Siirry sisältöön

Varmalla riskillä nollatuottoa – paljonko sijoittaisit – Blogi #27

17/12/2015
Maalla on mukavaa ja rauhallista

Joskus sijoittajille luvataan “varmaa riskitöntä tuottoa”. Aika moni tajuaa, ettei sellaista olekaan. Pohjoismaisia pankkeja pidetään turvallisina eli rahan pitäminen pankkitilillä koetaan lähes riskittömäksi. Vastineeksi riskittömyydestä pankkitilit eivät tuota juuri mitään edes nimellisesti.

Mitä tekisit, jos sinulle tarjottaisiin sijoitusta, jossa on “0-tuotto varmalla riskillä”? Paljonko sijoittaisit?

Tällaista sijoitusta meille tarjotaan päivittäin, monet siihen ovat jo sijoittaneet ja iso joukko siitä haaveilee. Joku lottoaa sellaisen saadakseen. Tätä sijoitusta meille myyvät laillistetut tutkinnon suorittaneet sijoitusneuvojat. Jotkut suorittavat vapaaehtoisia lisäsijoituksia pankilleen nopeuttaakseen sijoitustavoitteensa toteutumista. Valtio on vasta viime vuosina alkanut vähentämään tämän sijoitusmuodon tukemista verorahoista. Tämä sijoitusfilosofia estää tai merkittävästi hidastaa taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista. Ruotsalaisilla on sijoituksia ja varallisuutta meitä paljon enemmän mutta näitä sijoituksia heillä on huomattavasti meitä vähemmän ja me pidämme sitä vastuuttomana. Tämä sijoitus on velaton omistusasunto.

Tässä kolumnihenkisessä kirjoituksessa käännetään pinttyneet uskomukset päälaelleen ja kerrotaan, että omistusasuntoon sidottu oma pääoma ei ole turvassa, se ei ole likvidiä ja se ei tuota mitään.

Omistusasunnosta ei kerry tuloja

Jos olet seurannut asuntoasioita mediasta tai jutellut niistä kavereiden kanssa, olet varmasti kuullut sanottavan, että omistusasuminen on vuokralla asumista kannattavampaa. Kohtaan hetken hiljaisuuden, kun kysyn näin sanovilta, että paljonko omistusasunnostasi on kilahtanut tuottoja pankkitilillesi viimeisen 6 kuukauden aikana. Oikean vastauksen “Nolla euroa” saaminen on lähes mahdotonta. Sen sijaan vastataan; “On parempi maksaa omaa asuntoa itselle kuin vuokraa toiselle”. Tämän uskomuksen jakoivat kanssani omat isovanhempani, vanhempani ja valtaosa kavereistani, kun asuin vuokralla 80-luvun lopussa ja 90-luvun alkupuolen. Kukaan ei pitänyt päätöstäni silloin viisaana.

Jos palataan katsomaan pankkitiliä, omistusasujalla näkyy miinusmerkkisiä merkintöjä kuten vastike, lainanlyhennys, korko, automaattinen veloitusmaksu, uuden jääkaapin ostokulu, pintaremontin lasku jne. Vieläkö uskot, että omistusasuminen on kannattavaa? Näitä kuluja ei vuokralaisen pankkitilillä näy ollenkaan. Siellä on miinusmerkkinen vuokranmaksu.

Totuus asiaan on, että sijoitus, joka ei tuota mitään, ei ole kannattava. Siis omistusasunnossa asuminen ei ole kannattavaa. Myöskään vuokra-asunnossa asuminen ei ole kannattavaa. 0-tuottoinen omistusasunto kannattaa täsmälleen yhtä vähän kuin 0-tuottoinen vuokra-asunto.

Sijoittamista ymmärtävä analysoi näiden asumismuotojen kuluja ja vertaa niitä keskenään. Hän saattaa huomata, että asumalla vuokralla hänelle jää enemmän rahaa kuukaudessa tilille. Tämän rahan tuottaviin kohteisiin sijoittamalla hänellä todennäköisesti on omistusasujaa huomattavasti suurempi varallisuus 20 vuoden kuluttua. Sijoittaja ymmärtää “korkoa korolle” -periaatteen ja sijoittaa tuottonsa uudestaan.

Omistusasuja puolustaa kantaansa muistuttamalla, että 20 vuoden kuluttua hänen velattoman omistusasuntonsa arvo on noussut vuosittain ja hänen varallisuutensa tulee olemaan vuokralla asujaa paljon suurempi.

Omistusasunnon velattomuuteen sijoitetulla omalla pääomalla ei ole tuottoa 

Riippumatta siitä, paljonko omistusasunnossa on omaa pääomaa ja paljonko asuntolainaa, se ei tuota mitään. Jääräpäinen omistusasuja on lyhentänyt asuntolainaansa 10 vuotta ja onnittelee itseään, koska hänen “sijoituksensa” arvo on noussut vaikkapa 20 prosenttia.

Omistusasunnon markkina-arvo määräytyy ulkopuolisten tekijöiden perusteella, joita ovat väestönkasvu, talouskasvu, työpaikkojen määrä, tonttimaan saatavuus, kaikenlaiset kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat tekijät jne. Asunnon velattomuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Esimerkki:

  • Olet ostanut asunnon 400 000 €:lla; 10 % omalla rahalla ja 90 % asuntolainalla. Olet maksanut puolet lainasta 10 vuodessa ja lainaa on jäljellä 180 000 €. Oma pääomasi on siis 220 000 €. Asunnon arvo on noussut 20 % eli asunnon markkinahinta on nyt 480 000 €
  • Naapurisi osti samanlaisen asunnon samanaikaisesti samalla hinnalla ja yhtä suurella asuntolainalla. Hän on lyhentänyt lainaansa vain 40 000 €:lla ja lainaa on jäljellä 320 000 €. Hänen oma pääomansa on siis vain 80 000 €. Hänenkin asuntonsa arvo on noussut samat 20 % eli hän voi onnitella itseään ihan samasta arvonnoususta kuin sinäkin

Arvonnousu on siis sama riippumatta siitä, paljonko asuntolainaa on lyhennetty. Oma pääoma omistusasunnossa ei tuota mitään eikä täten edes täytä sijoituksen kriteerejä.

Esimerkki:

  • Päätät myydä asuntosi kotiuttaaksesi arvonnousun ja näyttääksesi naapurille, että “sijoituksesi” on kuitenkin tuottanut paremmin. Saat asunnosta käteesi 300 000 € (oma pääoma 220 000 + arvonnousu 80 000). Naapuri saisi käteensä vain 160 000 € (oma pääoma 80 000 + arvonnousu 80 000)
  • Lasket oman pääomasi tuotto-%:ksi 36 % (arvonnousu 80 000 / oma pääoma 220 000). Naapurin oman pääoman tuotto-% onkin 100 %. Tämä siksi, että naapuri sai täysin saman arvonnousun hyväkseen käyttämällä huomattavasti vähemmän omaa rahaansa

Jos en olisi jo kirjoittanut, että oma pääoma omistusasunnossa ei tuota mitään, voisi joku vetää johtopäätöksen, että mitä suurempi velkaosuus omistusasunnossa sitä parempi tuotto.

Uskomukset kääntyvät viimeistään päälaelleen, kun sama naapuri kertoo, että hänelläkin on asunnoissa kiinni omaa pääomaa sama 220 000 € kuin sinullakin. 140 000 € erotuksen naapuri on vain käyttänyt omarahoitusosuutena neljän 100 000 € arvoisen sijoitusasunnon ostamiseen. Näiden arvo oli noussut keskimäärin 10 % eli naapuri omistikin 5 asuntoa, joiden markkina-arvo oli yhteensä 920 000 €. Vuokrat kattoivat näiden sijoitusasuntojen kulut ja lainat ja naapurille jäi jokaisesta vielä 50 € positiivista kassavirtaa kuukausittain. Samassa tilanteessa voisi olla alun vuokralainen, joka olisi käyttänyt omistusasunnon omarahoitusosuuden sijoitusasunnon omarahoitusosuuteen.

Omistusasunnossa kiinni oleva pääoma ei ole turvassa

Palataan velattoman omistusasujan asuntoesimerkkiin. Aikaa on kulunut 20 vuotta ja asunto on veloista vapaa. Asunnon arvonnousu on pysähtynyt ja on edelleen 480 000 €. Tähän vaikuttaa osin tuleva iso kattoremontti.

Omistusasuntopaikkakunnan suurin työnantaja sulkee paikkakunnalla sijaitsevan tuotantolaitoksensa, työpaikat vähenevät ja ihmisiä muuttaa pois työn perässä. Samalla kun asuntojen kysyntä laskee, tulee niitä poismuuttajien jäljiltä myyntiin ja vuokrattavaksi edulliseen vuokratasoon. Asunnon uusi markkinahinta on pian 380 000 € ja laskussa. Omistusasuja ei aikanaan seurannut naapurin esimerkkiä ja hyödyntänyt 80 000 € arvonnousua sijoitusasuntolainan vakuutena. Arvonnousu ja 20 000 € omaa pääomaa on haihtunut ilmaan.

Vielä surullisempi esimerkki ovat kosteusvaurioiset hometalot. Niissä oma pääoman lisäksi on saattanut mennä oma ja perheen terveys jopa pysyvästi.

Omistusasunnossa kiinni oleva oma pääoma ei ole likvidiä

Elämässä voi tulla joskus vastaan tilanteita, joissa tarvitaan pikaisesti rahaa. Sitä voi saada ottamalla lainaa asunnon vapaata omaa pääomaa vastaan. Jos olet työtön, menettänyt työkykyäsi, menettänyt luottotietosi, eroamassa puolisostasi jne., voi hyvinkin käydä, ettei pankki myönnä lainaa. Silloin oman pääoman vapauttaminen onnistuu vain asunto myymällä. Mitä nopeammin rahat tarvitaan sitä todennäköisemmin kaupat pitää tehdä alle markkinahinnan.

Seuraava esimerkki jää toivottavasti vain teoreettiseksi mutta on mahdollista, että tällaisten tapausten määrä lisääntyy Suomessa:

  • Mikäli 400 000 € asunnossa on lainaa jäljellä 80 %, pankilla ei ole kiirettä realisoida asuntoa. Päinvastoin pankki pyrkii tekemään yhteistyötä, jotta asunnon omistaja pääsisi vaikean ajan yli ja jatkaisi korkojen maksun lisäksi myös lainan lyhentämistä
  • Mikäli 400 000 € asunnossa on lainaa jäljellä enää 100 000 €, on asunto pankin kannalta paljon mielenkiintoisempi realisointikohde, koska pankki haluaa ja tulee saamaan tällaisen asunnon kaupasta omansa pois, vaikka se myytäisiin 200 000 €:lla

Mieti samoja lukuja, jos talo sattuisi vaikka tuhoutumaan tulipalossa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pankin juristi olisi todennäköisemmin mukana varmistamassa, että vakuutusyhtiö maksaa kaikki mahdolliset korvaukset, koska asunnossa on 80 % pankin rahaa kiinni.

Ylimääräiset lainanlyhennykset ovat hyväntekeväisyyttä – paljonko lahjoitat

Jokin aika sitten eräs laillistettu kiinteistönvälittäjä julisti: “Lyhentäkää asuntolainaa niin paljon kuin pystytte”. Kysyessäni perusteluita, hän vastasi: “Matalien korkojen aikana se on paras tapa kerryttää varallisuutta mahdollisimman paljon”. Hänen kantansa ei hievahtanutkaan, vaikka yritin selittää, että myös käteisvarat lasketaan varallisuuteen ja ne ovat lisäksi likvidejä.

Ylimääräiset lainanlyhennykset tarkoittavat käytännössä sitä, että annat pankille käteistä rahaasi ilmaiseksi, vaikka pankki ei ole sitä pyytänyt. Lisäksi vahvistat pankkiirille, että näistä vapaaehtoisista ylimääräisistä maksuista ei tarvitse maksaa sinulle mitään korkoa. Jos muutaman vuoden päästä tarvitset lahjoittamasi rahat takaisin, pankkiirisi ei annakaan niitä takaisin yhtä helposti. Päinvastoin, hän edellyttää sinua todistamaan uudestaan, että olet edelleen lainan myöntämisen arvoinen. Mikäli olet, et saa lainaa vanhoilla ehdoilla vaan pankki määrittelee uudet ehdot. Ja tietysti maksat pankkiirille uuden palkkion rahojen lainaamisesta, jotka vapaaehtoisesti pankille ilmaiseksi lahjoitit.

Jos sinulle kertyy ylimääräistä rahaa, jolle et keksi mitään sijoituskohdetta, on sitä ylimääräisten lainanlyhennysten sijaan parempi makuuttaa 0-korkoisella tilillä odottamassa sijoituskohteen löytymistä. Pienen puskurin kasvattaminen on myös viisasta ja auttaa yllättävissä tilanteissa, joissa  rahaa tarvitaan nopeasti. Jos ylimääräinen raha pankkitilillä todella kalvaa mieltäsi, ota minuun yhteyttä ja lainaan rahat ja maksan korkoa sinulle. Älä lahjoita niitä ilmaiseksi pankille.

Monilla ihmisillä on turvallisuushakuinen unelma velattomasta asunnosta. Oma asunto nähdään riskittömänä sijoituksena ja parhaana tapana säästää. Todellisuudessa se on tuottamaton epälikvidi riski. Mitä enemmän lyhennät asuntolainaasi sitä enemmän pankin riski pienenee ja oma riskisi kasvaa. Robert Kiyosaki on jopa kirjoittanut “Your house is a liability, not an asset”.

Veloista vapaa vai taloudellisesti riippumaton?

Veloista vapaa tarkoittaa, ettei ole kenellekään velkaa. Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että varallisuuden tuotot ovat niin suuret, ettei työntekoa ole pakko enää rahan takia harjoittaa. Taloudelliseen riippumattomuuteen on erittäin vaikea päästä velat minimoimalla. Varallisuuden kerryttämisessä häviäjiä ovat ne, jotka pyrkivät olemaan veloista vapaita. Häviäjän sijoitusajattelua on myös olla ottamatta pankin myöntämää pisintä mahdollista laina-aikaa vain sen takia, että näin säästää maksettavissa koroissa. Maksimipituisen laina-ajan pienemmistä kuukausittaisista lainanlyhennyksistä tilille jäävän rahan voi sijoittaa monin verroin tuottavammin koko laina-ajan. Myös inflaation lainoja “syövä” vaikutus toteutuu parhaiten pitkissä laina-ajoissa.

Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen pohtii vähän samansuuntaisia asioita, huomattavasti minua asiallisemmin, omassa blogikirjoituksessaan. Suosittelen sen lukemista.

PS1. Tämä kirjoitus ei ole omistusasumista eikä sen velattomuutta vastustava. Kirjoituksen tavoite on oikaista vallitsevia virhekäsityksiä, jonka jälkeen voit tehdä päätöksiä parhaiten tavoitteeseesi sopivasta asumismuodosta oikein perustein. Jos omistat velattoman omistusasunnon ja tämä kirjoitus on muuttanut tuotto- ja turvallisuuskäsityksiäsi täysin, älä ryntää pankkiin hakemaan sijoituslainaa. Aloita ensin opiskelu, koska opittavaa on paljon.

PS2. Asun itse halvassa omistusasunnossa maaseudulla. Helsingin kallis entinen omistusasuntoni on vuokrattuna ja sen osakekirjat ovat pankissa sijoitusasuntolainojen vakuutena. Näillä lainoilla ostettujen sijoitusasuntojen osakekirjat ovat uudempien sijoitusasuntolainojen vakuutena. Näillä uudemmilla sijoitusasuntolainoilla ostettujen sijoitusasuntojen osakekirjat odottavat seuraavia ostokohteita toimiakseen niiden ostamiseen käytettävien uusien sijoituslainojen vakuutena. En ole rikas mutta olen taloudellisesti riippumaton. Minulla on paljon velkaa.

PS3. Teksti on kirjoitettu vuonna 2015. Jos luet tätä kirjoitusta aikana, jolloin korkotaso on sekä korkea että useita prosenttiyksikköjä inflaation yläpuolella, kaikki kirjoituksen opit eivät välttämättä päde.

16 kommenttia
  1. Aki K permalink

    Terve! Mielenkiintoinen kirjoitus ja olen lukenut asiaan liittyen useampia kannanottoja etenkin vuokralla asumisen puolesta. Tästä asiasta voi toki jokainen muodostaa oman mielipiteensä, mutta itse olen sillä kannalla, että omistusasuminen on ehdottomasti taloudellisesti järkevin ratkaisu useimmissa tilanteissa. Useimmissa tilanteissa siksi, että markkinavuokraa alemman vuokra-asunnon tapauksessa vuokralla asuminen saattaa tulla halvemmaksi. Toisinsanoen omistusasunnon ostaminen vuokra-asunnon kriteereillä (riittävä oman pääoman tuotto kulujen jälkeen) tekee siitä kannattavaa.

    Esimerkiksi: asut vuokralla 150k€ kaksiossa, vuokra 850€/kk ja omistat samanlaisen asunnon josta saat vuokratuloja samat 850€/kk. Vuokratuotosta saat toki vähentää korkokulut kokonaisuudessaan mutta tulon osuudesta joudut maksamaan verot, joten käteen jää huomattavasti vähemmän, kun mitä itse vuokraa maksat. Vuokramenot eivät ole missään määrin vähennyskelpoisia.

    Toinen vaihtoehto olisi, että asuisit omassa asunnossasi, ”maksaisit itsellesi” tuon saman 850€. Verotettavaa vuokratuloa ei tulisi ja saisit silti vähentää osan korkomenoistasi. Lainanlyhennys olisi vaikka 600€ ja vastike 200€. Joten käteen jää 50€/kk ”tuloja”. Miten ihmeessä tuo ensimmäinen vaihtoehto voidaan nähdä kannattavampana? Lisäksi jokainen voi pitää itseään käyännössä varmana vuokralaisena. Toki omaakin asuntoa pitää vivuttaa samalla tavalla,kun sijoitusasuntoa, että tilanne on vertailukelpoinen.

    • Kiitos palautteesta ja hyvistä kommenteista.

      Kirjoitukseni pääviesti ei ole, että vuokralla asuminen on omistusasumista kannattavampaa vaan, että molemmat asumismuodot pelkistettynä eivät tuota mitään eivätkä täten täytä kannattavuuden tai sijoituksen määritelmiä.

      Kirjoituksen tavoitteena oli enemmänkin avata velatonta omistusasuntoa tavoittelevien silmiä, jotta he ymmärtäisivät tehdä asumismuotopäätöksiään paremmilla kriteereillä jopa virheellisten kriteerien sijaan.

      Täytyypä jossain vaiheessa kirjoittaa myös teksti, jossa vertaillaan omistusasumista ja vuokralla asumista keskenään. Niissä pelkkien eurojen rinnalla esim. elämäntilanteet vaikuttavat, kumpi asumismuoto olisi kokonaisedullisin.

      Jos tarkastellaan kuitenkin hieman esimerkkisi 150000 euron kaksiota. Oletetaan, että lainaa on 80 % asunnon hinnasta, korkotaso 3,5 % (historiallisesti matala, toki nykyhetkeen verrattuna korkea) ja 20 vuoden tasalyhenteinen laina. Silloin

      lyhennys 500 €/kk
      korko 350 €/kk (jos laina sidottu muuttuvaan korkoon kuten melkein kaikilla, tämä voi kasvaa reilusti, mikäli suojaus puuttuu)
      vastike 200 €/kk
      taloyhtiön remonttivaraus 150 €/kk (omistusasuja maksaa taloyhtiön remontit eli kulu huomioitava ja jaettava kuukausille, esim. linjasaneeraus 600-800 €/m2 pks:lla)
      asunnon remonttivaraus 50 €/kk (pintaremonttiin, kodinkoneisiin, yhtiön yllättäviin kuluihin)

      850 €/kk on pääkaupunkiseudun (ei keskusta) kaksion vuokrataso ja 150000 eurolla saa linjasaneerattavan kaksion pääkaupunkiseudulta (ei keskusta tai lähialueet) eli 150 €/kk remonttivaraus voi hyvinkin olla alakanttiin. Vuokralla asujalle jää siis 400 €/kk enemmän rahaa käytettäväksi. 150000 euroa hän voisi käyttää kahden sijoitusyksiön ostamiseen Jyväskylästä, jotka tuottaisivat 0-50 €/kk positiivista kassavirtaa eli hänelle jäisikin mahdollisesti 500 €/kk enemmän käteen (esimerkin kaksio olisi huono asuntosijoitus, koska kassavirta olisi negatiivinen).

      Esimerkin numeroita voi tietysti pyörittää ja se muuttuu jonkin verran suuntaan tai toiseen. Joillekin asuntosijoittaminen ei sovi ollenkaan mutta sijoittamalla nuo 400 €/kk osakkeisiin tai kustannustehokkaisiin EFT-osuuksiin voisi vuokralainen myös olla omistusasujaa paljon varakkaampi 20 vuoden kuluttua. Mikäli 400 € valuu vuokralaisena kurkusta alas tms. ja sitä ei tapahtuisi, jos asuisi omistusasunnossa, olisi omistusasunto mahdollisesti parempi vaihtoehto.

  2. Todella mainio kirjoitus ja keskustelu sen päätteeksi. Tuota omistusasujan remonttivaraa harva laskee, koska tunteet tulevat monessa kohtaa peliin. Itse olen oppinut sen laskemaan vasta sijoitusasuntojen myötä.

    Millaistahan elämämme olisi, jos kaikilla olisi halu ostaa sijoitusasunto ensiasunnoksi? Nyt jos olisin opiskelija, joka valmistuu kohta, niin voi olla että sijoitusasunto olisi ensimmäinen ostos. Varsinkin kun siinä tilanteessa pystyy asumaan markkinahintaan verrattuna edullisemmissa vuokra-asunnoissa.

    Olen Harrin kanssa samaa mieltä siinä, että tämä on tapauskohtaista ja elämäntilanteet vaikuttavat paljon valintaan. Todella hyviä pointteja!

    • Kiitos mukavasta palautteesta. Asuntosijoitustoiminnassani minua harmittaa eniten se, etten aloittanut aikaisemmin. Varsinkin silloin, kun hinnat on olleet alhaalla. Jos omistusasunto on pakko ostaa nuorena, voisi harkita kolmiota, josta yksi huone vuokralle. Sekään ei tietysti kaikille sovi. Tällä hetkellä liikkuvuus työn perässä on tärkeä kohta cv:ssä. Moni nuori miettii varmaan sitäkin asumismuotoaan valitessa.

  3. Tian permalink

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Samaa harmittelen, että, miksi en aloittanut aiemmin, kun minulla/meillä mieheni kanssa olisi ollut sukulaismies, joka halusi rahoittaa mitä tahansa liiketoimintaa, johon ryhtyisimme (entinen yrittäjä, joka sivussa myi yrityksensä ja valitettavasti menetti vakavasti terveytensä).

    Paras asia, jonka fiksut vanhemmat voisivat antaa jälkikasvulleen, olisi sijoitusasunto lahjaksi vaikka ylioppilaalle. Vanhemmat hoitaisivat varsinaisen vuokraustoiminnan ja opettaisivat sen samalla tulevalle perilliselle, joka saisi arvokasta oppia sekä pesämunan uuden vaikka tulevaa omaa asuntoa varten. Olisi eri tilanne ko. nuorella ihmisellä ponnistaa eteenpäin, jos sijoitusasunto tuottaisi koko ajan jotain, oppisi bisneksen ja voisi joskus lähteä samalle tielle. Harmillista, että en ole näitä neuvoja saanut aikanaan omilta vanhemmiltani (kuinka olisinkaan, heille tärkeintä oli maksaa oma asunto pois niin pian kuin mahdollista, lainaa ei saanut olla). Olen osakkaana nyt kuolinpesässä, mutta sitä vakuutta en saa ulos varmasti äitini elinaikana (äidillä hallinnanoikeus osakkeisiin), sillä hänhän pelkää kuollakseen, että koti menisi alta, jos käyttäisin vakuutta sijoitusasuntojen ostoon.

    Moni ei myöskään ymmärrä eroa tulonhankkimislainan ja kulutusluoton välillä. Ne harvat, kenelle olen asioistani sijoitustoiminnassa puhunut, ovat kauhuissaan isoista lainoista. Olenkin stopannut lyhyeen, koska turha asioita on selittää vaikka sellaiselle, joka haluaa asua asumisoikeusasunnossa, eikä missään nimessä halua turvata tulevaisuuttaan omalla toiminnallaan, ei tehdä ylitöitä (tehdä mahdollisimman vähän töitä…), ja luottaa siihen, että kyllä valtio meistä huolen pitää. Jep, jep:-)

    • Kirjoitit juuri mun suunnitelmat lasten, varsinkin nuoremmaisen suhteen. Poikaa ei ainakaan vielä kiinnosta yhtään mutta pikkusiskonsa imee oppia kuin pesusieni vettä.

      Kuvasit myös hyvin normaalin suomalaisen tilanteen, kun rahaoppia ei koulussa ole annettu ja sitten tulee päälle sukupolvelta toiselle siirtyviä uskomuksia velattomaan omistusasuntoon säästämisestä ja sen tuomasta turvallisuudesta.

      Sijoittamisesta on parempi puhua samanhenkisten kanssa. Kannattaa toki kaikille kertoa siitä ja kiinnostuneet tulevat kyllä juttelemaan. Niidenkin kautta, jotka eivät ole kiinnostuneita, voi tulla hyvä liidi tai löytyä pitkäaikainen vuokralainen.

  4. Petri permalink

    Tuli lueskeltua kirjoituksiasi enempikin viikonlopun aikana. Erityisesti tämä ja positiivisen kassavirran voimakas korostaminen herätti ajatuksia. Jäin vielä pohtimaan enempikin sitä, että onko vähä velkainen omistusasunto enempikin taakka kuin etu tavoitellessa taloudellista riippumattomuutta. Jos perhe pysyy vähintään keskituloisena varmuudella niin etuaan se on. Mutta taloudellista riippumattomuutta ajatellen se on tavallaan kaksiteräinen miekka esimerkiksi jos joutuisin työttömäksi. Ruotsalainen asuntolaina olisikin omalle kohdalle turvallisempi. Lainan pienentyessä nimittäin korkojen osuus painuu vähäiseksi ja lainan lyhennykseen on kuitenkin löydettävä enempi kassavirtaa tilanteessa jossa kassavirtaa kaipaisi. Asumistuissahan huomioidaan korot ja vuokra kokonaisuudessaan, mutta ei lyhennyksiä. Toinen kysymys mikä heräsi, että miten rahoitat yleensä esimerkiksi auton vaihdot? Maksatko omilla säästöilläsi vai otatko niihin rahoituksen muuten?

    • Terve,

      Omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa asuminen on mun mielestä asumismuodon valintaan liittyvä pohdinta ja päätös, jossa mukana vaikuttamassa on paljon muitakin tekijöitä. Yhtä oikeaa vastausta ei ole.

      Auto on taas selkeämmin kulutushyödyke, jonka mieluummin haluaisin ostaa sijoitusten tuotoilla kuin sijoituksia lunastamalla. Jos esim. mulla olis mahdollisuus maksaa auto 0-korkoisella lainalla neljässä vuodessa ja samalla hetkellä olisi 10%:n kassavirtatuottoa tarjoava sijoitus tarjolla, johon omarahoitusosuuden osuus olisi auton ostoon varatun käteisen määrä, totta kai auto tulisi ostettua osamaksulla. Jos autolainan korko olisi 3% ja sijoituksen tuotto 4%, täytyisi jo pohtia paljon enemmän.

Trackbacks & Pingbacks

  1. “Ostan Asuntoja” – asuntosijoittamisen 10 käskyä | Ostan Asuntoja
  2. Asuntosijoittajan korkosuojauskeinot | Ostan Asuntoja
  3. “Omistusasuminen on vuokra-asumista kannattavampaa” – totta vai tarua | Ostan Asuntoja
  4. ”Uudelleenrahoita kuolemaan asti” | Ostan Asuntoja
  5. “Omistusasuminen on vuokra-asumista kannattavampaa” – totta vai tarua – Blogi #166 | Ostan Asuntoja
  6. Ostan Asuntoja Blogi Top 10 – Blogi #184 | Ostan Asuntoja
  7. Tavissijoittaja.fi Asuminen - Vuokralla vai omistusasunnossa?
  8. Asuminen – Vuokralla vai omistusasunnossa? – Syvätasku

Saa kommentoida