Ostan Asuntoja

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta.

Viime sunnuntain kirjoituksessa käsiteltiin hyötyjä siitä, jos toinen esittää tai saa toisen esittämään hintapyynnön ensin.

Kumpi tarjoaa ensin? – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 12/X – Blogi #359

Suomessa on paljon osaamattomia itsemyyjiä, joilla ei ole oikein taitoja esittää omaa kohdettaan, ymmärtää sen käypää hintaa eikä oikein mitään taitoja neuvotella. 

Myös välittäjien joukossa oli paljon sellaisia, joiden ei vuosikausiin tarvinnut tehdä kovasti töitä kohteelle ostajan löytääkseen. Näistä moni hakee nyt töitä muualta, kun paremmat välittäjät vievät toimeksiannot.

”Ota yhteyttä, jos tällainen kohde kiinnostaa” -viestejä on minullekin tullut satoja, jossa yhdessä pdf-liitteessä on pari julkisivukuvaa ja alkeelliset tiedot kohteesta. Valtaosa näistä tarjouksista oli täysin hakuammuntaa myyjän tai välittäjän toimesta. 

Joskus tällainen voi kuitenkin osua kohdalle siten, että sekä sijainti että kohde ovat niin hyviä, että kiinnostus herää. Näiden rinnalla tulee osaavien myyjien ja välittäjien yhteydenottoja, joista voi olettaa, että myyjällä on joku arvio käyvän hinnan haarukasta.

Pitäisikö näissä kaikissa tapauksissa siis jääräpäisesti odottaa, että toinen antaa periksi ja lopulta asettaa hintapyyntönsä? Viime suununtain kirjoituksessa esitettiin, miksi sitä on perusteltua yrittää. 

Joissain tapauksissa myyjä voi olla taho, joka ei voi myydä kuin tarjousten perusteella. Jos myyjänä on vaikkapa julkinen taho, siellä ei paljon neuvotteluista olla kiinnostuneita, vaan korkein tarjous voittaa. Yksityinen myyjä voi haluta varmistaa, että hän myy vaikkapa kerrostalollisen vuokralaistensa koteja vain sellaiselle, joka ymmärtää, mitä on ostamassa. Myyjäkin voi olla Ostan Asuntoja Blogia lukeva asuntosijoittaja.

Ensiksi tarjoava asettaa neuvottelujen lähtötason

Viime viikonlopun kirjoituksen inspiraattorina toiminut Sam Zell on omien polkujensa kulkija. Hän osti kiinteistöjä sijainneilta, joissa ostajista ei ollut ylitarjontaa tai jopa siten, että muita ostajia ei ollut lähimaillakaan.

Näkemyksellään, jota ei suinkaan ole yksinkertaista hankkia, hän ajatteli ostavansa euron kohteita 50 sentillä. Kun kaikki muut runsaasti pääomaa omaavat ovat sitä mieltä, että Helsinki, Turku ja Tampere ovat heidän strategisia sijaintejaan Suomessa, omia polkuja kulkevien samzellien pitää lähtökohtaisesti olla eri mieltä ja katsoa, löytyisikö muualta ostettavaa.

Kun ns. ”myyjän markkinat” kääntyvät ”ostajan markkinoiksi”, maantieteelliset rajat liikkuvat siten, että niitä euron kohteita voi mahdollisesti ostaa yhä lähempää hyviä sijainteja samalla 50 sentillä.

Mitä todennäköisemmältä näyttää, että toinen osapuoli ei tiedä, mikä on kohtuullinen ja käypä hintahaarukka hakea neuvotteluille lopputulosta, joka johtaa kauppaan, sitä paremmat mahdollisuudet ensimmäisenä tarjouksen tekevällä on vaikuttaa siihen, mistä pisteestä neuvotteluja lähdetään käymään.

Valtaosa kuulee ja tietää tilanteista, joissa myyjä suuttuu ostajan täydellisen tyhmyyden, ahneuden tai härskiyden osoittavasta tarjouksesta. Harva ymmärtää, että vika voi olla yhtä lailla myyjässä. Jos myyjä näkee kohteen arvon täysin eri tavalla kuin ostaja, neuvottelut eivät edes lähde käyntiin. Ulkopuolinen ei välttämättä omaa mitään faktatietoa arvioidakseen, kumpi on väärässä. 

Valtamediassa voi säännöllisesti lukea tarinoita, joissa ”veronmaksajien omistuksessa olevista arvokohteista” joku ohjeistamispäällikkö voi tehdä lahoamis- tai ränsistymispäätöksen vain ilmoittamalla, että ”pilkkahinnalla emme myy”. Muutaman vuoden päästä sama arvoton kohde vaihtaa omistajaa nimellisestä summasta, koska nyt viemärit ja vesijohdot eivät arvokohteessa ole enää käyttökelpoisia, vaan nekin on uusittava. Valtamedia on toiveikas, että uuden omistajan myötä grafiitteja ja rikkinäisiä ikkunoita käsittävä vuotavan katon arvokohde palautuu loistoonsa.

Ostajan kannalta optimaalinen tilanne löytyy siis silloin, kun myyjällä ei ole käsitystä, mikä olisi kohtuullinen hintapiste neuvottelujen aloittamiselle. Jos on ostamassa vaikkapa 5 sijoitusasunnon nippua vuokralaisineen 20 vuotta vuokranantajana toimineelta, ensimmäinen 197 400 euron tarjous asettaa neuvottelujen lähtökohdan eri tasolle kuin 250 000 euron tarjous asettaisi.

Viime sunnuntain kirjoituksesta voi kerrata sen, että toisen asettamaan hintapyyntöön vastatarjouksen tekeminen asettaa hintahaarukan, joka usein korreloi lopullisen kauppahinnan kanssa. Tämä logiikka toimii myös tilanteissa, jossa itse joutuu tekemään ensimmäisenä tarjouksen. 

Kuuntele Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja -sarjaa: Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 1 – Tiistaiaudio #270

Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen.

Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat.

Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla.

Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa.

Lisätietoa asuntopehtoori.fi

Lue Asuntopehtoorin viikottain ilmestyvää Blogia – Taloyhtiön isännöinnin kilpailuttaminen ja isännöinnin siirto

Alhaisen tarjouksen riskinä on aina, että se on liian alhainen

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjassa käydään perusteellisesti läpi sitä, miten kehitytään ostamaan sijoitusasuntoja ja -kohteita alle markkinahinnan.

Yksi ensimmäisiä keinoja on vain tehdä runsaasti niin alhaisia tarjouksia, että hävettää. Jos ollaan ostajan markkinoilla, oletuksena on, että aina joskus tällainen tarjous tärppää ja myyjä on yhteydessä vastatarjouksella, joka on tämän kirjoituksen opin mukainen eli jo lähellä ostajan ensimmäisen tarjouksen tasoa. Tämä toimintamalli aloitetaan yleensä myyntiportaalien yksittäisten asuntojen hintapyynteihin tarjoamalla. Ei siis ensimmäisenä hintatason asettajana. 

Jos edellisen esimerkin 197 400 euron tarjouksen sijaan heittäisi ensimmäiseksi tarjoukseksi 150 000 euroa, paikallisista asuntomarkkinoista jo vähän vieraantunutkin myyjä saattaa huomata, että nyt häntä yritetään huijata. Seurauksena on suuttumus ja yhteydenpito päättyy siihen.

Tähän ei valitettavasti ole mitään laskentakaavaa, vaan jokaisen tarjouksen tekijän haasteena on yrittää valmistautua etukäteen mahdollisimman kattavin tiedoin, jotta osaisi avata pelin alhaisella tarjouksella, joka juuri ja juuri ylittää riman, jossa menee myyjän suuttumisraja. Kun tässä onnistuu, myyjältä tulee vastatarjous, jonka pohjalta neuvottelut voivat alkaa.

Neuvotteluihin valmistautuminen – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 2 – Tiistaiaudio #271

Mitkä asiat vaikuttavat eniten siihen, miten myyjä suhtautuu

Ensimmäisenä palataan jälleen tuttujen termien pariin eli myyjän motivaatio ja stressi. Mitä paremmin pystyy selvittämään syyn tai syyt, miksi myyjä on myymässä, sitä parempi lähtökohta on arvioida myyjän motivaation tasoa eli onko taustalla stressiä aiheuttavia tekijöitä. Stressistä motivoitunut myyjä voi tehdä asunnosta kaupat sellaisen asuntosijoittajan kanssa, joka tuo ratkaisun ja poistaa myyjälle stressiä aiheuttaneet ongelmat.

Toisena tekijänä on käytännössä Suomessa yleisellä tasolla yli 25 vuotta sitten viimeksi koettu tilanne. Ostin oman ensimmäisen kotini 1990-luvun puolivälissä. Asunto sijaitsi 1980-luvun loppupuolella rakennetussa kerrostalossa. Kaupat tehtiin noin 50 % alle saman asunnon markkinahinnan huipputasosta, jonka pohjalta myyjän lainat oli myönnetty. Kaupanteossa oli myyjän lisäksi kahden eri pankin edustajat, jotka jakoivat keskenään koko velattoman kauppahinnan, joka ei riittänyt myyjän velkojen kuittaamiseen.

Jos myytävä asunto on velaton tai velkaa on hyvin vähän, kaupat voivat helpommin syntyä reilusti alle markkinahinnan, koska myyjälle jää velkojen maksun jälkeenkin käteistä tililleen. ”Omat täytyy saada pois” on ensimmäinen myyjien erittäin vaikeasti alitettava rima, joka pahassa markkinalaskussa johtaa seuraavaan alempaan rimakorkeuteen. Tämä korkeus on ”velat on pystyttävä maksamaan pois”. 

Tarina, jonka alussa on hieman realismia ja loppu on pelkkää salaliittoteoriaa

Hesarin maksumuurin edessä olevaa juttua jaettiin asuntomarkkinoiden Twitterissä. Siinä kerrottiin jo valmistuneesta 50 asunnon arvotalosta, jossa vain yksi ostaja oli ollut rakentajan ja hesarin toimituksen kokeman arvon kanssa samaa mieltä. 49 asuntoa oli myynnissä hinnoilla, jotka eivät kohdanneet ostajien arvonäkemystä. Kaikki kassavirran laskentakaavan osaavat asuntosijoittajat luonnollisesti ymmärtävät, että kyseessä on korkojen jyrkkä nousu, joka saa asuntojen ostajat näkemään kohteen arvon vasta paljon alhaisemmassa velattomassa hinnassa. 

Tällaisen kohteen kautta voi pohtia myyjän motivaatiota ja stressiä. En tiedä tuon arvokohteen yksityiskohtia, mutta oletetaan, että siinä on normaali helsinkiläisen uudiskohteen velkavipu eli 75 % ennakkomarkkinointihinnoista. Kun valmiista kohteesta 49/50 asuntoa on myymättä, myyjä maksaa lyhennysvapaapakon alkuajalta vain taloyhtiölainan korkoja 49 asunnon rahoitusvastikkeissaan. Yhden asunnon ostanut maksaa oman rahoitusvastikkeensa kautta oman osuutensa koroista. Myyjää stressaa vain myymättömien asuntojen korkomenot. Ja huolestuttaa suuri myymättömien asuntojen määrä.

Kuukausi kuukaudelta myyjä joutuu pohtimaan sitä, kuinka lyhennysvapaapakon loppu lähestyy. Puoli vuotta sitä ennen aloitetaan keräämään rahoitusvastikkeessa ensimmäistä lyhennyserää varten pääomaa. Myyjän stressikäyrä jyrkkenee, jos asunnot eivät käy kaupaksi, vaikka samalla yleisen korkotason jyrkän nousun takia hintatasot laskevat.

Jos hintataso laskee 10 %, ennakkomarkkinointihinnastoon verrattuna 10 %:n alennus ei ole 10 % alle markkinahinnan ostamista, vaan markkinahintaan ostamista.  75 %:n velkavipu nousee, kun lyhennysvapaapakon takia taloyhtiölaina ei lyhene, mutta markkinahinnat laskevat. Myyjän stressiä lisää lähestyvä nouseva rahoitusvastike, jossa tarkistetaan taloyhtiölainan korko uudelle tasolle. Takaraivossa painaa lyhennysvapaan ajan kuluminen.

”Suomen inflaatio on sitkeästi 8 %” lukee myyjä uutisia. Toive laskeneesta inflaatiosta haihtuu. Stressi kasvaa. EKP:n pomo tai hänen sanomisiaan tulkitsevat arvioivat, onko ohjauskorkojen nostot jo loppu vai taklataanko 8 %:n kuluttajahintojen nousua kuluttajahintoja nostavalla koron nostolla. Asuminen on osa kuluttajahintoja ja nousevat korot kallistuttavat asumista. Stressi kasvaa. Kaikki teelehdet, jotka ovat viimeisen 3-4 kuukauden aikana näyttäneet pohjan olevan takana, ovat homehtuneet, ja se näkyy faktoina tuoreissa tilastoissa. Stressi kasvaa.

Nyt ollaan nykytilassa, jossa kukaan ei osaa asettaa 100 %:n varmuudella pelimerkkejään laudalle. Jos nurkan takana on löysentävä keskuspankki, nimellishintojen laskun pohja on lähellä. Jos keskuspankki tekee seuraavankin ohjauskorkojen noston, stressaantunut myyjä joutuu tosissaan harkitsemaan mahdollisuutta, jossa ”velat pitää maksaa pois” eli valmius tehdä kauppoja 0 eurolla tulee pohdintaan. Ostaja allekirjoittaa kauppakirjan, ottaa taloyhtiölainan osalta maksuvastuun ja maksaa varainsiirtoveron. Myyjä luovuttaa avaimet ilman rahallista vastinetta. 

Tämä kuullostaa täysin mahdottomalta foliohattusekoilulta. Sen pystyy kuitenkin kuvittelemaan, kun on itse kerran sen käytännössä kokenut ja ollut tekemässä kaupat, jossa ei kuohuvia juotu eikä onnitteluja tullut. Mukana oli kaksi luottotappiota tekevää pankin edustajaa, joilta ei hymy irronnut. 

Lisää aiheesta:

Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312

Miksi asuntojen hinnat laskevat ja miksi me emme voi sille mitään? – Tiistaiaudio #268

Marko Kaarto Suomen Vuokranantajat Blogissa: Uusien asuntojen kauppamäärät ovat romahtaneet, vetävätkö ostajat ”hätäjarrusta”?

Salkunrakentaja: Heikko kiinteistömarkkina heijastui Investors Houseen – analyysi

Asuntopehtoori: Ensiasunnon ostaminen

Koodilla kotimatka saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Tilausmaksu on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu.

Tuoretta sisältöä:

Riikka sisustan ja asuntosijoitan Välimäki Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #256

Asunnon ostaminen Lapista, mitä sinun tulee tietää 2 – Case Joiku Ylläs – Ostan Asuntoja Podcast #255

Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta 

Ostan Asuntoja TikTok

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta.

Kuuntelin Sam Zellin tuoreen haastattelun The Investor’s Podcastissa. Sam Zellin kirja ”Am I Too Subtle” on yksi ehdottomista suosikeistani. Jos haluaa kehittää omaa osaamistaan asuntosijoittamisen isojen kokonaisuuksien ajattelijana, Sam Zell on hyvä inspiraation lähde.

Podcastissa hän tiivistää kirjastakin löytyvän tarinan, miten hän finanssikriisin kynnyksellä hilasi perustamansa Equity Office Properties Trustin myyntihintaa ylöspäin ensin kertomatta pyyntihintaa ja sitten neuvottelemalla ehtoja.

Huippuneuvottelijat esittävät näkemyksiään siitä, onko ensimmäisenä numeron esittäminen häviävä vai voittava taktiikka. Pitäisikö yrittää viimeiseen asti saada toista osapuolta esittämään ensimmäisen hintapyynnön tai tekemään tarjouksen?

Jos sijoitusasuntoa on ostamassa Oikotien tai Etuoven kautta tai tukkukauppiaiden sähköpostilistojen kautta tulevista kohteista, tätä ei tarvitse pohtia. Myyjä itse tai välittäjänsä avustuksella asettaa hintapyynnön. Numeropeli tulee sitä kautta avatuksi.

Innostuin taas jatkamaan neuvottelutaitojeni kertausta ja kehittämistä, koska tarjolle on alkanut tulemaan yksittäisiä kohteita, joiden tyyppisiä olen helpon vieraan pääoman saatavuuden aikana vuosia kärsivällisesti odotellut.

Voit kuunnella vanhoja kirjoituksiani tulevina viikkoina audiomuodossa – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 1 – Tiistaiaudio #270

Kun toinen osapuoli tekee ensimmäisen tarjouksen

Tässä yhteydessä ensimmäiseksi tarjoukseksi lasketaan siis myyjän nettiportaalissa tai tukkukauppiaan sähköpostilistalla asettama hintapyyntö. Myös uudisasuntoja rakennuttavat tahot, jotka tarjoavat uudisasuntoja suoraan loppuostajalle joko yleisen ennakkomarkkinoinnin kautta tai avainasiakaslistoille ilmoittautuneille, tekevät näin ensimmäisen tarjouksen.

Jos on ostamassa sijoitusasuntoa suoraan omistajalta ja muita neuvotteluosapuolia ei ole, ”paljonko tarjoat – paljonko pyydät” -pallottelussa ratkeaa se, kumpi ensimmäisen tarjouksen tekee. 

Kun toinen osapuoli tekee ensimmäisen tarjouksen, siitä seuraa toiselle osapuolelle 2 merkittävää etua.

1. Hintahaarukan määrittelyn etu

”Pistetään kirkko keskeltä kahtia” tai ”tule puoliväliin vastaan” ovat yleisiä kansan neuvotteluoppeja, joita voi käyttää ja käytetään hyväksi. Ajatteluketju menee esimerkiksi näin:

• Asetetaan hintapyyntö 4 % yli ajatellun käyvän markkinahinnan – ”4 % on normaali tinkivara”
• Tarjotaan 4 % alle hintapyynnin – ”tinkivara”
• Tehdään vastatarjous, joka on 1 % hintapyyntöä pienempi – ”tullaan vähän vastaan”
• Tehdään vastatarjoukseen vastatarjous, joka on 3 % alle alkuperäisen hintapyynnön – ”tullaan yhtä paljon vastaan”
• Tehdään vastatarjouksen vastatarjouksen vastatarjous, joka on 2 % hintapyyntöä pienempi – ”pistetään kirkko keskeltä kahtia”

Kun toinen osapuoli tekee ensimmäisen tarjouksen, siihen voi tehdä vastatarjouksen, joka asettaa hintahaarukan toisen äärilaidan. Tämän äärilaidan ja hintapyynnön puolivälissä on keskipiste. 

Neuvottelutaitojaan opiskellut asuntosijoittaja tietää, että yllä kuvattu on kokemattomien neuvottelijoiden luontainen lähestymistapa, jossa ei itse asiassa neuvotella yhtään mistään, vaan päädytään vastatarjousten avulla kohti keskipistettä.

Kun tehdään ensimmäinen tarjous ”niin alas, että hävettää”, esimerkiksi 30-40 % alle pyyntihinnan, ei odoteta, että myyjä hyväksyy sen. Tavoitteena on asettaa keskipiste 15-20 % alle pyyntihinnan eli testataan alustavasti, onko myyjä kenties valmis ”pistämään kirkon keskeltä kahtia” 15-20 % pyyntihintaa alhaisemmalla tasolla.

Pelkkää numeerista tarjousta ja sen voimassaoloaikaa voi täydentää ”pankin antaman lainalupauksen korkotaso ja lainaehdot sekä epävarmuudet huomioivat sijoituskriteerini määrittävät, etten voi maksaa tästä kohteesta enempää kuin xxx €” -tyyppisillä sanallisilla vahvistuksilla.

Mikäli myyjänä on kokematon neuvottelija, ja hänellä on tarve saada kohde myytyä, sieltä tulee vastatarjous, jossa hintapyynnöstä on lähtenyt useita prosentteja. Joskus vastatarjous tulee vasta viikkojen päästä, kun myyjä on odottanut parempia tarjouksia niitä saamatta.

Ensimmäinen etu hintapyyntiin vastaajalle on siis mahdollisuus yrittää asettaa keskipiste.

Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi

Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta.

2. Ensimmäinen tarjous voi olla odotettua alhaisempi

Toinen etu saada vastapuoli asettamaan hintapyynnön on se, että hintapyyntö voi olla heti alhaisempi kuin ostaja osasi kuvitella.

Minulla oli aikoinaan Ostan Asuntoja -nettisivuilla yksittäisten asuntojen nettilomake, jonka asuntoaan myyvät täyttivät niitä minulle tarjotessaan. Lomake eteni erilaisia tietoja kysyen. Lomakkeessa kysyttiin hintatietoa 3 eri kertaa; alussa, keskellä, lopussa:

• Mikä on käsityksesi mukaan asunnon käypä markkinahinta, jolla vastaavista asunnoista on tehty kauppoja?
• Mikä on oma hintapyyntösi asunnosta?
• Mihin hintaan olisit valmis myymään asunnon, jos kaupat tehtäisiin viikon sisällä?

Opin tämän tekniikan aikoinaan kuunneltuani Bigger Pockets Podcastin ensimmäisiä jaksoja, joissa finanssikriisin jäljiltä motivoituneita myyjiä oli runsaasti.

Uskomattomasti tämä toimi myös Suomen markkinoilla, jossa ei ollut vastaavaa asuntomarkkinoiden kriisiä. Yksi ja sama myyjä kertoi samassa lomakkeessa 3 hintaa, joista toinen oli alhaisempi kuin ensimmäinen ja kolmas oli alhaisempi kuin toinen.

Valtaosa myyjistä pyrki asettamaan käyvän markkinahinnan oikealle tasolle ja ilman vastatarjouksia ja neuvotteluja alensi pyyntihintaansa samalla lomakkeella 2 kertaa.

Mikäli myyjän ensimmäinen tarjous alittaa ostajan odotukset reilusti ja ollaan jo hyvin lähellä ostajaa tyydyttävää hintatasoa, enää ei tule soveltaa ”niin alas, että hävettää” -tekniikkaa. Läpinäkyvä ahneus ja tietoinen myyjän hyväksikäyttöyritys voivat tuhota jo lähellä olevan hyvän tai erinomaisen diilin syntymisedellytykset.

Aiheeseen liittyvä Sami Miettinen – #neuvottelija YouTube -kanava.

Markkinatilanne vaikuttaa kaikkeen

Ei ole olemassa mitään oikeaa ”niin alas että hävettää” -prosenttilukuhaarukkaa, jonka avulla voi markkinoihin ja kohteeseen tutustumatta pistää tarjouksia menemään. 

Ostajan markkinassa prosentit voivat olla paljon suurempia ja myyjän markkinassa ei välttämättä ehdi edes tarjoamaan, kun myyjällä on 3 pyyntihinnan ylittävää tarjousta käsissään. Juuri tällainen tilanne oli koronatoimien keskellä. Nyt pari vuotta myöhemmin ihan samoihin asuntoihin ei tahdo saada tarjoustakaan. 

Asumisarvo ei näissä kodeissa noussut ja romahtanut hintakäyrien tavalla. Ensin halpaa valuuttaa oli tarjolla yllin kyllin, mikä nosti hintoja. Nyt seurataan, jatkuuko saman valuutan hinnan nousukehitys, vaikeutuuko sen saatavuus ja kuinka nämä vaikuttavat asuntokauppaan.

Sam Zell – The Investor’s Podcast

”Tee tarjous” – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 13/X – Blogi #360

Koodilla kotimatka saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Tilausmaksu on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu.

Tuoretta sisältöä:

Asunnon ostaminen Lapista, mitä sinun tulee tietää 2 – Case Joiku Ylläs – Ostan Asuntoja Podcast #255

Katja Kurkinen vakuutuksia ja vuokrasopimuksia Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #254

Sijoita asuntoremontteihin ja taloyhtiön korjauksiin – ja positiivisuuteen – Tiistaiaudio #269

Vuokrakoteja taseessa – yrittämisen plussat ja miinukset – Blogi #358

Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta 

Ostan Asuntoja TikTok