”Pysy sijoitussuunnitelmassa, pysy sijoitussuunnitelmassa” – Blogi #192
Kun markkinoilla ropisee, Ben Grahaminsa aikoinaan opiskelleet huru-ukkosijoittajat ovat kaikkea muuta kuin passiivisessa ”älä tee mitään” -moodissa.
Asuntosijoittajan pitää lukea tämä kirjoitus ajatuksella ja tehdä oma kirjallinen sijoitussuunnitelmansa, jotta ansaitsee kutsua itseään asuntosijoittajaksi. Älä anna osakesijoittamisesimerkkien häiritä.
Graham opetti meille, että sijoittaminen on toimintaa, jossa perusteellista ja jatkuvaa analyysiä tekemällä allokoidaan pääomia kohteisiin, joissa pääoma on riittävällä varmuudella turvattu ja sille saa riittävää tuottoa.
sijoittaminen on toimintaa, jossa perusteellista ja jatkuvaa analyysiä tekemällä allokoidaan pääomia kohteisiin, joissa pääoma on riittävällä varmuudella turvattu ja sille saa riittävää tuottoa
Mikä on sijoitussuunnitelma?
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Eri tutkimusten mukaan 85 %:lla ihmisistä ei ole tavoitteita. Siitä 15 %:sta, joilla on tavoitteet, murto-osalla ne on kirjallisessa muodossa. Tavoitteensa kirjalliseen muotoon laittaneista murto-osa suunnittelee kuukautensa ja päivänsä siten, että tekeminen on kohdistettu juuri näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eikä kaikkeen muuhun, mikä eteen notifikaationa tupsahtaa. Jotta ylipäätään voi pysyä sijoitussuunnitelmassa, pitää olla sijoitussuunnitelma.
Benjamin Graham – The Intelligent Investor; Adlibris Nidottu, Audible *
En ole pystynyt poisoppimaan joistain Grahamin perusteista. Vuonna 2019 USA:n osakemarkkinat nousivat noin 30 %. Osakkeiden alla olevien yritysten tulokset kasvoivat 0 %. Jokaisen, jolla on sijoitussuunnitelma, piti tietysti joulukuussa 2019 lukea sijoitussuunnitelmastaan, miten toimia. Samalla tavalla piti lukea sitä sijoitussuunnitelmaa joulukuussa 2018. Myös viikolla 24.-28.2.2020 piti lukea sitä suunnitelmaa ja pysyä siinä.
Reinhart, Rogoff – This time is different; Adlibris Nidottu, Adlibris E-kirja, Audible *
Älä muuten kuvittele, että Grahamin kirja olisi helppolukuinen opus. Vieläkään en itse tajua kaikkea ja siksi kertaan sitä yhä.
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
Mikä on sijoittamisen ja spekuloimisen ero?
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Mitä se sijoittaminen on? Oletko oikeasti miettinyt oman vastauksesi tähän kysymykseen ja tunnistanut sen pohjalta, että harjoitat sijoitustoimintaa ja olet sijoittaja.
Kenenkään ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä sijoittamisen määritelmästä eli herneitä on turha vetää nenään tästä kirjoituksesta, kuinka täynnä virheitä se mahdollisesti on. Tämä on mielipidekirjoitus, jonka on jälleen kerran tarkoitus herättää ajatuksia. Minun mielestäni tätä kirjoitettaessa 2.3.2020 markkinoilla on suhteellisesti todella vähän sijoittajia ja todella paljon spekuloijia, joista valtaosa ei tajua spekuloivansa.
Perustan mielipiteeni Warren Buffetinkin oppi-isän Grahamin ajatukseen:
Sijoittaminen on toimintaa, jossa perusteellista ja jatkuvaa analyysiä tekemällä allokoidaan pääomia kohteisiin, joissa pääoma on riittävällä varmuudella turvattu ja sille saa riittävää tuottoa.
Huomaat varmaan, että tämä on jo kolmannen kerran samassa kirjoituksessa. Ei tätä voi liikaa toistaa, kun valtaosa suomalaista väittää kivenkovaa, että omistusasunnon ostaminen on sijoittamista ja kannattaakin varsin hyvin. Tuotto lasketaan tietysti säästetyn vuokran muodossa.
Mikäli ei tee jatkuvaa analyysiä, jonka pohjalta allokoi pääomia kohteisiin, joissa pääoma analyysin perusteella on suhteellisella varmuudella turvattu ja sille saa tuottoa, ei harjoita sijoitustoimintaa vaan spekulointia eikä ole sijoittaja vaan spekuloija.
Jos sijoitussuunnitelmassa 2018 puolivälissä luki, analyysin pohjalta, että osakkeissa oli merkittävä aliarvostus, oli ostamassa osakkeita joulukuussa 2018. Jos sijoitussuunnitelmassa luki, huhtikuussa 2019 ja heinäkuussa 2019 ja lokakuussa 2019, analyysin pohjalta, että osakkeissa yhä oli merkittävä aliarvostus, oli ostamassa osakkeita toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa 2019. Jos joulukuussa 2019 päivitti sijoitussuunnitelmansa, analyysin pohjalta, ja kirjoitti siihen, että osakkeissa on aliarvostusta, jatkoi osakeostoja tammikuussa 2020 ja viime viikko oli hyvä oston paikka, kun koko tammi-helmikuussa hieman korjautunut aliarvostus kasvoi kerta heitolla.
Sam Laakso – The Future of Gold from 2019 to 2039 -lopputyö skalcapital.com
Jos pistit rahaa osakemarkkinoille tasaisesti lisää 2019 aikana ja olet jatkanut sitä 2020, mutta sinulla ei ole analyysiin perustuvaa kirjallista sijoitussuunnitelmaa, veikkasit vain nousevien osakekurssien puolesta ja hyvinhän siinä kävi. Onneksi olkoon. Älä kuitenkaan luule, että harjoitit sijoitustoimintaa.
Minä en veikannut enkä voittanut senttiäkään. Pysyin kirjallisessa sijoitussuunnitelmassani, jonka analyysi näytti kasvavaa yliarvostusta osakemarkkinoilla ja turvamarginaalin totaalista poistumista niistäkin yrityksistä, joiden liiketoiminnan kilpailukykyä ymmärrän ja seuraan ja joihin siksi olen joskus sijoittanut ja tulen jatkossakin sijoittamaan.
Sijoittaminen on toimintaa, jossa perusteellista ja jatkuvaa analyysiä tekemällä allokoidaan pääomia kohteisiin, joissa pääoma on riittävällä varmuudella turvattu ja sille saa riittävää tuottoa.
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
Spekulointi on huono sana, koska sen sisälle mahtuu 2 eri ryhmää
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Edellä yritin kuvata ensimmäistä ryhmää, joka luulee olevansa sijoittajia, mutta jotka analyysiin perustuvan sijoitussuunnitelman puuttuessa ovat tietämättään spekuloijia. Huomaathan, että tässä kirjoituksessa ei käsitellä säästämistä ja säästäviä ihmisiä ollenkaan. ASP-säästäjät, omistusasuntosäästäjät, sijoitusasuntosäästäjät, rahastosäästäjät, osakesäästäjät, osakesäästötilisäästäjät, kuukausisäästäjät.. iso joukko säästäjiä, joilla ei ole sijoitussuunnitelmaa eivätkä he luule olevansa sijoittajia eivätkä spekuloi. Osa näistä ihmisistä säästää suunnitelmallisesti ja osa muuten vaan.
Toinen ryhmä, joka ei ansaitse ”spekuloija” -sanan negatiivista sävyä, ovat ne henkilöt, jotka spekuloivat tietoisesti. He todennäköisesti jopa tuntevat Grahamin määritelmän ja tietävät hyvin, että eivät toimi sen mukaisesti. Venture Capitalistit eivät ole sijoittajia vaan he ovat venturekapitalisteja ja ymmärtävät, että pääomaa allokoidaan välillä kohteisiin, jossa kaikki menee eikä matkalla tule tuottoa.
Itsetietoiset spekuloijat, anteeksi negatiivinen termi, ovat hyvin tietoisia spekuloinnistaan ja toimivat sen mukaisesti. Monet heistä hallitsevat erilaisten instrumenttien käytön, joista en ole kuullutkaan tai en ainakaan osaa selittää niiden merkitystä saatikka käyttöä. Heidän sijoitussuunnitelmansa voi olla hyvinkin poukkoileva mutta siellä on usein yksi erittäin selkeästi kirkastettu kappale. Siinä kuvataan, miten otetaan tappiot nopeasti kotiin, jos joku spekulointi tulevista voitoista menikin pieleen. Täysin epägrahamaista toimintaa mutta lopputulemana voi olla kasvaneet pääomat ja hyvät tuotot koko toiminnan tasolla.
Itseään sijoittajaksi luuleva spekuloija on markkinamyllerrysten edessä kaikista haavoittuvin, koska hänen kirjoittamattomastaan sijoitussuunnitelmastaan puuttuu kokonaan kappale, miten tappiot minimoidaan. Tämä kappale löytyy sekä aitojen sijoittajien että tietoisten spekuloijien sijoitussuunnitelmista.
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
”Älä panikoi, pysy sijoitussuunnitelmassa” -ohje menee joko kuuroille korville tai on täysin tarpeeton
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Kaikki sijoittajat, joilla on olemassa analyysiin perustuva sijoitussuunnitelma, ja tietoiset spekuloijat, joilla on kirkkaana toimintatavat, joilla tappiot minimoidaan tai leikataan ennen kuin niistä tulee liian isoja, eivät panikoi. He eivät tarvitse väliotsikon ohjetta, koska heillä on suunnitelma, jonka mukaan he toimivat. He eivät panikoi, koska tietävät, että sijoitustoimintaan kuuluu aina riski, vaikka analyysin ja suunnitelman tekoon olisi käytetty aikaa vaikka kuinka paljon.
Kukaan ei tietenkään hypi tasajalkaa, kun salkusta sulaa 10 % viikossa mutta paniikin sijasta analyysit eivät pölyty vaan niiden fundamentteja tarkistellaan ja arvioidaan, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä tai olla tekemättä.
Kaikki, jotka luulevat olevansa sijoittajia mutta ovatkin spekuloijia, ovat paniikissa, koska heillä ei ole analyysiin perustuvaa sijoitussuunnitelmaa tai heillä ei ole kurinalaista spekuloijan toimintatapaa, jolla varmistetaan tappioiden minimointi. Osa heistä välttämättä ole paniikissa, koska ovat vahvassa ”laskun jälkeen tulee aina nousu” -uskossa. Tätä uskoa ei 10 %:n pudotus horjuta.
Otsikon ohje on ihan turha, koska analyysin ja suunnitelman tekeminen ei onnistu, kun on paniikki päällä. Paniikki rauhoittuu, jos markkinat rauhoittuvat ja kurssit kääntyvät nousuun. Paniikki muuttuu epätoivoksi, jos markkinat eivät rauhoitu, ja salkusta lähteekin kuukaudessa 50 %. Silloin paniikki on jo loppunut ja otsan iso patti puhkaistaan myymällä pohjien lähestyessä tai pohjalla. Nyt uskovaistenkaan usko ei enää läpäise horjumattomuustestejä.
Oikea asuntosijoittaja ei panikoi terminaattorihuijarimustapekan jäädessä käteen. Riskin ehkäisemiseksi on tehty ja tehdään suunniteltuja toimenpiteitä ja riskin toteutumiseen on olemassa suunnitelma ja puskurit, jotka otetaan käyttöön, jos riski silti osuu kohdalle.
Sijoittajat ovat täysin hereillä toteuttamassa suunnitelmaansa. Spekuloijat ovat edelleen mukana ties missä omaisuuslajissa, osakkeessa tai instrumentissa mutta todennäköisesti se ei ole sama kuin 50 % korkeampien kurssien aikana oli.
Ray Daliolla on merkittävä määrä ETF-sijoituksia ja hän sanoi muutama viikko sitten ”Cash is Trash”. Warren Buffetilla on ennätysmäärä käteistä eikä merkittävää ETF-omistusta. Molemmat noudattavat sijoitussuunnitelmaansa. Jokainen oikea sijoittaja ei hämmästy yhtään, jos Berkshire Hathawayn osakekurssin kehitys välillä häviää indeksille. Se johtuu täysin ymmärrettävästi Warrenin ja Charlien sijoitussuunnitelmasta.
Ray Dalio – Big Debt Crisis; Adlibris Sidottu *
Jos sinulla on salkku täynnä ETF-sijoituksia, kuten Seppo Saariolla nykyään, perustuuko se analyysiin ja onko sinulla sijoitussuunnitelma, jonka pohjalta toimit?
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
Salkunrakentaja Blogista: 7 vinkkiä, miten pitää pää kylmänä koronaviruspaniikin edessä
Aktivoidu, kun muut panikoivat
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Jotta voisin kutsua itseäni sijoittajaksi sijoittamalla ETF:in ja indeksirahastoihin, minulla pitäisi olla hyvin laaja analyysi ja ymmärrys siitä, mitä nämä ETF:t ja indeksit pitävät sisällään ja miten ne toimivat erilaisissa tilanteissa, jotta voisin edes jollain tavalla arvioida, mikä on näiden ETF:ien ja indeksien käypä arvo. Tätä en osaa tehdä. Siksi en sijoita ETF:in ja indekseihin. Tällä hetkellä en myöskään säästä yhteenkään ETF:än tai indeksiin mutta jatkossa tulen suurella todennäköisyydellä säästämään.
Siksi olen sijoitustoiminnassani pysynyt osakkeissa, joiden alla olevien yritysten liiketoiminnan ansaintalogiikkaa ymmärrän, joista saan tietoa, miten liiketoiminta on jakautunut maantieteellisesti ja joiden avulla pystyn tekemään toimialahajautusta. Nämä ymmärtämällä pystyn myös jollain tavalla hahmottamaan, mitkä liiketoiminnat ovat defensiivisiä ja mitkä syklisiä ja sillä tavalla muuttamaan painotuksia sijoitussuunnitelmani pohjalta.
Samasta syystä asuntosijoitussalkussani on sijoitussuunnitelmani mukaisesti kasvukeskusten, lineaaristen kaupunkien ja muuttotappiokaupunkien sijoituksia. Mukana on sekä vanhoja asuntoja että sijoitussuunnitelmani mukaisesti lyhennysvapaiden loppumisen osalta ajallisesti hajautettuja uudiskohdeasuntoja.
Lainasalkussani on 5-15 vuoden mittaisia pitkiä kiinteitä korkoja suunnitelmallisesti ajallisesti ripoteltuna siten, että kiinteän koron jaksot loppuvat aikajanalla tasaisesti. Lainasalkussani on myös vähän jäljellä muuttuvakorkoisia omia sijoituslainoja ja yksi lyhytkestoinen sijoituslaina, jonka lyhennysaikataulu loppuu ajankohtaan, jossa muutaman uudiskohdeasunnon lyhennysvapaa loppuu. Taloyhtiölainojen puolella on myös kiinteäkorkoisia taloyhtiölainoja eikä yhtään itse otettua taloyhtiölainaa, jossa olisi vuotta pidempi lyhennysvapaa.
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
Uusi sijoitusasuntojen markkinapaikka:
Oletko usein ajatellut, että saisipa asuntoilmoituksesta kaikki asuntosijoittajalle tärkeät tiedot ilman, että niitä täytyy nyhtää sieltä täältä jyvä kerrallaan. Vielä hienompaa olisi, jos myyntimateriaali olisi tehty asuntosijoittajia varten. Kerrankin asuntoilmoitusta lukiessa saisi riittävästi tietoa asunnosta ja vielä niin, että tärkeimmät tiedot olisi tuotu heti ensimmäisenä esille.
Ajattele, jos “Sopii sijoitukseen” ei olisi myyntilause jossain satunnaisessa ilmoituksessa vaan jokainen listattu asunto sopisi lähtökohtaisesti asuntosijoittajalle.
Lopeta ajattelu, käy tutustumassa kauppa.sijoitusasunnot.com ja liity uudelle sähköpostilistalle.
Ostan Asuntoja Podcast #18 – Yrittäjä, asuntosijoittaja, toimitusjohtaja Henri Neuvonen osa 1
Mistä ihmeestä se huru-ukko taas paasaa?
Jotta saadaan vähän lisää konkretiaa, käytetään esimerkkejä, mistä tunnistaa sen, mihin ryhmään itse kuuluu ja mitä tulisi tehdä tai miten toimia. Aloitetaan varmuuden ja selvyyden vuoksi siitä ryhmästä, jota ei tässä kirjoituksessa käsitellä eli kustannustehokkaasta kuukausiindeksisäästäjästä:
Kuukausisäästäjä nimenomaisesti säästää Martin Paasin ohjeiden mukaisesti kustannustehokkaasti indeksirahastoihin – hän ei tee yhtään mitään sillä tiedolla, että pörssikurssit laskivat 10 % viime viikolla tai kuinka paljon ne nousivat sitä ennen vuoden alusta. Hänen tulee jatkaa kuukausisäästämistä ja epäilyksen hiipiessä takaraivoon kuunneella Martin Paasia uudestaan. Hänellä on 10 tai 30 vuoden päähän ulottuva säästämissuunnitelma. Hän ei tarvitse sijoitussuunnitelmaa vaan hänelle riittää ”korkoa korolle” -oppi.
Kuukausisäästäjä ei panikoi.
Martin Paasi Nordnet Blogissa: Tällä summalla miljonääriksi
Spekuloijista tai keinoittelijoista sanojen positiivisessa merkityksessä ei ole syytä olla huolissaan. He mietiskelevät, paljonko ostavat lisää tai joko ostavat aasialaisia lentoyhtiöitä elleivät sitten jo pelisääntöjensä puitteissa realisoineet tappiota niistä viime perjantaina, kun tuli ostettua etuajassa.
Spekuloija ei panikoi.
Sijoittajat lukevat ahkerasti sijoitussuunnitelmaansa ja toimivat sen puitteissa. Aki Pyysing kertoi, että hän aloitti ostot pikkusummilla niissä osakkeissa, joissa hänen suunnitelmansa sisällä olevan analyysin pohjalta voisi olla jo oston paikka.
Pikkusummia hän perusteli sillä, että ”kukaan oikeasti ei tiedä, mihin maailma lähiviikkoina asettuu”.
Nordeaa hän kertoi, suunnitelmansa mukaisesti, myyneensä yli 8 euron hinnoilla, kun oli sitä, suunnitelmansa mukaisesti ostanut viime vuoden pohjilta nousuun. Jukka Oksaharjun ja Kimmo Matikaisen suunnitelmat ovat todennäköisesti erilaisia mutta molemmilla on suunitelmat, joita he päivittävät ja noudattavat.
Sijoittaja ei panikoi.
Sijoittajaksi itseään luuleva spekuloija, se ongelmaryhmä. Väitän ilman minkäänlaista tieteellistä pohjaa, että henkilömäärällä mitattuna tämä ryhmä on tällä hetkellä taas erittäin iso. Moni kokenut sijoittaja allekirjoittaa tämän havainnon. Taksikuskiin liittyvä sijoitustarina, anteeksi taksikuskit, on meille tuttu jo useammalta vuosikymmeneltä.
Jos et tämän kirjoituksen perusteella peiliin katsomalla pysty kirkkain silmin itsellesi sanomaan, että olet kuukausisäästäjä, ammattimainen keinottelija tai oikea sijoittaja, nyt on markkinoilla tullut mukavan viileä 10 %:n herättelysuihku. Tee itsellesi palvelus ja päätä, mihin ryhmään haluat kuulua. Olet jo paniikissa tai tulet menemään laumasi mukana paniikkiin tulevaisuudessa, jos jatkat nykymallilla.
Pysyitkö sijoitussuunnitelmassasi?
”Laskun jälkeen tulee aina nousu”
”Pysy sijoitussuunnitelmassa”. Muistaakseni Pyysing, Matikainen tai Oksaharju eivät käy heittelemässä tätä ohjeistusta Twitterissä joka päivä. Buffet, Dalio tai Rogers eivät myöskään sitä tee YouTubessa. He eivät tee sitä siitä huolimatta, vaikka kaikkien elinaikana niin on aina, ennemmin tai myöhemmin käynyt.
Lue tai kuuntele Bernanken, Geithnerin ja Paulson yhdessä kirjoittama ”Firefighting” -kirja. Heillä oli kaikki maailman asiantuntemus ja tieto käytettävissään sammuttaessaan finanssikriisin tulipalloa sen ollessa kuumimmillaan, jonka kuumuudesta heidän omien sanojensa mukaan he olivat täysin varmoja, että se pysyy paljon viileämpänä.
Bernanke, Geithner, Paulson – Firefighting; Adlibris Nidottu, Audible
Täydellinen sulaminen oli eri sisäpiiriläisten mukaan tunneista kiinni. Sen jälkeen keskuspankit ovat tehnet useamman kierroksen toimenpiteitä, jotka eivät enää mitenkään ole liittyneet finanssikriisin hoitamiseen. Näillä toimenpiteillä on siirretty osakemarkkinoiden volatiliteettiä tulevaisuuteen ja tulevaisuuden tuottoja nykyhetkeen.
Itse tiedän 100 %:n varmuudella, että en tiedä, minkälainen lasku tarvitaan, jotta saadaan seuraava fundamenttiperusteinen nousu aikaiseksi. En myöskään tiedä, etteikö olisi täysin mahdollista, että ensi viikosta alkaa 3 vuoden mittainen nousumarkkina pörssissä.
James Rickards – Aftermath; Adlibris Nidottu, Audible *
Siksi minulla on sijoitusuunnitelma, jossa on sekä laaja hajautus että erilaisia vakuutuksen tavoin toimivia elementtejä. Suunnitelman aikajänne on 100 vuotta ja olen pyrkinyt opiskelemaan omaisuuslajeja, jotka toimivat täysin eri tavalla ja osakemarkkinoista riippumattomasti. Markkina-arvoton oma kiinteistö maalla, metsää ja peltoa ympärillä sekä hippu kultaa pankkijärjestelmän ulkopuolisessa säilössä pitkien kiinteiden asuntosijoituslainakorkojen kera on kaikkea muuta kuin seksikästä sijoitusoppia.
Näiltä perustoilta en panikoi.
Pysyn sijoitussuunnitelmassani.
Lopuksi
En tarkoituksella kertonut osakesijoituksistani, jotka olivat 0 euroa vajaan 3 vuoden ajan 30 vuoden osakesijoittamisen jälkeen. Nyt niitä on reilulla 20 000 eurolla eli pohjat on hankittu sijoitussuunnitelmani perusteella. Hae osakesijoitusoppeja fiksummilta ja kokeneemmilta kuin minä. Tässä kirjoituksessa on joukko kirjoja ja nimiä mainittu, joiden kautta löytyy uusia kirjoja ja nimiä.
Huomaa myös, että sijoittajilla voi olla pieni spekulointikassa ja spekuloijilla sijoitussuunnitelmaan perustuva pidempiaikainen osakesalkku. Molemmat voivat käyttää kustannustehokkaita indeksirahastoja suoran osakesijoittamisen tai spekuloinnin rinnalla. Minulla osakesijoittaminen on yksi asuntosijoitussalkun hajauttamiskeino.
Ostan Asuntoja Podcastin kaikki jaksot
Ostan Asuntoja Podcastin voi tilata tästä
Miten kuunnella Ostan Asuntoja Podcastia ja muita hyviä podcasteja? Blogi #191
Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä
Kaupallinen varoitus
Mikäli kiinnostut hankkimaan edellämainittuja tuotteita, voit ylläolevien kumppanilinkkien sijaan googlata tuotteiden nimet. Näin maksat tuotteista saman hinnan mutta pystyt varmistamaan sen, että Ostan Asuntoja -kanavat eivät saa pientäkään siivua hinnasta.
Affiliate -linkkeihin liittyy aina vaara, että suosittelija ei oikeasti suosittele niitä hyvyyden perusteella vaan niihin liittyvän rahallisen korvauksen saadakseen. Kirjoihin liittyvät palkkiot voivat heitellä jopa 10 senttiä eri kirjojen välillä.
Tämä linkki vie Suomea lähimmän Saksan Amazonin sivuille, jonka kielivalinnan voi muuttaa englanniksi ja jota kautta voi kokeilla Audiblea maksutta. Ensimmäinen äänikirja on ilmainen ja kokeilujakso kestää 1 kuukauden, jonka aikana seuraavat kirjat ovat kaikki 9,95 €.
Ostan Asuntoja 
Ensimmäinen kirja listalta tilattu, ja mielelläni ne sponssit tästä maksan. Se ei varsinaisesti ole minulta pois, koska olen saanut niin paljon.
Tämä tilaisuus voisi tehdä asuntosijoittajasta spekuloijan. Jos pörssit niiaavat kunnolla, harkitsen laittavani asuntojen lainat tauolle 2-3 vuodeksi (ja maksan pelkkää korkoa, otan kassaa siitä itselleni). Ottaisin vapaita vakuuksia vastaan bullet-lainaa, sijoitan sen ETF:ään tai pankkisedän suosittamaan rahastoon. En tiedä onko tässä järkeä, mutta minä olenkin opportunisti enkä sijoittaja 😉
Jos käy huonosti, pitää neuvotella uusi bullet ja odotella kauemman aikaa. Mutta tämmönen ajatus tästä tilanteesta on tullut mieleen, en tiedä onko rohkeutta tehdä tätä silti.
Kiitos. Sponssit menee hyviin tarkoituksiin, joissa lapset on kohderyhminä.
Spekuloija osaa rajata tappiot. Jos lähdet tuohon, kysy pankkisedältä, mitä tapahtuu, jos pankin neuvottelutiski on kiinni, kun bulletia pitäis uudelleenrahoittaa. Se ei aina onnistu.
Graham on hyvä perusta. Sen pohjalta voi vähän ymmärtää, kun Warren osti alussa ”fair companies at wonderful prices” ja Charlie opetti, että parempi ostaa ”wonderful companies at fair prices”. Opiskeltavaa riittää.
Kiitos, tämä oli hyvä muistutus siitä, ettei kaikki välttämättä mene omien suunnitelmien mukaan.
Kun en tiedä, en tee mitään, ennenkuin tiedän mitä teen. Oma puskuri on turvassa, joten on aikaa miettiä mikä se peliliike on. Ja kunhan nyt ehtii ymmärtämään mitä tämä kaikki tarkoittaa. Minä en vielä oikein tiedä. Mutta uskoakseni niitä ”wonderful companies at fair prices”-tilanteita saattaa olla lähiaikoina tiedossa. Ostopaikan tunnistaa helpommin kuin myyntipaikan.