Siirry sisältöön

Miljonääriksi asuntosijoittamisella – osa 1 ”Ajattele miljoonaa” – Blogi #174

27/10/2019
Asuntosijoittajan opiskelusuositukset kesällä 2018

Ostan Asuntoja YouTube -videoiden myötä olen saanut useasti kysymyksiä, joissa tavalla tai toisella pyydetään konkretisoimaan, miten asuntosijoittamisella tullaan miljonääriksi. Kaikki tietous löytyy Ostan Asuntoja Blogista mutta kieltämättä se on  useampaan kirjoitukseen jakautuneena eikä niiden otsikoissa tai sisällöissä puhuta miljoonista tai miljonääriksi tulemisesta, koska se ei suinkaan yksiselitteisesti ole jokaisen asuntosijoittajan unelma tai päämäärä eikä tarvisekaan olla. Lisätulolähde, lisäeläketurva tai taloudellinen vapaus ovat kaikki yhtä hienoja päämääriä. Lotossa voittaminen ei ole tässä yhteydessä hieno päämäärä eikä arvostettava saavutus ja suurella todennäköisyydellä pelaamalla voitettu varallisuus ei ole pysyvää.

Lisäksi olen melkein miljoona kertaa toistanut, kuinka The Millionaire Real Estate -kirja on minulle se kaikkien aikojen paras asuntosijoituskirja, joka on ja yhä ohjaa ajatteluani kaikista kirjoista eniten. Kirjaa ei kuitenkaan saa suomenkielisenä eikä kaikilla ole mahdollisuutta sisäistää kaikkia kirjan oppeja, jos lukeminen varsinkaan vieraalla kielellä ei oikein suju. Yritän tiivistää ja konkretisoida kirjan ydinviestit useampaan blogikirjoitukseen niille lukijoille, joita asia kiinnostaa.

Kirjoitukset ovat nimenomaan tarkoitettu niille, jotka syystä tai toisesta tavoittelevat miljoonääriksi tulemista sijoittamisen avulla. Moni oppi pätee muuhunkin kuin asuntosijoittamiseen mutta kirjoituksista selviää, miksi asuntosijoittaminen on oleellinen elementti miljonääriksi tulemista. Olen itse sijoittanut osakkeisiin yli 30 vuotta enkä yritä väittää, etteikö ETF-sijoittamisellakin voisi tulla miljonääriksi. Keskityn nimenomaan asuntosijoittamiseen keinona, koska se on omaisuuslaji, jonka parhaiten ymmärrän ja jonka avulla olen tullut miljonääriksi.

Miljonäärin määritelmä ei tässä yhteydessä ole tärkeää, kunhan sisäistää, että sen suuruisen varallisuuden tuotoilla ei ole minkään muun läntisen maan mielikuvissa rikas Aasiasta puhumattakaan.

Neljän vaiheen pitkä polku asuntosijoitusmiljonääriksi

Näen jatkuvasti asuntosijoittamisesta kiinnostuneita, jotka jollain tavalla hahmottavat maalin mutta ovat pahasti hakoteillä sen suhteen, että sinne päästäisiin nopeasti maksimivelkavivulla. Kirjoituksissa ei tule olemaan mitään nopeuskikkoja eikä kuvattu matka tule olemaan helppo vaan se vaatii sekä jatkuvaa opiskelua että työntekoa.

Polku jakautuu neljään toisiaan seuraavaan vaiheeseen siten, että ensimmäinen vaihe toimii kaiken perustana ikäänkuin pyramidissa. Ilman sitä ei ole mahdollista pysyä polulla eikä päästä maaliin:

  1. Ajattele miljoonaa
  2. Osta miljoonalla
  3. Omista miljoonalla
  4. Tienaa miljoona

Mikäli haluaa edetä polulla, joutuu kohtaamaan paljon erilaisia kansan viisauksien pohjalta asioista tietäviä auliisti neuvoja antavia, jotka pitää pystyä sivuuttamaan, koska valtaosa neuvoista on negatiivisia tai vääriä eivätkä johda tavoiteltuun lopputulokseen. Lisäksi Suomi on maa, jossa sekä kovalla yrittämisellä että taitavalla sijoittamisella vaurastumista ei yleisesti arvosteta ja asuntosijoittaminen ja vuokraustoiminta ovat niitä molempia.

Matkan varrella tulee esimerkiksi lukuisia kertoja vastaan ”vuokralainen maksaa vuokrassaan vuokranantajan lainat ja niiden korot” -paheksuntaa. Osa paheksujista tekee sitä tietoisesti omia intressejään ajaen ja osa ei vain ajattele asioita pidemmälle. Kun käy parturissa, parturimaksulla katetaan parturin lainat ja niiden korot sekä kaikki muut parturitoiminnan kulut. Yllättäen parturimaksun täytyy sisältää myös voitto-osuutta parturille, jolla parturi elää. Vain asuntosijoittamisella vaurastunut parturi pystyy harjoittamaan hyväntekeväisyysparturointitoimintaa, jossa asiakasmaksut ovat pysyvästi kuluja pienempiä. Tämän tyyppisen paheksunnan määrä on rajaton ja miljonääriksi ei pääse, jos ei pysty sulkemaan sitä pois mieltä häiritsemästä. 

Raha ei tee ihmisestä hyvää tai pahaa, rehellistä tai kieroa, ahnetta tai anteliasta vaan ihminen tekee itse näitä arvovalintojaan. Jos vain rikkaat olisivat pahoja, vankilat olisivat tyhjiä, koska köyhät ja keskiluokkaiset ovat hyviä ja rikkailla on rahaa palkata juristit pitämään itsensä poissa vankiloista. Vertaus on tarkoituksella hölmö, jotta viesti menisi perille; tee oikeita ja hyviä arvovalintoja heti matkan alussa ja pysy niissä. Rahalla voi tehdä paljon hyvää ja siitä usein seuraa lisää mahdollisuuksia tehdä enemmän hyvää.

Tämän kirjoituksen loppuosa käsittelee 7 kohtaa, joiden sisäistäminen on oleellinen osa, jotta pystyisi ajattelemaan kuten asuntosijoitusmiljonääri. Ajattelutapa on perustavaa laatua oleva edellytys, jotta voisi asuntosijoitusmiljonääriksi joskus tulla ja sellaisena pysyä suhdanteiden yli.

1. Määrittele isot päämäärät tulevaisuuteen ohjaamaan ajattelua

”Ajattelu on ajattelua – isosti ajatteleminen vie yhtä paljon aikaa kuin pienesti ajattelu”

Mitä nuorempi on sitä vaikeampaa elämän isojen päämäärien määrittäminen on tai ainakin luulen niin. Minulla ainakin oli jo pelkästään siitä syystä, että koko maailma tuntui olevan avoimena. Silti tähän ajattelutyöhön kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa, koska sen lopputulema tulee toimimaan tekemisen motivaattorina vuosiksi eteenpäin.

asphalt auto automobile automotive

Omistusasunnon hankkiminen tai kalliin urheiluauton ostaminen heti, kun omarahoitusosuuteen on rahaa tilillä, ovat ihan kelvollisia päämääriä mutta eivät päämäärinä merkittävästi edesauta asuntosijoitusmiljonääriksi tulemisen polulla etenemistä. Päinvastoin niistä voi olla haittaa, koska kumpikaan ei generoi tuloja ja molemmat ovat aivan liian pieniä päämääriä. Tämän kirjoituksen sisällöstä kiinnostuneille 500 000 euron velaton omistusasunto ei päämääränä ole riittävän iso, koska se on vasta puolet otsikon miljoonasta. Ajattele isommin. Mikäli pystyt siihen, asumismuodon valinta tulee onnistumaan ja voi olla yhtä hyvin vuokrakoti, koska joka tapauksessa tulet käyttämään aikaasi ja rahaasi viisaasti isompaa päämäärää kohti edetessä.

Selvyyden vuoksi minulla on nyt velaton omistusasunto. Ensimmäisen omistusasuntoni hankin vasta, kun osakesijoitussalkkuni oli 6-numeroinen. Sijoitin ja odotin vuokralaisena asuen ja hankinnan tein vasta asuntojen hintojen romahdettua noin 50 % 90-luvun alkupuolen aikana asuttuani vuokralla kuutisen vuotta. Myyjä oli hyvin motivoitunut, koska asunto oli kahdessa pankissa sen arvoa suurempien lainojen vakuutena. Asunto oli ollut pitkään myynnissä ja hintapyyntöä oli tiputettu reilusti. Seuraavaksi muutin taas vuokralle ja ostin toisen omistusasuntoni täysin epäonnistuneen remontin aloittaneelta itsensä motivoineelta “tee se itse” -myyjältä.

Miljonääriksi pyrkivänä asuntosijoittajana ja vuokranantajana tulet olemaan sekä sijoittaja että yrittäjä, jolloin vastuuhenkilö motivoinnista ja motivoitumisesta löytyy peilistä. Isot päämäärät motivoivat isosti, pienet päämäärät motivoivat pienesti. Mitä selkeämmät päämäärät ovat sitä helpompi on tehdä valintoja päämääriä kohti vievällä polulla pysymisestä ja kieltäytyä kivoistakin sivupoluista.

Kirjasuositus: Think and Grow Rich

Miten voisin kasvattaa sijoitusasuntosalkkuani 2 miljoonalla eurolla vuodessa? Blogi #132

2. Aseta isot tavoitteet sekä niihin sopivat toimintamallit ja rutiinit

”Olisinpa aloittanut aikaisemmin – moni Ostan Asuntoja Podcastin vieras”

Kun isot päämäärät ovat selvillä, isojen tavoitteiden asettaminen ohjaa päivä-, viikko-, -kuukausi- ja vuositason tekemistä. Toimintamalleja, -prosesseja, -järjestelmiä… miksi niitä kukin haluaa kutsua, täytyy jatkuvasti kehittää, jotta ne tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Jos päämääränä on saavuttaa taloudellinen vapaus 40-vuotiaana, jotta voi aina laskea syvää lunta tai olla aurinkoiset päivät viheriöllä, kun ne osuvat kohdalle, pitää ensin määrittää, kuinka suuri summa tuottavaa nettovarallisuutta tarvitaan, jotta vapaus riittävällä puskurilla on taattu. Siitä peruutetaan, kuinka paljon säästöjä pitää olla 22-vuotiaana, montako sijoitusasuntoa omistaa 28-vuotiaana 70 %:n velkavivulla, mikä on nettovarallisuus 32-vuotiaana ja mikä on asuntosalkun vuokrausaste ja positiivinen kassavirta 36-vuotiaana, 4 vuotta ennen vapauspäämäärän maalia. Näiden tavoitteiden toteutumista mitataan tunnusluvuilla, jotka mittaavat sekä tekemistä että toteumaa.

Jos päämääränä on 35-vuotiaasta alkaen tehdä hyväntekeväisyystyötä 6 kuukautta vuodessa Afrikassa, prosessi ei periaatteiltaan poikkea mutta tavoitteet ja toimintamallit, jotka päämäärän mahdollistavat, ovat erilaisia. 

Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, että päämäärät, tavoitteet ja toimintamallit voivat matkan varrella muuttua radikaalistikin mutta ilman isoja pitkän aikajänteen päämääriä, tavoitteita ja toimintamalleja asuntosijoittajamiljonääriksi tulemisen voi unohtaa. Mikäli päämäärän asettaa vuoden päähän, siitä tulee automaattisesti pieni, jolloin tavoitteista tulee pieniä ja systeemit jäävät kehittämättä tai niistä tulee sellaisia, jotka tukevat vain pieniä päämääriä ja tavoitteita.

photo of woman doing meditation

Jos päivittäisiin rutiineihin kuuluu aamu-tv:n negatiiviset uutiset, multitaskaus, musiikin kuuntelu autoillessa, pika- ja huoltamoruokailu sekä päivän päättäminen Netflixin parissa pari tuntia löhöillen, ei tee mitään väärää eikä yleisesti paheksuttavaa. Mikään näistä tavoista eli rutiineista, ei edesauta matkaa kohti isoja päämääriä. Aikaisin herääminen, päivittäinen itsensä kehittäminen ja opiskelu, liikunta, päivän tehtävien suunnittelu isojen päämäärien ja tavoitteiden pohjalta sekä hyvälaatuiseen ravintoon ja uneen panostaminen sen sijaan herättävät jatkuvaa ihmetystä mitä enemmän niistä kertoo. Vain huippu-urheilijoilla nämä ovat arvostettuja rutiineja. Omia päämääriään pitää haluta niin paljon, että on valmis ottamaan vastaan ihmetteleviä katseita, kun ei pysty keskustelemaan yhdestäkään televisiosarjasta viimeisen 10 vuoden ajalta.

Kirjasuositus The 10X Rule

Matkalla huipulle – Roni Arvonen is back – Ostan Asuntoja Podcast #59

3. Hyväksy, että raha ratkaisee mutta sitä tulee passiivisesti vasta, kun varallisuus on kasvatettu

Monelle ymmärrys siitä, että kuluttaja ja sijoittaja ovat ajattelultaan täysin erilaisia persoonia, on vaikeaa ellei mahdotonta käsittää. Koska valtaosa on kuluttajia, valtaosa uutis- ja mediatarjonnasta on suunnattu kuluttajille, mikä entisestään vahvistaa tätä eroa, kun viestiä tulee taukoamatta joka tuutista, jos sen antaa tulla. Tämän vahvistumisen varjopuoli on, että vauraat vaurastuvat ja muista tulee suhteellisesti yhä varattomampia, vaikka minkälaisia yhteiskunnallisia tulonsiirtoja lisättäisiin. Keskuspankkien globaali tulonsiirtoharjoitus säästäjiltä sijoittajille on jatkunut kohta kymmenen vuotta turbovahvistaen tätä kehitystä kansan ja päättäjien enemmistön syitä tajuamatta, vaikka ovat vihdoin lopputuleman huomanneetkin. Toivottavasti tästä ei seuraa kansojen jakautumista leireihin, josta seuraisi paljon huonoja asioita.

Peruserona on, että toiset tekevät työtä, ansaitakseen palkkaa kuluttamiseen ja pieni osa pistää rahan töihin kasvattaakseen varallisuuttaan. Asuntosijoitusmiljonääriksi pääseminen edellyttää täysin erilaista rahaan liittyvää ajattelua kuin mitä valtavirrasta on tarjolla. 

Asuntosijoitusmiljonääriksi pyrkivän ajattelumallissa rahalla on neljä roolia

  • pääomaa sijoitetaan ja sen odotetaan kasvattavan arvoaan
  • pääomaa sijoitetaan kohteisiin, jotka tuottavat kassavirtaa
  • likvidejä varoja pidetään käteispuskureissa, joiden tarkoitus on sekä turvata jo tehtyjä sijoituksia että mahdollistaa uusien tekemistä hyvän kohteen osuessa kohdalle
  • loput rahasta tarvitaan kuluttamiseen

Tärkeysjärjestys menee ylhäältä alaspäin eli rahan tärkein rooli on mahdollisuus sijoittaa sitä, kun kuluttajalla rahan tärkein rooli on sen kuluttaminen. 

”Elämästä pitää nauttia” -kotisohvafilosofeille yllä esitetty järjestys on tietysti kauhistus. Käytännössä asiat ovat harvoin vain mustia ja valkoisia. Sekä kuluttaja että sijoittaja voivat kokea mielihyvää hankkiessaan arvokkaan kellon ranteeseensa. Kuluttaja hankkii sen heti, kun tilillä on riittävästi rahaa (tai luottokortissa luottorajaa) kellon hankkimista varten ja sijoittaja hankkii sen vasta, kun sijoitukset tuottavat riittävästi ylimääräistä, jotta osan tuotoista voi käyttää kellon hankkimiseen tärkeämpiä päämääriä ja tavoitteita vaarantamatta. Kelloa katsoessa kuluttajan ja sijoittajan mielikuvat voivat poiketa toisistaan paljonkin.

Kuluttaminen ei ole paha asia. Asuntosijoitusmiljonäärin päämääränä voi nimenomaan olla kasvattaa niin iso tuottava varallisuus, että sen tuotoilla pystyy helposti kattamaan kulutustarpeet saavutettua taloudellista vapautta vaarantamatta.

Rahamedia Blogi: Tuhlaajatytöstä ”Vuoden sijoittaja” -ehdokkaaksi

4. Toimi nettovarallisuus mielessä

Edellisen kappaleen mukaisesti toiminnan painopisteen tulee olla nettovarallisuudessa ja sen kasvattamisessa. Seuraavaksi tulee tarkastella kasvavan nettovarallisuuden tuomaa positiivista kassavirtaa. Vasta kolmantena tarkastelun tärkeysjärjestyksessä on työtä tekemällä ansaittu tulo. 

Nettovarallisuus = Bruttovarallisuus – Velat

Positiivinen passiivisempi varallisuuden generoima kassavirta ja aktiivisesti työtä tekemällä saatava tulovirta näkyvät konkreettisesti pankkitilin saldoa kasvattavina tapahtumina. Niiden vastapainona olevat lainanlyhennykset ja arvoa kasvattavat lisäinvestoinnit näkyvät miinusmerkkisinä rahavirtoina tiliotteella. Tästä seuraa liian helposti nettovarallisuuden kasvattamisen unohtaminen.

fullsizeoutput_10874Mikäli tavoittelee asuntosijoitusmiljonäärin statusta, nettovarallisuuden kasvattaminen pitää olla kirkkaana mielessä ja sen kasvaminen jatkuvasti seurattavana päätunnuslukuna. Itselläni on täysin selkeänä, kuinka paljon kassavirtaa asuntosijoitussalkkuni tuottaa uudelleensijoitettavaksi ja kulutettavaksi mutta vielä jännittävämpi luku on, kuinka paljon kassavirtaa pienentävät lainanlyhennykset ja investoinnit kasvattavat nettovarallisuuttani. Vuosittain pankille tekemässäni asuntosijoitus- ja vuokraustoimintani selvityksen päällimmäisenä olevan yhteenvetotekstin ensimmäinen asia kertoo, kuinka paljon nettovarallisuuteni on kasvanut kuluneen vuoden aikana ja miten se on kehittynyt vuosien varrella.10

Ostan Asuntoja Blogista: Lainanlyhennysten tuoma arvonnousu – häh?

Onnistuneet sijoituspäätökset kasvattavat nettovarallisuutta mutta kuluttaminen lähes poikkeuksetta pienentää sitä. Vaikka jatkuvasti varoittelen ”omistusasuminen on vuokralla asumista kannattavampaa” -kansanviisaudesta, moni asuntosijoitusmiljonääri on päässyt polulle huomattuaan ensimmäisen pienen kaupunkiomistusasuntonsa kautta, kuinka nettovarallisuus on kasvanut sekä asuntolainan lyhennysten että markkina-arvojen nousun kautta. Mikäli yhtälöön osaa lisätä vuokratuotot sekä asunto- ja taloyhtiöremonttien tuomat arvonnousut jo ennen omistusasunnon hankkimista, voi pystyä kokonaisvaltaisesti arvioimaan, tulisiko omaksi asumismuodoksi sittenkin valita vuokrakoti ja sijoituslajiksi asuntosijoittaminen.

Suvi “Think a Million” Schwab Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #70


Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

Asuntopehtoori

Asuntopehtoori on vuokranantajan perustama yritys, joka tarjoaa Vuokravälitystä alkaen 500 euron palkkiolla, johon sisältyy ensimmäisen vuoden ajalta vuokratakuu.

Tarjolla on lisäksi “avaimet käteen” vuokra-asunnon Huolenpitopalvelu 35 euron kuukausihinnalla. Näin voit ulkoistaa sijoitusasuntosi vuokraustoiminnan kokonaisuudessaan. Palveluun sisältyy pysyvä vuokratakuu.

Asiakkaiden kysynnän vuoksi Asuntopehtoori on kasvanut ja tarjoaa nyt myös asuntojen myyntivälitystä.

Mainitse toimeksiannon yhteydessä ”Ostan Asuntoja” ja saat 5 %:n alennuksen palkkiosta.  

Asuntopehtoorin Blogista: Ammattisijoittajan kolme strategiaa 


5. Sisäistä asuntosijoittamisen moniuloitteiset tuoton elementit

Lähteestä riippuen kiinteistöt ovat olleet omaisuuslajina kaikista omaisuuslajeista eniten varallisuutta kasvattava. Vielä yksimielisempiä ollaan sen tuomasta suojasta inflaatiota vastaan. 

Suomessa ”omistusasuminen on vuokralla asumista kannattavampaa”– ja ”on parempi maksaa omaa pois kuin toiselle vuokraa” -kansanviisauksiin sekä ”pidetään Suomi asuttuna” -lupauksiin sokeasti luottaminen on johtanut tilanteisiin, joissa liian usein vastaan tulee, että kukaan muu ei halua tai ei pysty asumaan yhä usemman kiinteistön tai asunnon sijainnilla siten, että olisi valmis maksamaan vähintään saman summan kiinteistöstä tai asunnosta, jonka omistaja on sen rakentamiseen tai hankkimiseen aikoinaan käyttänyt. Demografia-, perhekoko- ja kaupungistumiskehitykset ovat immuuneja näille kansanviisauksille ja poliitikkojen lupauksille.

Mikä tahansa millä hinnalla tahansa mistä tahansa ostettu asunto ei sovellu asuntosijoittamiseen eikä varsinkaan sen avulla miljoonavarallisuuden kasvattamiseen. Mitä aikaisemmin tämän ymmärtää sitä nopeammin pystyy keskittymään asuntosijoittamisen sellaisiin periaatteisiin ja tuoton elementteihin, joiden avulla nettovarallisuuden kasvattaminen onnistuu.

Asuntosijoituksen tuoton mahdollisuudet lyödään kiinni pitkälti ostohetkellä, kun hinta ja kaupan ehdot sovitaan. Kohtuullisen velkavivun käyttö on osa asuntosijoitusmiljonääriksi pyrkivän työkalupakkia ja sen käyttö onnistuu, koska hyvän sijainnin hyvä asuntosijoituskohde on pankkien näkökulmasta parasta vakuutta.

Ostan Asuntoja Blogista: Asuntosijoittamisen tuoton osatekijät – vuokratuotto ei kerro koko potentiaalia – osa 1/2

Asuntosijoitus on moniuloitteinen omaisuuslaji ja sen tuoton peruselementtejä ovat arvonnousu, lainanlyhennykset ja positiivinen kassavirta. Näitä voidaan jakaa vielä hienommin asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa ja asioihin, joihin voi vaikuttaa ja joita voi hyödyntää:

  • markkinahinnan pitkäjänteinen nousu kahden elementin seurauksena; korkeilla veroilla kyllästettyjen rakentamiskustannusten yleisen hintakehityksen takia ja kysynnän ja tarjonnan epätasapainon takia (asuntosijoittaja ei voi itse vaikuttaa)
  • kohtuullisen velkavivun käyttö, jonka ansiosta kaikelle arvonnousulle saa korkeamman sijoitetun oman käteisen tuoton (voi itse vaikuttaa)
  • pakotettu arvonnousu käsiä ja aivoja käyttämällä (voi itse vaikuttaa)
  • verovapaa jälleenrahoitus markkinahinnan nousun, pakotetun arvonnousun ja lainanlyhennysten kautta vapautuneen vakuusarvon osalta (voi itse vaikuttaa)
  • alle markkinahinnan ostaminen ja alennuksen vapauttaminen verovapaasti jälleenrahoituksen kautta (voi itse vaikuttaa)
  • positiivinen kassavirta; vuokra kattaa joka kuukausi kulut, lainanlyhennykset ja korot (voi itse vaikuttaa)
  • veroetujen hyödyntäminen maksimaalisesti; vähennykset ja poistot/tuloutettavat taloyhtiölainojen suoritukset (voi itse vaikuttaa)

Asuntosijoitusmiljonääriksi pyrkivän silmissä ominaisuuksiltaan vaatimattoman osakesäästötilin tullessa käyttöön, optimisti voi nähdä tulevaisuudessa tilanteen, jossa pankkitileillä makaavia yksityispääomia aktivoidaan asuntotuotantoon maksimaalista 30 %:n verokeppiä ohuemmaksi veistämällä. Toki kunhan ensin on saatu taloyhtiölainasääntely tasolle, joka lisätukahduttaa jo alkanutta kiinnostuksen laskua uudiskohdevuokrakotien tarjoamiselle. Pessimisti näkee välissä vielä vaiheen, jossa taloyhtiölainojen tuloutettavien maksusuoritusten vähennysmahdollisuutta vuokratuloista säädellään. 

Asuntosijoitusmiljonääriajattelun sisäistänyt katselee ylläolevia ranskalaisia viivoja ja rauhoittuu, kun huomaa, että mikä tahansa tarjontaa heikentävä lisäsääntely vaikuttaa useampaa tuoton elementtiä kasvattavasti pitkällä aikajänteellä. 

6. Ymmärrä, mistä sellainen arvo tulee, jonka voi itse tehdä

13Jotta asuntosijoittamisella voisi tulla miljonääriksi, on ymmärrettävä edellisen kohdan arvonluontikeinot, jotta voisi tunnistaa mahdollisuudet. Mahdollisuuksien tunnistaminen ei vielä riitä vaan niitä pitää löytää, jotta voi tehdä asuntosijoituskauppoja. Tähän ei ole oikotietä vaan se on sekä käytännön että teorian kautta jatkuvan oppimisen prosessi, johon liittyy markkinahintojen- ja vuokratasojen sekä remonttikustannusten tietämys, jotta voi tietää, millä hintatasolla kyseessä on mahdollisuus. Kaupat syntyvät vasta, kun omat sijoituskriteerit täyttyvät ja myyjä hyväksyy ehdot, joiden pohjalta arvonluonti on mahdollista.

Mikä on asuntosijoittajan BRRRR-strategia? YouTube #47

Kun lähestytään syklin huippua, innostus ja osallistumisprosentti lajiin on huipussaan varsinkin, jos rahoitusta on tarjolla sisäänheittohinnoin ja helposti. Silloin tila itse tehdyn arvon luomiselle on ahtaimmillaan ja välillä mahdollisuuksien löytäminen on vaikeaa. Oikean ajattelun sisäistänyt ymmärtää, että kiirehtimisestä vain siksi, että aikaa ei ole, voi syntyä spekulointiriskiä sijoittamisen sijaan.

7. Varaudu tekemään töitä pitkäjänteisesti sijoittamalla

Sivustakatsojista ei koskaan tule asuntosijoittajia saatikka asuntosijoitusmiljonäärejä, vaikka teoriaosaaminen olisi kuinka huippuunsa viritettyä. “Kaikki velka on pahasta” -uskovaisista voi tulla vauraampia mutta miljonääriksi tuleminen on vaikeaa, ellei elinajanodote nykyisestä oleellisesti kasva. Tunteella asuntoihin sijoittavien ja varsinkin niitä vuokraavien jäljiltä voi luopumisen seurauksena löytää hyviä mahdollisuuksia. Spekuloijan riskinä on, että luulee kaikkien diilien olevan hyviä kunhan vain ehtii kaikkeen mukaan hinnasta (tai velkavivun suuruudesta) riippumatta ja aika hoitaa kannattavuuden kuntoon. Pitkäjänteisen ahkeran sijoittajan kenties suurin uhka näistä on houkutus spekuloinnille.

Mistä erottaa asuntosijoittamisen ja -spekuloinnin ja 4 keinoa, miten spekuloida asunnoilla? Blogi #171

Aidon asuntosijoittajan erottaa siitä, että

  • loputtoman analyysin sijasta he lähtevät mukaan oppimaan käytännön kautta
  • spekulatiivisen riskin sijasta he pyrkivät minimoimaan riskiä
  • uskomusten ja tunteilun sijasta he tekevät diilejä arvonluontipohjalta

Asuntosijoittaja odottaa sijoitukselleen tuottoa, noudattaa mietittyjä prosesseja minimoidakseen riskejä, tekee töitä ymmärtääkseen markkinahintoja ja kaivaa diilejä, jotka ovat alle markkinahintaisia. 

Asuntosijoituksen tuotto tehdään ostettaessa

Kaiken tämän fyysisen ja ajattelutyön vastineeksi, asuntosijoittaja tekee tuottonsa jo ostohetkellä hyvin matalalla riskitasolla. Tätä toistamalla sijoituksesta toiseen, diilien koko ja tuotto kasvavat, jota kautta syntyy edellytykset tulla miljonääriksi asuntosijoittamisella. Asuntosijoitusmiljonääri voi välillä tehdä hankintoja tunteella ja välillä spekuloida, mutta hän ei erehdy luulemaan niitä asuntosijoittamiseksi.

Yhteenveto

Tämä kirjoitus on varmasti suuri pettymys niille, jotka eivät pääse yli odotuksesta, että jostain rivien välistä löytyy keinoja ja kikkoja, joiden avulla voi rikastua nopeasti sijoitusasuntoja hankkimalla. 

Sen sijaan kirjoitusta avoimin mielin lukeneille avautui tai kenties vahvistui näkemys siitä, että asuntosijoitusmiljonääriksi tuleminen ja sellaisena pysyminen vaatii vankan mielen perustan, joka perustuu oikealle ajattelulle ja isoille ajatuksille, jotka ohjaavat tavoitteita ja tekemistä jatkuvasti ja pysyvästi.

Jos tätä kirjoitusta lukee joku 15- tai 20-vuotias, jolle heräsi positiivinen ajatus siitä, että kenties hänellekin vastaava olisi mahdollista, kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että sisäistää kuluttajan ja sijoittajan välisen suuren eron. Niillä kesä- tai viikonlopputyöeuroilla tai muutaman sadan kuukausieuron erotuksella, jonka tienaa hanttihommissa etuisuushommia enemmän on suuri merkitys, kun ne sijoittaa, jolla on suuri merkitys, kun luo nuorena perustaa sijoittajan ajatusmaailmalle. Aloita nettovarallisuuden seuranta, vaikka sitä olisi vain 1 euro.

PS. 1 Vielä muistutuksena, että asuntosijoitusmiljonääriksi tulemiseksi ei tarvitse laiminlyödä muihin omaisuuslajeihin sijoittamista mutta kannattaa sisällyttää asuntosijoittaminen omaan keinovalikoimaan, mikäli haluaa tulla miljonääriksi

PS. 2 “Raha ei ole pahasta – rakkaus rahaan on”

PS. 3 Kannattaa googlata tutkimuksia lottovoittajien vaurastumiskehityksestä voiton jälkeen, jos haluaa lisäuskoa sille, miksi ennen miljonääriksi tulemista pitää opetella ajattelemaan ja toimimaan päivittäin kuin miljonääri

PS. 4 Hyvien vuokranantajien tarjoamista hyvistä vuokrakodeista on pulaa monessa kaupungissa. Tarjoamalla niitä 50 kappaletta pystyy tekemään enemmän hyvää kuin tarjoamalla niitä 5 kappaletta, joka on jo paljon enemmän kuin 0 kpl ja merkittävän hyvä teko


Tommi Rytkönen – Ostan Asuntoja Podcast feat. Jenni From the Block #69

Ostan Asuntoja Podcastin kaikki jaksot

Ostan Asuntoja YouTube: Onko 5-kymppisenä liian myöhäistä aloittaa asuntosijoittaminen? YouTube #85

Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä

Gary Keller, Jay Papasan – The Millionaire Real Estate Investor 2005; Adlibris Nidottu, Adlibris E-kirja, Amazon Kirja, Audible

11 kommenttia
  1. Henri Neuvonen permalink

    Painavaa ja erinomaista tekstiä Harrilta tuttuun tapaan! Niin monta hyvää pointtia kirjoituksessa, että vaikea nostaa mitään tiettyä esille. Kuten Harri tuo esille, miljonääriasuntosijoittajaksi pyrkivän pitää olla vahva, erityisesti mieleltään.

  2. Turo Luotonen permalink

    Kiitos harri jälleen kerran todella inspiroivaa ja silmiä avaavaa tekstiä. Oman polkuni olen saanut nyt vasta auki ja seuraavana vuorossa on tosiaan pakittaa omaa tavoitetta taaksepäin ja ottaa sen mukaan seuraavat askeleet.

    Olen sitä mieltä että sinun tekstisi ja videosi paranevat kuin vanha viini tai karisma.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Pitääkö herätä klo 5 menestyäkseen asuntosijoittajana? YouTube #86 | Ostan Asuntoja
  2. Suvi ”Think a Million” Schwab Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #71 | Ostan Asuntoja
  3. 5 syytä, miksi asuntosijoittajan tulisi harkita päiväkirjan pitoa – Blogi #175 | Ostan Asuntoja
  4. Miten verotietouutisten seuraaminen hyödyttää asuntosijoittajaa? YouTube #87 | Ostan Asuntoja
  5. ”Kulta ei ole sijoitus” Sam Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 | Ostan Asuntoja
  6. Asuntosijoittajalle 6 kirjaa opiskeltavaksi, jotta on valmiina 6 kuukauden päästä – Blogi #198 | Ostan Asuntoja
  7. Asuntosijoitustoimintaani eniten vaikuttaneet KAIKKI kirjat – Blogi #261 | Ostan Asuntoja

Saa kommentoida