Siirry sisältöön

Asuntosijoittajan pohdintoja 2021 suunnittelua varten – Blogi #235

27/12/2020

Viikko sitten sunnuntaiblogissa kirjoitin yleisellä tasolla olevan ”Asuntomarkkinasykli ja sen vaiheen tunnistamisen vaikeus” -kirjoituksen. Tänä sunnuntaina syvennän pohdintoja, joiden kanssa painiskelen omassa asuntosijoitustoiminnassani, kun asetan vuoden 2021 tavoitteita ja laadin suunnitelmia niiden saavuttamiseksi.

Oma asuntosijoitustoimintani on pitkälti perustunut siihen, että pääomien puutteessa olen joutunut hakemaan koloja, joissa voin toimia rauhallisemmin analysoiden sitä kautta, että kilpailijat ovat muualla ostamassa kilpaa kohteita keskenään. En ole ensimmäistä enkä toista kertaa tilanteessa, jossa minulla on vaikeuksia yhtyä valtavirran näkemykseen ja uutisvirtaan siitä, kuinka kohta lähtee kasvu nousuun, kunhan huikean kansansuosion omaava Viisikko saa rokotusohjelmat käyntiin, lanseerattua lisää sääntelyä ja hallintoa sekä kiristettyään veroja.

Miten asuntojen hinnat voivat olla nousussa, kun kaikki muu on laskussa?

Kiinteistönvälittäjät ovat voivotelleet, että kauppa kävisi, kunhan vain olisi myytävää. ”Nyt on hyvä aika myydä” ja ”nyt on myyjän markkinat” ovat houkutusviestejä, joita näkee toistuvasti. Asuntolainoja on haettu ja myönnetty kevättalven koronaseisahduksen jälkeen kiihtyvään tahtiin.

Asuntosijoittajan kannalta ollaan tilanteessa, jossa koronatartuntojen ja -kuolemien määrätilastoja voi seurata lähes ajantasaisina mutta asuntolainoihin, asuntojen hintoihin, vuokriin, työttömyyteen ja moneen muuhun asuntosijoittajan kannalta tärkeään indikaattoriin liittyvät tilastot laahaavat perässä.

Kaikkien maiden tilastoihin ei välttämättä voi luottaa mutta Suomen viennin kannalta näyttää siltä, että USA:n presidentin vaaleihin ja UK:n Brexit-kuvioihin keskittymisen sijaan EU:n olisi kannattanut keskittyä omiin asioihinsa. Kaikilla on uutisten kautta tiedossa USA:n ja UK:n koronatoimet ja kuinka karmeaa luettavaa niiden tilastot ovat. Kaikista karmein on EU-tilasto, jonka karmeutta ei näe, kun tarkastelee jokaista EU-maata erikseen. Nämä kaikki kolme ovat Suomelle elintärkeitä vientialueita, mikä ei lupaa orgaanista Suomen vientiä kasvattaa kysyntää ilman hyvää mielikuvitusta.


Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

OVV_logo

Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku.

Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen.

Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto.

OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com

OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook

Asuntosijoittamista, vuokraustoimintaa, yrittämistä, Lappeenrantaa – Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #49


Tilastotietojen puuttuessa ja uutisia ihmetellessä vuoteen 2021 täytyy lähteä omaehtoisella mututuntumalla. 

”Muuttaisinko itse nyt, jos omaan talouteeni liittyisi epävarmuutta” -kysymys on luonteva pohja aloittaa tuntuman luontia. Analyyttisenä ihmisenä en takuulla muuttaisi ainakaan ennen kuin olen tehnyt täydellisen inventaarion säästöistäni, veloistani, osaamiseni kaupallisesta arvosta tai kysynnästä, kuukausittaisista menoistani, huomioinut puolisoni tilanteen, asuntoni markkina-arvon ja katsonut, miten koronarokote toimii ja rokotusohjelmat etenevät eri maissa ja miten ne alkavat näkymään tilastoissa. Kuinkahan moni suomalainen luulee, että rokotuksen saatuaan voi lopettaa käyttämästä maskia, kun ei enää tartuta läheisiään.

Jos olisin kevättalvella 2020 tarttunut pankkini lyhennysvapaatarjouksiin, olisin varmaan kiitollinen sen likviditeettivaikutuksesta mutta nyt arvioisin lyhennysvapaiden loppumista oman talouteni kannalta. Mieleeni ei tulisi tässä epävarmuuden tilassa lähteä ostamaan isompaa ja kalliimpaa asuntoa, tekemään ja purkamaan muuttokuormaa, kenties vaihtamaan lasten koulu- tai tarhapaikkoja sekä muuttamaan monta muuta asiaa arjessa. 

Tuntumani on siis, että asuntojen hintojen nousu johtuu siitä, että tarjontaa on normaalia vähemmän. Ei siis siitä, että ihmiset ovat positiivisen luottavaisia Viisikon kykyyn luovia Suomen taloutta ja työllisyyttä poikkeuksellisen hyvin ja nyt on toimeliaisuuden aika asuntomarkkinoilla ennen kuin isompi osa suomalaisista huomaa vaurastumisen ja asunnon ostokyvyn lisääntymisen olevan juuri nurkan takana.

Verkostoitunut asuntosijoittaja voi laajentaa tuntumapohdintoja omiin ja kolleegoiden vuokralaisten tekemisiin. Tulos on sama. Kukaan ei ole muuttamassa ellei ole pakko. Vaikka julkisuudessa toistuvasti maalataankin ylileveällä pensselillä kuvaa, jossa asumistuki on asuntosijoittajan tuki, käytännön pohdintoja haittaa se, että tuki on oikeasti vuokralaisen tuki. Varmasti pieni joukko vuokranantajia on erikoistunut toimeentulotukiasiakkaisiin, jolloin vuokranantaja todella tietää asiakkaansa saavan tukea. Asumistuen osalta tämä näkyvyys on kiinni siitä, onko vuokralainen valtuuttanut Kelan maksamaan asumistukensa suoraan vuokranantajan tilille. 

Jos asumistuki lopetetaan, loppuuko asuntosijoittaminen? – YouTube #137

Tätäkään kautta tuntumani ei ole sellainen, että tunnelmat ovat odottavan positiiviset. Tuntumani on sellainen, että vuokralaiset eivät pohdi omistusasunnon ja kalliimman vuokrakodin välisiä vaihtoehtoja. Työttömyys-, lomautus- ja asumistukitilastojen jälkijättöisyyden takia omaa tuntumaa täytyy peilata uutisvirtaa vasten ja miettiä todennäköisyyksiä. 

Etäopiskelu, etätyöskentely ja ulkomaisten turistien puuttuminen Airbnb -majoittajien kysynnästä ovat kaikki tekijöitä, joiden pysyväisvaikutus näkyy vasta tulevaisuudessa. Ovatko Espoo ja Helsinki muuttotappiokuntia ihmisten muuttaessa Vantaalle edullisemman vaihtoehdon perässä? Vai näkyykö tämä Tampereella, josta asunnon saa Vantaatakin edullisemmin? Kuinka moni kaupunkiasumisesta nauttiva siirtyy pääkaupunkiseudulta tekemään etätöitä Tampereen ja Turun kaupunkeihin? Kysymyslistaa voi jatkaa eikä näihin löydy vielä tilastoista vastauksia.

Miksi asuntojen hintanousu-uutisten kyljestä puuttuvat vuokrien nousu-uutiset?

Kelan sivuilta löytyy 7.10.2020 päivätty julkistus, jossa kerrotaan 2019 vertailutietoja vuoteen 2018 lukuihin yleiskuvauksella ”Yleisen asumistuen etuusmenot vähenivät 1 %”. Oma tuntuma on, että yleisin asumistukeen liittyvä uutisointi on tyyliltään ”Asumistukimenojen räjähtävä kasvu on pysäytettävä”.

Tämän yhteydessä tulisi luonnollisesti esittää aina vaatimus työllisyyttä lisäävien rakennemuutosten tekemisestä, koska kaikki vaistonvaraisesti tajuavat, että mitä parempi työllisyys, sitä parempi vuokranmaksukyky ja pienenevät asumistukimenot. Jostain syystä vaatimuksena on yksityisen vuokranantajan asuntosijoittamisella vaurastumiskehityksen hidastaminen, johon uskotaan tehokkaaksi keinoksi olevan asumistuen leikkaus tai jopa poistaminen.

Helsingin kaupunki julkaisee asumisen tilastotietoja. Helsinki jaetaan neljään kalleusalueeseen. Vuodesta 2010 alkaen asuntojen hinnat ovat näillä alueilla nousseet 42, 45, 27 ja 16 prosenttia. Vuokrien osalta tilasto alkaa, tietysti, eri vuodesta eli vuodesta 2015 jakautuen samoihin kalleusluokkiin. Vuokrat ovat nousseet 6, 8, 9 ja 7 prosenttia. Jokainen voi käydä katsomassa itse tilastoja ja huomata, että asuntojen hintatilastoissa nousu ei ole lineaarista vaan jyrkkenee noin vuodesta 2015 alkaen.

1-numeroinen vuokrien kasvu 5 vuoden aikana Suomen kaupungistumisen kehdossa ei ole selitettävissä asumistuen räjähtävällä kasvulla eikä sillä ole yksikään helsinkiläinen asuntosijoittaja vaurastunut. Erityisesti nolottaa osakesijoittamisella vaurastuneiden närkästyminen siitä, kuinka asuntosijoittajan rikastuminen asumistuetuilla vuokrilla on massiivinen epäoikeudenmukaisuus. 

Vaikka älykkyysosamäärätilastoja ei mistään löydy, voisi kenties vetää johtopäätöksen, että tyhmyys on lisääntynyt tai sitten menossa on joku salaliitto, jolla ajetaan jotain muutosta narulla työntäen. Muutosta ei voi toteuttaa ennen kuin kansan iso äänipotti on saatu sisäistämään jotain, mikä on tilastojen vastaista. Tämä näyttäisi toimivan asumistuen osalta hyvin. Selvyyden vuoksi en ole ostanut huonon kassavirtatuoton takia sijoitusasuntoja Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta 15 vuoteen kuin yhden ja senkin reilusti alle markkinahinnan. Olen vain tajunnut olla myymättä niitä muutamaa siellä omistamaani asuntoa. Tätä kautta olen saanut halpaa EKP-rahaa helposti ja useamman jälleenrahoituksen kautta. Näitä tulonhankkimislainoja hakiessa yksikään pankkiiri ei ole koskaan kysynyt, paljonko näiden asuntojen vuokralaiset saavat asumistukea. Jos olisivat kysyneet, en olisi osannut arvata, kun töissä ovat kaikki olleet, paitsi yksi eläkeläinen.

Osakesijoittaja pystyy hahmottamaan, että löysällä rahapolitiikalla on ollut omaisuuslajien arvoja korottava vaikutus, vaikka kuluttajahintainflaatiossa se ei näy. Kaikki osaavat sujuvasti seurata FED:in ja EKP:n kokouksia ja vitsailevat siitä, kuinka kurssinousut jatkuvat ja oma salkku kasvaa, kunhan seuraa perässä taistelematta keskuspankkeja vastaan. Vaikka asuntojen hinnat olisivat nousseet täysin samasta syystä Japanissa, Kiinassa, USA:ssa, Saksassa, Englannissa, Tanskassa… kaikissa maissa, joissa ei Kelan asumistukea makseta, vain Suomessa selitystä haetaan asumistuesta. Asumistuen kanssa vuoroviikoin syy löytyy uudiskohteiden taloyhtiölainoissa olevasta verosuunnittelumahdollisuudesta, joka vuoroviikoin rikastuttaa asuntosijoittajia tai ylivelkaannuttaa heitä, jotaa pitää ehdottomasti sääntelyllä suitsia. Edellä esitetyt hintojen nousu-%-luvut koskivat muuten vanhoja kerrostaloasuntoja, jotka ovat siis vuosittain pienentäneen jokaisen Helsingissä sijoitusasunnon (tai asunnon) omistaneen velkaantuneisuutta. Tämä olisi ainoastaan erittäin huolestuttava asia, jos sääntelijöillä olisi tiedossa, että lähivuosina näiden asuntojen arvot tulevat romahtamaan, vaikka tiedossa on, että varallisuusarvoja laskevat korot eivät tule nousemaan. Tähän vaadittaisiin joku sellainen ymmärrys, joka nostaisi bitcoinin kurssia 250 % vuodessa. 

Tuntumani on kaksijakoinen. Ensimmäinen tuntumalinja seuraa keskuspankkien toimia, jotka jatkavat löysää rahapolitiikkaa, josta seuraa, ei asumistuesta eikä taloyhtiölainoista, eri omaisuuslajien fiat-valuuttamääräinen markkina-arvojen nousukehitys. Tämä nousukehitys tulee jatkamaan asuntojen hintakehityksen eriytymistrendiä vuokrakehityksestä. Kun fiat-rahan määrä nousee, yhä useammalle sijoittajalle ja asuntosijoittajalle tulee vaikeammaksi hahmottaa, mihin oman kasvukeskussijoitusasunnon hinnannousu perustuu. Jos oululaisen asuntosijoittajan asunnon markkinahinta nousee 1 %:n ja helsinkiläisen asuntosijoittajan asunnon markkinahinta nousee 5 %, oululaisen asuntosijoittajan sijoitusasunnon ostovoima heikkenee kovaa vauhtia Helsingin asuntomarkkinoilla.

Hallituspuolueista 3 edustaa omien ideologiodensa toistamiseen keskittynyttä osaamista ja neljännellä puolueella koko idea on hukassa, jolloin on täysin mahdollista, että ymmärrys keskuspankkien toimien vaikutuksesta on rajallinen. On täysin mahdollista, että hallitus säätää eurovelkaantumiskattonsa samanaikaisesti, kun EKP tekee kaikkensa, jotta asuntojen eurohinnat voisivat jatkaa jyrkempää kasvua. Tämä loisi tilanteen, että yhä useammalle laki estäisi omistusasunnon hankinnan Helsingistä alkaen. Vuora-asuntojen lakisääteinen kysyntä kasvaisi.

Tuntumani toinen linja seuraa vuokralaisten vuokranmaksukyvyn kehittymistä. Jotta tämä maksukyky kehittyisi, työllisyyskehityksen pitäisi olla reilusti ja jatkuvasti positiivinen. Jotta näin tapahtuisi, vientiteollisuudelle tärkeissä maissa ja toimialoilla pitäisi olla positiivinen kasvukehitys. Mikäli näin tapahtuisi, tämä vähentäisi asumistukimenoja, koska suhteessa pienempi osa tarvitsisi asumistukea. Tämä toki edellyttäisi sitä, että suurempia euromääriä sijoitusasunnoistaan maksava yhä pienempi asuntosijoittajien määrä tinkisi tuottovaatimuksistaan vuokraustoiminnan osalta kokonaan tilanteessa, jossa lainakatto pakottaa yhä useamman asumismuodoksi vuokrakodin. 

Tällainen tuottovaatimuksista kokonaan tinkiminen vuokrakotia tarvitsevien eduksi olisi mielenkiintoinen ilmiö, mikäli hallitus etenee myös taloyhtiölainojen verosuunnitteluhyödyn poistamisessa, jolla olisi merkittävä kannattavuutta alentava vaikutus erityisesti uudiskohteiden osalta. 

Mitä, jos uudiskohdesijoitusasunnon verosuunnittelumahdollisuus poistuu? – YouTube #145

Kun samanaikaisesti vaaditaan yhä tiheämmällä toistumisvälillä asumistukeen leikkauksia, tuntumani on sellainen, että aletaan olemaan tilanteessa, jossa pääministeri oman kodin lisäksi siivoaa myös eduskunnassa työpäivän päätteeksi, kun 50 kilometrin säteellä ei siistijöillä ole varaa asua. Valtiovarainministeri hoitaa eduskunnan remonttihommia päätyön ohella.

Palkkainflaatiosta vai vuokradeflaatiosta vuokranmaksukykyä

Tuntumani mukaan EKP:llä on kaikki lailliset ja joidenkin mielestä laittomat työkalut käytössä, joilla varmistuu kasvukeskusasuntojen euromääräinen hintojen nousu jatkossakin. Suomen hallitus taas valmistelee uudistuksia, joiden seurauksena yhä harvemmalla suomalaisista olisi mahdollisuus ostaa omistus- tai sijoitusasunto kasvukeskuksesta ja yhä harvempi olisi kiinnostunut sellaiseen sijoittamisesta. 

Tätä kiinnostusta säätelee vuokralaisten kyky maksaa vuokraa. Jo tiedossa olevien poliiittisten vaikeuttamistoimien lisäksi vuokralaisten maksukyvyssä tapahtuva heikkeneminen olisi lisäporkkana siirtyä katsomaan muita omaisuuslajeja sijoituskohteina. Koronatilastojen varjossa itse tunnen tällaisen kehityskulun mahdollisuuden realistisena ja sen todennäköisyys nousee melkein päivittäin hallitusten ministerien julkistuksien osuessa verkkokalvoon twitterin algoritmien ansiosta.

Jotta itse vuokraustoiminta pysyisi kannattavana, vuokrien tulisi seurata asuntojen hintakehitystä. Kuten jo Helsingin toteumatilastoista nähdään, viimeisen viiden vuoden aikana helsinkiläinen uusi asuntosijoittaja on vaurastunut yhä vähemmän vuokraustoiminnasta ja yhä enemmän EKP:n löysän rahapolitiikan ansiosta nousseiden asuntojen markkinahintojen kautta.

Huonon työllisyyskehityksen myötä vuokranmaksukyky voisi nousta, tuskin asumistuen nimikkeen alla, mutta jonkun toisen MMT-tyyppisen järjestelyn kautta, jossa jokaisen suomalaisen pankkitilin saldoa suorakorotetaan ilman, että sitä kierrätetään koko hakemuskoneiston kautta. USA:ssa tätä on jo toteutettu Trumpin valtakaudella ja vaatimuksesta. Nyt ei siis puhuta juustohöylä- tai kynsiviilatason summista, joihin Suomessa on totuttu vaan vappusatasen kalpeuttavista summista suoraan keskuspankista kaikille.

Toinen polku, jota kautta vuokranmaksukyky lisääntyisi, olisi palkkainflaatio eli sellaiset palkkojen yleiskorotukset, jotka seuraavat asuntojen markkinahintakehityksen käyrää. Kun kaikki eurooppalaiset saavat oman EKP-tilisiirtonsa, taloudet elpyvät hetkeksi, työpaikkoja syntyy ja palkkoja korotetaan.

 

Oma tuntumani on, että käytännössä oikeasti kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä tulee kasvamaan. Tämä alkaa sillä, että alivuokrauksen määrä lisääntyy, nuoret asuvat pidempään vanhempiensa luona, jonka myös etäopiskelu mahdollistaa. Jotkut jopa muuttavat takaisin vanhempiensa luokse. Osa yrittäjätulonsa tai työpaikkansa pysyväisluonteisesti menettänyt voi harkita jopa asuinpaikkakunnan vaihtoa edullisemman asumisen perässä, mikäli edes osa edellä esitetyistä tuntemuksistani ei ole täysin väärässä. 

Helsingin kaupungin asumisen tilastotietoja -sivustolla todetaan, että ”joka viides helsinkiläinen tarvitsee taloudellista tukea asumiskustannuksien maksamiseen”. Sieltä selviää, Helsingin kaupunki omistaa 63 000 asuntoa, mikä on 17 % Helsingin asuntokannasta. Oma tuntumani on, että helsinkiläisten yhdessä omistamien asuntojen määrän kasvattaminen ei ole onnistunut luomaan asuntomarkkinoita, joilla Helsingissä asuva ei tarvitsi taloudellista tukea.

Tuleeko maailmanloppu tai ainakin Euroopan kuolema

Ostan Asuntoja Blogissa ei myydä mitään eikä täällä ajeta minkään intressiryhmän etua. Tästä syystä voin kirjoittaa aika vapaasti, mitä omassa päässäni pohdiskelen omaa suunnitelmaani vuodelle 2021 tehdessäni. Ikääkin on jo tullut 55 vuotta eikä yksikään headhunter ole 15 vuoteen soittanut, joten uho omaan osaamiseen on jo resetoitu vankasti maan pinnan alapuolelle. 

Olen huomannut, että jokaisen luetun kirjan jälkeen on yhä helpompi myöntää, kuinka vähän tietää. Joululoman aikana on ollut hauska seurata, kuinka yhden bitcoinin ostamiseen vaadittu euromäärä on noussut. Tuntumani tämän seurannan pohjalta on, että mitä jyrkempi näkemys sitä olemattomammat perusteet ovat näkemyksen takana.

Olen tässä kirjoituksessa jakanut omia tuntemuksiani, joiden pohjalta tulen tekemään vuoden 2021 suunnitelmaani. Tuntemukset voivat muuttua, kun niiden pohjalle saadaan enemmän toistaiseksi puuttuvaa tilastodataa. Tiedonrippeilläkin voi olla vaikutuksia tuntemuksiin liittyviin todennäköisyyksien muutoksiin. Oma näkemykseni ei siis tässä vaiheessa ole bitcoinanalogiani mukaisesti jyrkkä ja näkemysteni takana on paljon perusteluita, jotka voivat muuttua 1-3 kuukaudenkin aikana. 

Toivottavasti kirjoitus herätti ajatuksia oman näkemyksesi kannalta etkä muuttanut sitä yhtään, jos omat perustelusi ovat ihan erilaiset.


Kuukauden kirja: Marko Kaarto – ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu”


Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista

Tea “jostain pitää aloittaa” Nguyen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #130

Ostan Asuntoja Podcastin kaikki jaksot

Ostan Asuntoja Podcastin voi tilata tästä

Mitä riskejä asuntosijoittamisessa on? – YouTube #142

Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä

Asuntosalkunrakentaja ja Asuntopehtoori yhteistyöhön – Blogi #232

TUOREIMMAT KIRJASUOSITUKSET

Paljon suurempi kirja kuin asuntosijoittajan niche-strategiaopas: Joonatan Voltti – Airbnb Ansaitse Asunnollasi – Blogi #226

The Richest Man…7 parannuskeinoa asuntosijoittajan silmin – Blogi #224

The 7 Habits of … tehokkaalle asuntosijoittajalle – Blogi #223

Asuntosijoittaja ja filosofia – Blogi #217

10 kirjaa asuntosijoittajalle in English – Blogi #210

Asuntosijoittajalle 6 kirjaa opiskeltavaksi, jotta on valmiina 6 kuukauden päästä – Blogi #198


Kaupallinen varoitus *

Mikäli kiinnostut hankkimaan edellämainittuja tuotteita, voit ylläolevien kumppanilinkkien sijaan googlata tuotteiden nimet. Näin maksat tuotteista saman hinnan mutta pystyt varmistamaan sen, että Ostan Asuntoja -kanavat eivät saa pientäkään siivua hinnasta.

Affiliate -linkkeihin liittyy aina vaara, että suosittelija ei oikeasti suosittele niitä hyvyyden perusteella vaan niihin liittyvän rahallisen korvauksen saadakseen. Kirjoihin liittyvät palkkiot voivat heitellä jopa 10 senttiä eri kirjojen välillä.

Joulutarjous 21.12.2020-3.1.2021!

Tämä linkki vie Suomea lähimmän Saksan Amazonin sivuille, jonka kielivalinnan voi muuttaa englanniksi ja jota kautta voi kokeilla Audiblea 6 kuukautta 4,95 €/kk. 4,95 € kuukausimaksuun sisältyy 1 ilmainen äänikirja per kuukausi, jonka jälkeen 9,95 € /kk sisältäen yhden kirjan per kuukausi. Kokeilun voi lopettaa koska tahansa 6 kuukauden aikana.

Tea Nguyen Osa 2

6 kommenttia
  1. Sellainen aivopieru tämänkertaisesta sarkasmipläjäyksestä tuli, että dataa katsomalla on tosi vaikea päätellä tulevaisuutta. Esimerkkinä; jos olisit ollut vaikka ihan kaikissa maailman hotelliketjujen johtoryhmien palavereissa 15 vuotta sitten, olisitko saanut selville, että markkinoilla on tilaa jollekin AirBnb:n tyyppiselle puulaakille? Toki vero- tai asumistukipolitiikka saattaa tehdä tulevaisuudellemme väkivaltaisia tekoja, jotka eivät muuten tulisi kenellekään mieleen todellisena vaihtoehtona. Pointtini on, että kun tilanteet muuttuvat (esim koronan myötä), ihmiset käyttäytyminen tulee muuttumaan jollakin sellaisella tavalla, joka ei dataa tuijottamalla löydy. Esimerkiksi tänä koronavuonna on otettu paljon lemmikkejä —> voisiko se tarkoittaa että näille henkilöille oma piha on arvokkaampaa kuin etäisyys keskustorille (ellei se ole jo)? Tästä vuodesta voi jäädä jotain sellaisia asioita kulttuuriimme, jotka eivät normaalilla menolla olisi tulleet esille.

    Kaupungistumiselle tuskin loppua tulee, mutta joitakin ennalta-arvaamattomia lieveilmiöitä toivottavasti esiintyy, jolloin jotkin täysin unohdetut alueet tai asumistavat saavat nostetta. Tämä voi olla suorastaan jännittävää!

    Vero-ja tukipolitiikasta olen toisinaan huolissani ja todella pelkään että viisikko saattaa tehdä jotain peruuttamattoman typerää. Mutta sitten ajattelen uudestaan, että ne palikat kyllä asettuvat vielä paikalleen jossain kohtaa, tavalla jota viisikko ei todellakaan osaa ennakoida – mutta siinä voi olla jonkinlainen hopeareunus. Rahoitusvastikkeiden verovähennykseen ajatellut muutokset tekisivät uudiskohteista erittäin kalliita vuokramarkkinoille. Tämä tarkoittaisi että uusia yksiöitä ei ehkä kannattaisi rakentaa vuokramarkkinoille –> vuokrat nousisivat uudehkoissa kohteissa ja saattaisi vetää muidenkin asuntojen vuokria ylöspäin (uudet työpaikat usein kaupungeissa –> asuntoja kuitenkin tarvitaan, joten veromuutoksien myötä vuokrat korkeammaksi –> tasapaino löytyy kyllä). Näin markkinoiden näkymätön käsi jollain aikavälillä toimisi. Ehkä oikein kaukaa katsottuna siinä saataisiin tasapainoa joidenkin asumismuotojen välillä, mutta kasvukeskusten vanhat asunnot saisivat siinä kyllä ansiotonta arvonnousua. Toivottavasti viisikko funtsaa tarkkaan ennenkuin laukasee.

    • Hyvin pohdittu. Juuri noin itsekin ajattelen, että murroksia on vaikea nähdä tilastoista. Tuo lemmikkitilasto oli kyllä hyvä havainto. Etätyöpistetarvikkeiden myynnistäkin voi jotain arvioida.

  2. Sekavaa tekstiä, jossa lukemisen lopussa tulee melko hämmentynyt olo.

    En syytä Harri sinua kirjoittajana, koska uskon että omatkin ajatuksesi ovat melko sekaisin tästä touhusta 😀 Tai niin ainakin itselläni on.

    Komppaan vahvasti tuota, että pointtiasi, että mitä jyrkemmin ja äänekkäämmin vouhotetaan jostain asiasta, sen vähemmän todellisuudessa tiedetään asiasta.

    • Kiitos.

      Itse asiassa tuntuu juuri siltä, että arki on yhtä Truman Showta (vanha amerikkalainen elokuva luodusta rinnakkaistodellisuudesta).

      Kun tulee suhdanteiden / syklien muutoskohtia, valtaosa huomaa vasta jälkikäteen, että hommat ei jatku vanhaan malliin.

      Välillä mulla sarkasmimopo karkaa käsistä. Tiedän kyllä, että sarkasmia ei saisi käyttää, kun väärinymmärrykset on mahdollisia.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Mitä itsensä kehittämiskirjaa suosittelisit asuntosijoittajalle? – YouTube #147 | Ostan Asuntoja
  2. Miten verot huomioidaan asuntosijoittajan kassavirtalaskennassa? – YouTube #148 | Ostan Asuntoja

Vastaa käyttäjälle Harri Huru Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: