Siirry sisältöön

Asuntosijoittajan psykologia-ajatuksia varallisuuden kasvattamisesta – Blogi #247

21/03/2021

Hankin ensimmäisen sijoitusasuntoni vuonna 2004 eli suurinpiirtein 17 vuotta sitten. Sen lisäksi asuntosijoitussalkussani on 1997 hankittu oma kotini, joka on ollut vuokraustoiminnan käytössä vuodesta 2005 alkaen.

Psykologiasta sen sijaan en osaa juuri mitään ja siksi lähdin kirjoittamaan tätä kirjoitusta, jotta olisin paremmin valmistautunut kuuntelemaan sekä psykologiasta että sijoittamisesta jotain tietäviä. Sarkastinen mieleni olisi halunnut kirjoittaa ”Asuntosijoittajan oman pääoman ABC-aapinen ministeritason päättäjille” -kirjoituksen mutta koin sen liian haastavaksi ja päätin ottaa helpomman haasteen.

Oma teoreettinen ja käytännön osaamiseni asuntosijoittamisesta ovat molemmat, omasta mielestäni, jo jonkin verran vahvalla pohjalla opintojen ja käytännön harjoittelun jatkuvan limittämisen ansiosta.

Psykologia on tällaiselle totaaliselle maallikolle vielä jotain hyvin epämääräistä, mutta ajattelen sen olevan jotain mielen asentoon liittyvää. Olen tiivistänyt omat ajatukseni tai odotukseni kolmeen kohtaan, mikä voisi olla sellaista asuntosijoittajan psykologiaa, jolla voisi selittää sitä, että nuo 1997 ja 2004 hankitut asunnot ovat yhä salkussani, vaikka sen jälkeen en samalta markkina-alueelta ole ostanut yhtään sijoitusasuntoa. Vai olisko tämä filosofiaa…


Asuntosijoituskirja.fi

Harri Hurun ja Marko Kaarton uusi asuntosijoituskirja ”Asuntosijoittamisen lumipalloefekti” julkaistaan kesäkuussa 2021. Sillä on omat nettisivut asuntosijoituskirja.fi, josta kirjan voi ennakkotilata ennakkotarjoushintaan.

Tiistaina 13.4.2021 Joonas Orava haastattelee kirjan kirjoittajia kaikille avoimessa mutta ilmoittautumista edellyttävässä Suomen Asuntoneuvojien webinaarissa.


1. Kilpailen vain omia päämääriäni ja tavoitteitani vastaan

Jos omien päämäärieni saavuttamiseen liittyy keinona vuokratuloa tuottavien “osta ja pidä” -asuntosijoituskohteiden hankkiminen, asetan tavoitteet pelkästään siltä pohjalta, että niiden saavuttaminen veisi minua kohti päämääriäni. Kun olen asettanut mieleni tällaiseen asentoon, voin paremmin keskittyä omaan tekemiseeni.

Asuntosijoittajan kolmen kohdan “sijainti, sijainti, sijainti” -sääntö oli jo vuonna 2004 olemassa. Sovellan tätä sääntöä seuraavassa järjestyksessä:

  • Pohdin ja määritän oman elämäni päämääriä.
  • Asetan tavoitteita näiden päämäärien saavuttamiseksi.
  • Mietin keinoja, millä tavalla saan omat tavoitteeni toteutumaan.
  • Mietin keinovalikoimani sisällä asuntosijoittamisen osalta “sijainti, sijainti, sijainti” -sääntöjen toteuttamista.

Urheilu on kilpailumuotona täysin erilainen, koska siinä kilpaillaan voitosta muita vastaan. Luonnollisesti minulla on tiedossa, että osakemarkkinat ovat tuottaneet keskimäärin jotain 7 % vuodessa pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna. Yli 30 vuotta sijoittaneena ja sijoittamista opiskelleena en tietenkään aseta tavoitteitani ja keinojani tasolle, joka tuottaisi tämän 7 %, vaan tavoittelen korkeammalle. Vilpittömästi iloitsen osakesijoittajakolleegoiden onnistumisista, koska yksikään niistä ei ole minulta mitään pois.

Jos seuraisin herkeämättä muiden tekemisiä ja pyrkisin lyömään heidän tuottonsa, voisin tehdä pahoja virheitä. Sen sijaan pyrin varmistamaan, etten menetä omia pääomiani. Lisäksi teen uusia sijoituksia ottaen minulle sopivaa riskiä omien sijoituskriteerieni ja suhteellisten osuuksien puitteissa. 

Otin tarkoituksella “sijainti, sijainti, sijainti” -säännöt esille, koska niiden perusteella annetaan jatkuvasti sijoitussuosituksia ja -neuvoja pohtimatta yhtään vastaanottajan päämääriä ja tavoitteita sekä niihin sopivia keinoja ja kykyä kantaa tai halua ottaa riskiä.

2. Kuljen vastavirtaan etsien rauhallisia suvantopaikkoja, joissa ei muita näy kilpailemassa

En pysty määrittelemään ajankohtaa tai tekijää, joka on mieleeni tällaisen lähestymistavan asettanut. Sijoittajana olen tämän ajattelun seurauksena missannut vuosikymmenten aikana hurjia tuottoja tuoneita sijoituskohteita. 

Olen myös menettänyt kokemuksen, jossa varallisuudestani katoaa suuri osa lyhyessä ajassa. Tämä on ollut yksi keskeinen tekijä sille, että olen luottavainen omiin kykyihini saavuttaa tuottoja, jotka ylittävät reilusti tuon 7 %:n keskiarvon. Näin vanhempana ei kaduta, etten ole koskaan päässyt rakentamaan menettämääni varallisuutta uudestaan nollasta vaan olen voinut jatkuvasti kasvattaa rippilahjaksi saatua ja kesätöillä tienattua pikkupääomaa.

Olen ottanut ja yhä otan mallia ja oppeja muilta sijoittajilta. Hakeudun kuitenkin usein sellaisten opettajien pariin, jotka eivät vahvista suurien massojen vallitsevaa kulkusuuntaa vaan yrittävät itse pohtia ja löytää massojen liikkeistä poikkeavia suuntia.

Yhä useammin ajattelen absoluuttisten totuuksien sijaan todennäköisyyksien ja niiden muutosten kautta. Nuorena omasin taidon olla vahvasti jotain mieltä tietäen olevani oikeassa. Vanhempana olen menettänyt tämän taidon ja tilalle on tullut taito myöntää, kuinka vähän tiedän. Todennäköisyyksien kautta ajattelu helpottaa tuskaa, joka seuraa siitä, ettei enää osaa olla varma.


Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

OVV_logo

Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku.

Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen.

Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto.

OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com

OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook

Asuntosijoittamista, vuokraustoimintaa, yrittämistä, Lappeenrantaa – Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #49

Pirjo Timonen vuokravälitystä 2:lla vuosituhannella Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #112


3. En innostu uhka- ja rahapeleistä, vaikka moni muu innostuu

Tätäkään mielen asentoa en pysty yhdistämään mihinkään ajankohtaan tai oppimiskokemukseen. Lapsena ja teini-ikäisenä Monopoli ja monelle tuntemattomampi Uusi Finanssi olivat suosikkilautapelejäni, joita pelattiin leikkirahoilla.

Oikealla rahalla uhkapelaaminen ei kuitenkaan koskaan ole tuonut mielihyvää. Kumilenkin virittäminen 20-pennisen ympärille markan kokoiseksi toi joskus todennäköisyydet houkuttelevammaksi saada flipperistä lisäpeli ilmaiseksi. Muutaman kerran tietoisesti kokeilin uhkapelaamista päättämällä etukäteen summan, jonka rulettiin pelaan joka tapauksessa. Menetettyäni kaikki pelimerkit, en ollut harmissani. Kolminkertaistettuani pelimerkkien määrän en ollut yhtään enempää riemuissani. Muutaman kokeilun jälkeen en ole yli 25 vuoteen enää kokeillut. Kasinolla käynti ei myöskään koskaan ole ollut minkäänlaista  innostunutta odotusta tai mielihyvää tuonut tapahtuma.

Sijoittajana olen huomannut, että moni sen sijaan sijoittaa joskus enemmän uhkapelistä, tai enemmänkin arpapeleistä tutuilla malleilla kuin omasta mielestäni sijoittamiseen soveltuvilla malleilla. En osaa pelata pokeria tai black jackia mutta niitä käsitteleviä kirjoja on mielenkiintoista lukea, kun niistä saa ajatuksia todennäköisyyksien kautta ajattelemiseen.

Asuntosijoittamisessa moni pelaa sillä, että omaa varman tiedon siitä, kuinka vähän korot voivat nousta 2, 5 tai 10 vuoden aikajänteellä. Pienen epävarmuuden vallitessa pidetään puskureita, joista hoidettaisiin korkeammat korot, jos peli etenisikin eri tavalla. Jostain syystä kukaan ei kerro, että ajelee autolla ja asuu omistusasunnossa ilman auto- ja kotivakuutuksia, vaikka koskaan ei ole kolaria ajanut eikä koti palanut tai varkaat käyneet. 

Vuokralaisvalintaan liittyy myös riskejä, mutta sitäkään peliä en uskalla pelata tarkistamatta luottotietoja ja edellyttämättä vakuuden toimittamista ennen avainten luovuttamista. Pyrin lisäpienentämään epäonnistumisen todennäköisyyttä vuokralaisvalintaprosessiani parantamalla ja asuntoja remontoimalla.

Tämä mielen asentoni johtaa myös siihen, etten tee huonoja asuntosijoituskauppoja, joiden kannattavuus korjaantuu tulevina vuosina kriteerini täyttäviksi, kunhan muistan “sijainti, sijainti, sijainti” -säännöt ja ostan sijoitusasunnon sieltä, mistä kaikki muut ostavat ja maksan saman hinnan, minkä kaikki muut maksavat. 

Psykologinen yhteenvetoni asuntosijoittajan mieleni asennosta

Odotan mielenkiinnolla psykologiaa opiskelleiden ja oppineiden asuntosijoittajien ja sijoittajien vastaväitteitä, kädestä pitäen opastamista, kirjavinkkejä tai ihan mitä vaan kommentteja hapuilevaan ajatteluuni. 

Olen mielestäni sisäistänyt “osta ja pidä” -asuntosijoittamisen pitkäjänteisyyden, jossa yksi Suomen hallituskausi on lyhyt ajanjakso. Minulla on selkeät sijoituskriteerit määriteltynä, joiden pohjalta teen sijoituspäätöksiä koko salkkuni huomioiden ja päämääriäni kohti edeten.  Välillä mielen asento vaatii pidempiä ja syvällisempiä pohdintajaksoja. Asuntosijoittaminen on tällaiseen hyvä omaisuuslaji, kun siinä muutokset eivät tapahdu niin nopeasti.


Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista:

Introvertti Asuntosijoittajamuija Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #143

Ostan Asuntoja Podcastin voi tilata tästä

Uusi asuntosijoituskirja ja mitä asuntosijoituskanavia löytyy YouTubesta? – YouTube #157

Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä

Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2021 – Blogi #246

3 kommenttia
  1. Asuntosijoittajan psykologia on kieltämättä monimutkainen ja vaikeakin asia. Hyviä nostoja. Kaikki melkolailla lähtee tavoitteista ja ehkä sijoittamisesta puhuttaessa riskinsietokyvystä. Paljon myös kulminoituu siihen, että paljonko muiden ja varsinkin omista virheistä omaksuu. Samoja virheitä kun ei kovin montaa kertaa kannata tehdä.

    Asuminen, asuntokaupat ja koti sijoitusasuntoineen on kuitenkin hyvinkin tunteellinen laji. Osapuoliankin matkalle mahtuu useita ja itsekin kirjoitin tuossa noin 1kk takaperin samaisesta aiheesta, ehkä juuri vähän tällä eri näkövinkkelillä. Asuntokaupoilla on monia osapuolia joiden tunteet ja tavoitteet olisi hyvä huomioida. Psykologia ja tunteiden kenttä onkin täten laaja.

    http://vuokranantajantarina.blogspot.com/2021/02/asuntokaupan-psykologia.html

Trackbacks & Pingbacks

  1. Vuokrasopimuksen purkaminen käynnissä osa 1 – YouTube #159 | Ostan Asuntoja
  2. Introvertti Asuntosijoittajamuija Osa 2 – Ostan Asuntoja Podcast #144 | Ostan Asuntoja

Saa kommentoida

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: