ollenkaan ja taloudellinen vapauskin on määritelty tarkoittamaan “vapaan markkinatalouden” astetta. Tästä ensimmäisen kappaleen “takapajuinen” -adjektiivi.
Lue lisää ja perusteellisesti aiheesta: Taloudellinen riippumattomuus: ultimaattinen opas
Passiivinen tulo ja velattomaksi asuntosäästetty omistusasunto suurimpana varallisuutena
Taloudelliseen vapauteen liitetään usein termi “passiivinen tulo”. Tämä tarkoittaa sitä, että varallisuus generoi tuottoja, jotka ovat vähintään yhtä suuria kuin elämisen kulut. “Omistusasuminen on kannattavampaa kuin vuokralla asuminen” ja “kaikki velka on pahaa ja mitä nopeammin sen maksaa pois sitä turvallisempaa elämä on” -kansanuskomuksiin totutetuilla suomalaisilla varallisuus on pääosin kiinni omistusasunnoissa. Taloudellisen vapauden kannalta omistusasunto varallisuudessa on kuitenkin ongelmallinen, koska se generoi vain passiivisia kuluja, joilla on taloudellista vapautta pienentävä vaikutus. Pankkitilillä ei näy yhtään plus-merkkistä suoritusta riippumatta siitä, onko omistusasunnon arvo nettovarallisuudessa 200 000 vai 2 miljoonaa euroa.
Kannattavan sijoituksen peruskonseptiin kuuluu, että se generoi tuloja ja erityisesti taloudellisen vapauden tilassa näiden tulojen pitää olla positiivisia rahavirtoja. Siksi omistusasuminen ja vuokra-asuminen ovat vain asumismuotoja, joista molemmista generoituu pelkästään negatiivisia asumismenoja, joita taloudellisen vapauden tilassa pitää kattaa muun omaisuuden positiivisilla tulovirroilla. Näitä rahavirtoja voi tulla vaikka osingoista tai rahastojen tuotto-osuuksista mutta tässä yhteydessä keskitytään niiden generoimiseen asuntosijoitusten avulla.
Sijoittaminen asuntoihin vai työ asuntosijoittamisen parissa
Asuntosijoittaminen tarkoittaa pääsääntöisesti sijoitusasuntojen ostoa, omistamista ja myyntiä tarkoituksena tehdä voittoa. Ostaminen tarkoittaa siis rahan käyttöä. Vastaavasti osakkeita ostetaan rahalla, omistetaan arvo-osuustilillä, saadaan osinkoa ja myydessä pääoma voiton verran kasvaneena palautuu pankkitilille.
Työ taas tarkoittaa jonkin tehtävän aktiivista suorittamista tavoitteena toimeentulon hankkiminen (ansiotyö) tai tarpeiden tyydyttäminen (vessan siivoaminen kotona). Rahaa ei käytetä vaan sijoitetaan omaa työpanosta.
Rautalangasta vielä väännettynä osakesijoittaminen on selvästi sijoittamista, joka tuottaa passiivista tuloa, ja osakemeklarina pankkiiriliikkeessä 5 päivää viikossa osakesijoittamisen parissa työskenteleminen on työtä, joka tuottaa aktiivisuutta edellyttävää ansiotuloa. Kun siirrytään asuntosijoittamisen puolelle, raja ei olekaan niin selkeä tai se voi olla, kunhan sen on ymmärtänyt.
Otetaan esimerkiksi flippaus (ORM – osta, remontoi, myy) ja mietitään, onko se sijoittamista vai työtä. Flippaus koostuu pääasiassa seuraavista vaiheista:
- huono- tai peruskuntoisen asunnon ostaminen
- remonttitarvikkeiden ostaminen
- remontin tekeminen
- remontoidun asunnon myyminen
Edellä määritellyn mukaisesti asunnon ja remonttitarvikkeiden ostaminen sopii asuntosijoittamisen määritelmään (toki tämänkin tekeminen kannattavasti edellyttää työtä, kuten myös oikeiden osakkeiden valinta). Remontin tekeminen taas edellyttää työpanoksen sijoittamista, mikä edellä määritellyn mukaisesti ei ole asuntosijoittamista vaan työtä asuntosijoittamisen parissa. Koska sijoitustoiminnan tarkoituksena on tehdä voittoa, remontointityön tekemättä jättäminen tarkoittaa, että voitot jäävät realisoitumatta.
Kun remontti on tehty onnistuneesti ja asunto myyty voitolla seuraavalle omistajalle, kysymys kuuluu, kuinka paljon voitosta on sijoitustoiminnan ansiota ja kuinka paljon remonttityön tekemisen ansiota. Toinen tärkeä asia ymmärtää on, että tulo on kaikkea muuta kuin passiivista eli ilman aktiivisen remonttityön komponenttia tuloa ei olisi ollenkaan. Taloudellisen vapauden kannalta flippaus ei siis ole millään muotoa passiivisen tulon lähde, mikäli flippaustoiminnan voitto perustuu siihen, että työ tehdään itse. Remonttityöstä poistuminen 6 kuukaudeksi maailmanympärysmatkalle tyrehdyttää sijoituskomponentin tuotot nollaan.
Passiivista tuloa asuntosijoittamisen avulla
Kun on asettanut tavoitteeksi taloudellisen vapauden ja tehnyt suunnitelman, jossa asuntoihin sijoittaminen on oleellinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi ja ylläpitämiseksi, on tärkeää ymmärtää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Passiivisuus-aktiivisuus -akselilla otan muutaman esimerkin:
- Asuntosijoittaminen osakkeiden tai rahastojen kautta; tarjolla on erilaisia asuntosijoitusrahastoja ja asuntosijoitusyhtiöiden osakkeita. Näiden kautta asuntosijoittaminen on sijoittajan kannalta hyvin passiivista tuloa generoivaa toimintaa. Taloudellista vapautta tavoittelevalle tämä tarkoittaa myös hidasta vauhtia tavoitteen saavuttamisessa, koska kaikki aktiviteetit veloitetaan rahastojen palkkioissa tai asuntosijoitusyritysten tuloslaskelmissa kuluina ennen tuottojen jakamista omistajille. Rahaston pitää olla tuotto-osuustyyppinen, josta maksetaan säännöllisesti tuottoa ulos ja valitun osakkeen pitää olla sellainen, joka tuottaa osinkotuloa vuodesta toiseen. Tällöin voi häipyä 6 kuukaudeksi viidakkoon tulovirran pysähtymättä.
- Suora asuntosijoittaminen vuokraus-, korjaus- ja hallinnointitoiminnot ulkoistaen; tällaisella toimintamallilla on käytännössä mahdollista päästä lähes yhtä passiiviseen tuloon kuin rahasto- ja osakesijoittamisen kautta, koska sijoitusasunnon ostamisen jälkeen vaadittavat toiminnot ulkoistetaan. Ulkoistuspalveluita tarjoavien palkkiot luonnollisesti vähentävät tuottoa ja tällä tavalla hidastavat taloudellisen vapauden tavoitteen saavuttamista. Mikäli taloudellinen vapaus on jo saavutettu, tämä on yksi hyvä keino varmistaa tulojen passiivisuus, kun siirrytään hallinnoinnin sijasta hallinoimaan hallinnoijaa. Ostan Asuntoja -sponsori Asuntopehtoori, jonka perustaja on myös itse asuntosijoittaja, tarjoaa juuri tällaista palvelua.
- Vuokraus- ja hallinnointitoiminnan hoitaminen itse; edelliseen vaihtoehtoon verrattuna tämä on vähemmän passiivinen vaihtoehto ja ajoittain vaatii selkeää aktiivisuutta, kun vuokralainen on vaihtumassa ja mikäli asuntoa pitäisi vielä remontoida vuokralaisten välissä. Käytännössä yksittäinen asunto ei välttämättä vaadi mitään muuta hallinnointia kuin vuokranmaksun seurannan, kunhan vastikkeiden maksut hoituvat e-laskutuksen kautta. Mitä enemmän salkussa on asuntoja sitä enemmän näitä aktiivisuutta vaativia tapahtumia syntyy. Mitä suuremmat elämisen kulut, sitä enemmän asuntoja pitää olla salkussa, jotta voi saavuttaa taloudellisen vapauden. Mikäli omaa vaadittavat taidot, tämä tapa säästää ulkoistuspalkkioissa ja nopeuttaa matkaa kohti taloudellista vapautta. Jos haluaa nauttia täysin passiivisista tuloista, tämä on sitä huonompi vaihtoehto mitä enemmän asuntoja on salkussa. Teknologiaa ja alihankintaa valikoidusti hyödyntämällä isoakin asuntosalkkua pystyy pyörittämään ja samalla nauttia suhteellisen passiivisten tulojen tuomasta vapaudesta.
- “Osta, vuokraa, remontoi, vuokraa, uudelleenrahoita, toista” on konsepti, jota itse usein sovellan omassa toiminnassani. Mitä enemmän omaa aikaa ja työtä pystyy tähän konseptiin sijoittamaan sitä nopeammin taloudellisen vapauden tavoite on
saavutettavissa. Uudiskohteesta sijoitusasunnon ostaminen on sikäli vähemmän aktiivisuutta vaativaa, että pääsääntöisesti ensimmäiset 10-20 vuotta vaativat hyvin vähän remontointiin liittyviä aktiviteetteja. Itsekään en tee varsinaista remontointityötä mutta sen suunnittelu ja valvonta lisäävät aktiivisuustasoa uudiskohdesijoitukseen verrattuna. Konsepti eroaa flippauksesta siten, että asuntoa ei osteta myytäväksi ja remonttia ei verotusteknisistä syistä toteuteta heti, mikäli asunto on vuokrattavassa kunnossa. Näin aktiivisuus jakautuu pidemmälle aikajanalle ja aktiivisuusjakson päätyttyä asunto jää tuottamaan pääsääntöisesti passiivista tuloa, joka on remontin tuoman vuokrankorotuspotentiaalin ansiosta korkeampi kuin ennen remonttia. Ostan Asuntoja Podcast #3 -jakson vieras Harri “Nuuka” Riihimäki toteuttaa tätä strategiaa kumppanin kanssa. - Flippaus; jo kuvattujen ominaisuuksien lisäksi, flippauskonseptiin liittyy asunnon myynti remontin valmistuttua. Voiton suuruudesta riippuen flippaus tarjoaa määräajaksi passivoitumisen mahdollisuuden mutta taloudellisen vapauden kannalta asunnon myynti siirtää varallisuuden käteisen rahan muotoon, joka ei tämän hetken korkoympäristössä generoi juuri minkäänlaisia passiivisia tuloja. Siksi flippaus onkin enemmän keino kerryttää pääomia, joilla voi hankkia tuottoja generoivaa varallisuutta, mikäli tavoittelee taloudellista vapautta. Jos flippausvoitoilla ostaa uuden auton, siinä ei ole mitään pahaa mutta se on “sijoitus”, joka aiheuttaa vain menoja ja jonka arvo tippuu välittömästi, kun se on ajettu autokaupan pihasta ulos.
Matkalla kohti taloudellista vapautta ja sen saavuttamisen jälkeenkin voi soveltaa vaikka kaikkia yllämainittuja konsepteja samanaikaisesti. Säätelemällä niiden määrää ja keskinäistä suhdetta voi säädellä toiminnan passiivisuustasoa.
Onko flippaus kielletty taloudellisen vapauden saavuttaneelle?
Taloudellinen vapaus tarkoitti siis tilannetta, jossa on riittävästi varallisuutta, jonka tuotoilla pystyy elämään siten, ettei ole vangittuna tai riippuvainen työn tekemisen tuomista tuloista. Vapaus ei tarkoita, että jäädään ennenaikaiselle itsekustannetulle eläkkeelle kotisohvalle viltin alle telkkarin ääreen toimittamaan tyhjää vaan se tarkoittaa vapautta tehdä, mitä haluaa. Minulla on kaveri, joka kontrolloi noin 500 sijoitusasunnon salkkua ja tekee remonttitöitä säännöllisesti. Ei siksi, että hänen on pakko tai että se on taloudellisesti kannattavinta ajankäyttöä, vaan siksi, että hänellä on vapaus tehdä asioita, mistä hän tykkää ja nauttii ja joiden parissa hän rentoutuu.
Minullakaan ei ole taloudellista pakkoa kirjoittaa Ostan Asuntoja Blogia tai tuottaa Ostan Asuntoja YouTube -kanavaa tai Ostan Asuntoja Podcastia, jotka ovat pitäneet minut kiireisenä jo useamman kuukauden ajan. Taloudellinen vapaus mahdollistaa sen, että voin käyttää paljon aikaani sisällön tuottamiseen, joka on minusta tällä hetkellä kivaa ja innostavaa, vaikka ei generoi minulle passiivista tuloa. Yhtenä tavoitteenani on myös tiedon jakaminen, joka toimii näiden kanavien kautta paljon tehokkaammin kuin yksittäisiin sähköposteihin vastaamalla.

Samalla tavalla peruskuntoisten asuntojen remonttien suunnittelu ja toteutus, kun näkee miten, jostain hiilensynkästä hioutuu omin käsin timantti, voi olla mitä parhain tapa nauttia talaoudellisesta vapaudestaan. Jollekin flippaus voi olla sekä hyvä keino kerryttää pääomia, joita uudelleen sijoittamalla pääse lähemmäs taloudellisen vapauden tavoitteen toteutumista, että tapa nauttia taloudellisesta vapaudesta tehden juuri sitä, mitä itse haluaa ilman elämisen kulujen vaatimaa tulojen kerryttämisen stressiä.
PS.
Asun velattomassa omistusasunnossa, olen taloudellisesti vapaa ja teen intohimoisesti (palkattomasti) töitä asuntosijoittamisen parissa.
Tämän blogikirjoituksen sponsoroi:

Asuntopehtoori on vuokranantajan perustama yritys, joka tarjoaa vuokravälitystä kiinteällä 500 euron hinnalla, johon sisältyy myös ensimmäisen vuoden ajalta vuokratakuu.
Mainitse vuokravälitystoimeksiannon yhteydessä ”Ostan Asuntoja” ja saat 5%:n alennuksen palkkiosta.
Lisätietoa löytyy osoitteesta asuntopehtoori.fi
Heikki Pajunen on intohimoinen valmentaja, joka myös sijoittaa asuntoihin. Podcastin toisessa osassa jatkamme keskustelua tärkeästä asiasta eli vuokralaisen asiakkaana näkemisestä ja miten asiakasta voi auttaa palvelemalla. Myös itsensä ja oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille on tarjolla arvokkaita näkemyksiä ja neuvoja.
Kuuntele ensin osa 1, jos et ole sitä vielä kuunnellut.
Ostan Asuntoja Podcast tilattavissa, ladattavissa ja kuunneltavissa kaikilla alustoilla: Apple Podcasts, Spotify, Stitcher ja SoundCloud.
Flatco, palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti, tarjoaa nyt kaikki jaksot kuunneltavaksi myös SoundCloudin kautta.
Voit kuunnella podcastia myös tästä linkistä:
Lisätietoa Podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan:
Heikki Pajunen nettisivut, josta löytyy myös blogi
Heikin asuntosijoitustoimintaa pyörittävä yritys Kompassikodit
Heikki Pajusen kirjat: Merkityksen kokemus 2015, Syty ja Sytytä 2005
Novetos nettisivut
Varapuu valmennukset
Suomen Vuokranantajat
Ostan Asuntoja Podcast #1 – Henkilökohtaisen asumispalvelun urbaani vuokranantaja Markus Grahn
Ostan Asuntoja YouTube -kanava: Myyjä jää vuokralaiseksi
“Osta, vuokraa, vaurastu” -kirja ja -blogi
Tony Robbins podcast
The One Thing, Gary Keller ja Jay Papasan 2013, Kirja, Audible, Kindle
Heikki Pajunen Facebook
Heikki Pajunen LinkedIn
Heikki Pajunen Twitter
Tämän ”Ostan Asuntoja Podcast” -jakson sponsoroi:

Asuntopehtoori on vuokranantajan perustama yritys, joka tarjoaa vuokravälitystä kiinteällä 500 euron hinnalla, johon sisältyy myös ensimmäisen vuoden ajalta vuokratakuu. Mainitse vuokravälitystoimeksiannon yhteydessä ”Ostan Asuntoja” ja saat 5%:n alennuksen palkkiosta.
Lisätietoa löytyy osoitteesta asuntopehtoori.fi
Tämä video on jatkoa “Miten ostaa kohteita motivoituneilta myyjiltä alle markkinahinnan? #23 (2018)” -videolle. Tämä edellinen video sai jonkin verran palautetta, jota myös käsitellään tässä videossa:
- “Tuotto tehdään ostohetkellä” on hölötystä ja 5-10% alennuksella ei ole merkitystä 20 vuoden juoksussa. Tähän palaan varmasti jatkossa
- Motivoituneilta myyjiltä ostaminen alle markkinahinnan on kyseenalaista, jopa epäreilua
- Win-win -tilanteiden syntyminen on paljon parempi kuin toisen hädästä hyötyminen
Yhtenä keinona ostaa sijoitusasunto alle markkinahinnan on löytää myyjiä, joiden motivaationa on halu jatkaa asunnossa vuokralaisena. Myyjän näkökulmasta tällaisia tilanteita voivat olla:
- halu vapauttaa asuntoon sidottu pääoma
- ikääntyminen tai sairaus, joiden takia myyjä haluaa hoitaa asiansa kuntoon
- kahden asunnon loukun välttäminen
Videolla käydään näitä tapauksia läpi ja selitetään, mitä asuntosijoittajalta tällaisissa tapauksissa edellytetään.
Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä
