Skip to content

Case vuokrattu kaksio sijoitusasunnoksi Helsingistä – osa 1

19/11/2017

Asuntosijoittaminen on tuoton kannalta moniulotteinen varallisuusluokka. Olen aikaisemmin kirjoittanut mm. “Asuntosijoittamisen tuoton osatekijät” -kirjoituksen ja muutamia case-esimerkkejä aiheesta. Olen myös maininnut termin motivoitunut myyjä useasti ja kirjoittanutkin aiheesta. Lisäksi olen kirjoittanut vuokratuotto-%:n rajallisuudesta asuntosijoittajan tunnuslukuna. Tämä case tarjoaa monipuolisen käytännön esimerkin aikaisempien teoreettisten kirjoitusten konkretisoimiseksi.

Motivoitunut myyjä

Sain reilu 3 vuotta sitten sähköpostiini nettisivujeni kautta täytetyn asuntotarjouslomakkeen. Minulle tarjottiin itähelsinkiläisestä lähiöstä pientä kaksiota vuokralaisineen. Myyjä kertoi, että asunnossa on asunut samat vuokralaiset vuosikausia ja että asunnon vuokra on hieman alle käyvän markkinavuokran. Hän myös esitti näkemyksensä käyvästä markkinavuokrasta. Nettilomakkeeni mukaisesti hän arvioi asunnon markkinahinnan ja tarjosi asuntoa 17 %:n alennuksella siihen nähden, mikäli kaupat tehtäisiin nopeasti. Hänen motivaationsa alennukseen perustui siihen, että hän oli tehnyt paremman asuntosijoituksen ja halusi vapauttaa sitä varten pääomia viikossa pitääkseen velkavipu-%:n tavoiterajoissaan.

Opetus: Tämän kaiken tiedon myyjä antoi minulle pelkän nettisivullani olevan lomakkeen avulla. Lomakkeella kysytään alennusta ja hänen ensimmäinen alennuksensa ilman neuvotteluja oli 17 %. Myyjä oli suhteellisen hyvin perillä markkinatilanteesta ja oli valmis antamaan merkittävän alennuksen vastineeksi siitä, että kaupat syntyisivät nopeassa aikataulussa, joka oli hänelle 17 alennus-%:n verran tärkeämpää kuin markkinahinnan saaminen.

Ensimmäinen kontaktini myyjään

Vastasin myyjälle saman päivän aikana kertoen hänelle seuraavat asiat:

  • kyseinen alue ja taloyhtiö ovat minulle entuudestaan hieman tuntemattomia, tarvitsisin vuorokauden aikaa tutustumiseen, jonka jälkeen lähestyisin häntä tarkentavilla kysymyksillä, mikäli hänelle sopii
  • asunto ja alue sijaitsevat kuitenkin alueella, jotka soveltuvat strategiaani eli olen aidosti kiinnostunut kohteesta
  • rahoitus on valmiina eli pystyn tekemään kaupat hänen haluamansa aikataulun puitteissa, mikäli hinnasta ja muista kaupan ehdoista päästään sopuun
  • tiedustelin häneltä vuokralaisista

Opetus: Vahvistin myyjälle nopeasti kiinnostukseni ja valmiuteni täyttämään hänen aikatauluvaatimuksensa mutta vain, jos kaupassa on järkeä minun kannaltani. Tällä tavoittelin sitä, että myyjä ei tarjoa asuntoa muualle vaan keskittyy kaupan saamiseen kanssani.

Vielä saman päivän aikana minulla oli kattava setti dokumentaatiota ja valokuvat asunnosta sekä tiedot vuokrasopimuksesta. Tässä vaiheessa vuokralaisten henkilötiedot eivät olleet tarpeellisia.

Neuvottelut

Tutustuttuani kaikkeen dokumentaatioon ja muualta löytämääni informaatioon sekä keskusteltuani isännöitsijän kanssa tein kaikista kauppaan vaikuttavista tekijöistä yhteenvedon ja pyysin myyjältä vahvistusta, olinko ymmärtänyt asiat oikein. Tällaisia tekijöitä olivat

  • asunnon kuntoarvio ja tulevat remonttitarpeet
  • nykyinen vuokrataso
  • asuntoon kohdistuvien yhtiövastikkeiden verovähennyskelpoisuus
  • yhtiön varat ja valmistautuminen tuleviin remontteihin
  • taloyhtiöremonttien kustannusarvio

Selitin samalla myyjälle, miten tulen huomioimaan nämä tarjouksessani. Kahden päivän ajan kävimme sähköpostivaihtoa, jonka lopputuloksena meillä oli yhtenäinen käsitys sekä asuntoon että taloyhtiöön kohdistuvista remonttitarpeista ja niiden kustannuksista, vuokrasta, vastikkeiden tuloutuksesta ja rahastoinnista sekä näkemys siitä, miten vuokratuotto-% lasketaan. Olimme päässeet käyvän vuokratuoton osalta yhden %-yksikön sisällä olevaan haarukkaan. En ollut vielä esittänyt tarjousta enkä pyytänyt lisäalennusta mutta myyjä oli jo todennut, että hän voisi alentaa hintaa vielä 2 %-yksikköä alkuperäisen 17 %:n päälle.

Lisäksi minulle oli selvinnyt, kuinka suuren summan myyjä tarvitsisi käteistä rahaa. Tältä pohjalta kartoitin myyjän mahdollisuutta osarahoittaa kauppaa, jonka seurauksena tiesin, että hän voisi rahoittaa kauppaa noin 25 %:n osuudella muutaman vuoden kiinteäkorkoisella lainalla, jossa korko olisi minun pankkilainaani alhaisempi mutta määräaikaiselta pankkitililtä saatavaa korkoa korkeampi.

Opetus: Esitä kysymyksiä ja käy keskustelua mahdollisimman paljon kaupan kannattavuuteen liittyvistä asioista ennen kuin jätät tarjouksen. Tämänkin keskustelun aikana sain 2 %-yksikön lisäalennuksen.

Tarjous

Neljäntenä päivänä alkuperäisestä yhteydenotosta jätin asunnosta tarjouksen, johon olin myös kirjoittanut perustelut, miksi näin tarjoan. Tarjouksessa oli 2 erillistä vaihtoehtoa:

  1. 6 % alhaisempi tarjous kuin myyjän alkuperäinen hintapyyntö. Tarjous piti sisällään myyjän rahoitusta noin 15 % velattomasta hinnasta
  2. 3 % alhaisempi tarjous kuin myyjän alkuperäinen hintapyyntö. Tarjous piti sisällään myyjän rahoitusta noin 25 % velattomasta hinnasta. Tarjous oli hyvin lähellä myyjän neuvotteluvaiheessa ilmoittamaa lisäalennusta vastaavaa hintaa. Myyjän rahoitusosuus oli hänen ilmoittamansa maksimisumma

Lisäksi tarjouksessa oli muutama ehto. Kaupanteon kannattavuuden kannalta oleellisin oli, että vuokralainen suostuu välittömään 4 %:n vuokrankorotukseen, johon hän oli jo antanut alustavan suostumuksensa. Vuokralaisen osalta ehtoina oli, että myyjän kertomat tiedot vuokralaisen maksuhistoriasta, kotivakuutuksesta, asunnon hoidosta ja vakuudesta pitivät paikkaansa. Kaikki ehdot olivat sellaisia, että ne liittyivät myyjän kertomaan ja niiden osoittautuessa paikkaansapitäviksi, kauppa syntyisi. Ehdoissa ei ollut sellaista ostajan rahoitus- tai mitään muutakaan ostajasta riippuvaa ehtoa, joiden perusteella ostajana voisin perääntyä kaupasta. Tämä oli tärkeää siksi, että myyjän motivaatio myydä alennuksella riippui nimenomaan siitä, että kauppa syntyy, jos vain hän on toimittanut oikeat tiedot. Tarjouksen voimassaoloaika oli 48 tuntia.

Opetus: Kun jätät tarjouksen, tee 2-3 vaihtoehtoista perusteltua tarjousta myyjälle hyväksyttäväksi. Tässäkin tarjouksessa olisi kolmantena vaihtoehtona voinut olla käteistarjous.

Kaupat

Myyjä hyväksyi tarjoukseni voimassaoloajan puitteissa valiten ensimmäisen tarjousvaihtoehdon. Varsinaista kaupantekoa edelsi asunnon tarkistus ja vuokralaiseen liittyvien tietojen tarkistaminen. Ollessani itse matkoilla ystäväni hoiti asunnon tarkistuksen puolestani. Ystäväni hoiti myös sähköisesti allekirjoitetulla valtakirjalla rahojen noston tililtäni ja kauppakirjan allekirjoituksen. Kauppakirjan yhteydessä allekirjoitettiin myös velkakirja ja panttikirja koskien myyjän rahoitusosuutta. Myyjän kanssa sovittiin, että hänen rahoitusosuutensa osalta panttaus on pankkia huonommalla prioriteetilla, jolloin osakekirjat kelpaisivat vapaan vakuuden osalta pankille vakuudeksi.

Vuokralaiset olivat esittäneet jo asunnon tarkistuksen yhteydessä huolensa, saisivatko he jatkaa asunnossa vuokralaisena. Myyjän luvalla olin yhteydessä vuokralaisiin ja vakuuttelin, että saisivat jatkaa. Kaikki myyjän vuokralaisesta kertomat tiedot pitivät paikkaansa ja tarkastuskäynnillä selvisi, että asuntoa oli pidetty hyvin ja se oli siisti peruskuntoinen. Välittömästi kaupanteon jälkeen myyjä oli ensin ja minä sitten yhteydessä vuokralaisiin, jolloin kerroin, että toivottavasti jatkavat vuokralaisina.

Velaton kauppahinta koostui kolmesta osasta:

  1. käteisestä 79 %
  2. myyjän myöntämästä rahoitusosuudesta 16 %
  3. taloyhtiölainasta 5 %

Suunnitelmani oli siis pantata osakekirjat pankkiini heti uuden sijoituslainan vakuudeksi, jonka jälkeen oman käteisen rahan osuus velattomasta kauppahinnasta lisättynä varainsiirtoverolla olisi ollut noin 12 %. Kaupantekohetken vuokratasolla asunnon vuokratuotto-% oli 5,2 % ilman remonttivaraa ja 3,7 % remonttivara huomioiden. Välittömän 4 %:n vuokrankorotuksen jälkeen vuokratuotto-% olisi vastaavasti 5,6 ja 4,0.

Opetus: Kun ostaa peruskuntoista asuntoa vuokralaisineen, myyjän tekemättä jättämien vuokrankorotusten ja remonttien vuokrankorotus- ja arvonnousupotentiaalit kuuluvat kokonaan ostajalle, koska niihin liittyvät riskit ovat kokonaan ostajan. Myyjä tiesi, että 3,7 %:n vuokratuotto remonttivaralla ei ole vahva myyntivaltti sijoittajaostajalle eikä vuokralaisten irtisanomisen tuoma 6 kuukauden viivästys sopinut hänen aikatauluunsa. 

Ostohetken arvonnousu

Ostohinnan ja markkinahinnan välinen erotus on välitöntä arvonnousua ja yksi asuntosijoittamisen tuotonmuodostuksen kulmakiviä. Myyjän tekemä arvio asunnon markkinahinnasta oli sama, johon itse päädyin selvitysteni kautta. Velaton kauppahinta oli 22 % alle markkinahinnan. Suunnitelmani mukaiseen oman käteisen määrään suhteutettuna ostohetken arvonnousun tuotto olisi ollut reilut 200 %.

Tällä kertaa kävi kuitenkin siten, että kaupanteon jälkeen pankkini ilmoitti, että he eivät hyväksy asunnon osakekirjaa vakuudeksi ollenkaan siitä huolimatta, että myyjä oli suostunut siihen, että pankilla olisi ollut ykkösprioriteetti panttiin. Koska kyseessä oli Helsingissä sijaitseva asunto, pankin päätös tuli minulle täytenä yllätyksenä. Tästä ei käytännössä ollut kovin suurta haittaa, koska olisin voinut maksaa myyjän rahoitusosuuden tarvittaessa pois likvideillä varoillani. Ostohetken arvonnousu oli edelleen teoriassa sama mutta sen kotiuttaminen ei onnistunut ja laskennallinen tuotto suhteutettuna ostoon käytettyyn käteiseen oli noin 35 %. Tämä tiputti tämän asunnon ostoon käytetyn laskennallisen velkavipu-%:n 88:sta noin 20:en.

Opetus: “asuntosijoituksen tuotto tehdään ostettaessa”

Markkina-arvonnousu

Mainitsen aina, että ostolaskelmani eivät sisällä komponenttia, jossa lasketaan tulevaisuuden arvonnousua osaksi sijoituksen tuottoa. Tätä kirjoittaessa kaupanteosta on kuitenkin kulunut noin kolme ja puoli vuotta ja voin siten arvioida markkina-arvonnousua. Olen seurannut kyseisen ja naapuritaloyhtiöiden hintakehitystä hintapyyntöjen osalta ja siinä on näyttänyt tapahtuneen tämän markkinan keskimääräiseen kehitykseen verrattuna parempaa kehitystä johtuen mahdollisesti siitä, että yhtiöstä on pidetty hyvää huolta ja viimeksi sen hissit on uusittu. Olen arvioinut varovaisesti, että asunnon markkina-arvo on noussut 0,5 % vuodessa omistusaikanani.

Mikäli suunnitelmani pantata osakekirjat heti kaupan jälkeen olisi toiminut, olisi ensimmäisen vuoden markkina-arvonnousun tuotto sijoitetulle käteiselle ollut noin 5 %. Toteutunut tuotto huomattavasti isomman omarahoitusosuuden mukaisesti oli alle 1 %. Markkina-arvonnousu on siis tässä yhteydessä täysin teoreettinen ja niin pieni, että hukkuisi välittäjän tekemän arvion virhemarginaaliin.

Opetus: Markkina-arvonnousu on kirsikka kakun päällä, joka tulee kivana lisäbonuksena. Sijoituksen tuoton laskeminen sen varaan on spekulointia.

Kirjoituksen seuraavassa osassa käyn läpi seuraavia asioita:

  • kaupanteon jälkeen valjenneita yllätyksiä
  • lainanlyhennysten tuoma arvonnousu
  • kassavirtatuotto
  • vuokrankorotusten toteuttaminen
  • asunnon arvon korottaminen remontoimalla
  • ostohetken ja remontoinnin tuomien arvonnousujen kotiuttaminen vakuusarvojen kautta
  • veroetujen hyödyntäminen

Siirry tästä kirjoituksen osaan 2

11 kommenttia
  1. Kiitos taas informatiivisesta kirjoituksesta! Hämmentää kyllä tuo ettei pankkisi hyväksynyt osakekirjaa vakuudeksi lainkaan. Osaatko sanoa johtuiko tämä panttauksesta ylipäätään vai jostain siihen liittyneistä ehdoista? Ts. ovatko tälläiset toissijaiset panttaukset ehdoton no-no vakuuksia haettaessa?

  2. Miten kassavirtapositiivisuus tässä casessa mahtoi toteutua? Noh, ymmärrän tämä on tietysti tasapainoilua eri asioiden välillä. Erään kaupungin keskustan tuntumasta löysin yksiön, josta olisi ilmeisesti saanut 12% tuoton. Paitsi että juuri tuolle alueelle oli kauhean vaikea saada vuokralaista. Eli se siitä sitten… 🙂 Sinun kaksioosi vuokralaisen todennäköisesti saa helpostikin.

  3. puolensa ja puolensa kaikella permalink

    Sitä en vain ymmärrä että kun asuntosijoittaja-keisarit sijoittaa velkavivulla niin en ymmärrä sitä ajatusta että ikuisesti uudelleenrahoitetaan. Jos vuosikymmenestä toiseen aina uudelleenrahoitetaan ja uutta velkaa tehdään samaa tahtia kuin vanhoja tulee maksetuiksi, niin milloin olisi tarkoitus nauttia siitä syntyneestä omaisuudesta ja varallisuudesta? Kai esim 50 vuotiaan jo tulisi miettiä että lopettaa velanteon että ennen kuolemaa kaikki ostetut asunnot olisi maksettuina. Onhan se mielenkiintoista tietenkin jatkaa ja ostaa uusia, mutta varsinainen vaurastuminen ei pääse syntymään jos velkoja ei ole koskaan tarkoitus saada maksettua. Minä ainakin haluan että olen velaton eläkeiässä.

    Toisaalta jos miettii niin onko asunnot eläketurvaksi edes kovin kannattava? Ajatellaan että käytettävissä on esim 2 vuosikymmenen aikana ennen eläkeikää yhteensä 200 000 euroa. Tällä rahalla saa 1-3 sellaista pienyritystä joissa on osaava henkilökunta ja jonka myymisen motiivina on omistajan eläkkeelle siirtyminen. Paremman eläketurvan saisi parista hyvin kannattavasta pienyrityksestä. Voisi eläkeläisenä puuhastella sitten apupoikana näissä yrityksissä jos jaksaa ja kiinnostusta on. Ideana kuitenkin saada passiivista tuloa eläkkeen lisäksi.

    • Jos haluaa olla velaton eläkeiässä, kannattaa maksaa velat pois eläkeikään mennessä. Minulla ei ole tällaista halua, vaurastuminen etenee hyvin ja sopiva velkamäärä ei haittaa unia yhtään, kunhan jokainen uusi hankinta tuottaa kassavirtaa. Uudelleenrahoittamalla voi välttää verot, jotka realisoituvat myymällä.

      Minulle asuntosijoittaminen sopii tällä hetkellä erinomaisesti. Pienyrityksiin sijoittaminen ei sovi minulle ollenkaan mutta voi sopia jollekin toiselle. Jos esim. vuokralaisten kanssa toimiminen tuntuu vastenmieliseltä, en suosittele suoraa asuntosijoittamista.

  4. puolensa ja puolensa kaikella permalink

    Vaikka miten mietin, en ymmärrä miten varallisuus syntyisi velasta.Näen velan vain välineenä vaurastumiseen asuntosijoittamisessa, se on vain työkalu. Onko talo valmis jos rakentajalla on yhä vasara kädessä ja kakkosnelonen kainalossa? Ei ole. Asuntosijoittaja EI OLE vauras silloin jos hän ikuisesti uudelleenrahoittaa ja tekee velkaa aina samassa suhteessa kuin vakuuksia vapautuu. Olet hyvä siinä mität teet mutta tässä asiassa minä olen oikeassa. Olet oikeasti vauras vasta kun velkojesi määrä on koko ajan pienentyvä ja lopulta nollattu. Ei osakesijoittajakaan ole vauras kuin vasta silloin kun osakkeet on realisoitu. Siihen saakka vauraus on vain spekulatiivista. Asuntosijoittaja voi olla vauras myymättä asuntojaan mutta tällöin hänen tulee olla velaton. Siksi ymmärrän lisävelan teon aina siihen saakka kun on tavoitteena että olisi vauras. Jos haluat olla vauras 30 vuoden kuluttua ja asuntolainan maksuaika on 20 vuotta, lopeta velanteko 10 vuoden kuluttua jne.

    • Yritän vielä kerran.

      1.1. vuonna 1 asuntosalkun arvo on 2 miljoonaa ja velkaa on miljoona, jolloin varallisuus on miljoona. Pankkitilillä rahaa on 0 €.

      1.1.-31.12. vuonna 1 asuntosalkku on generoinut 20 000 euroa kassavirtaa verojen jälkeen ja lainaa on lyhennetty 50 000. Asuntosalkun arvo on yhä 2 miljoonaa, koska markkinahinnat eivät ole nousseet. Velkaa on 950 000 euroa, tilillä on 20 000 euroa ja varallisuus on siten 1 070 000 euroa.

      1.1. vuonna 2 kävelen aamulla pankkiin ja nostan lainaa 50 000. Velkaa on taas miljoona. Tilillä on rahaa 70 000 euroa. Varallisuus on yhä 1 070 000 euroa.

      1.1.-31.12. vuonna 2 sama asuntosalkku on generoinut samat 20 000 euroa kassavirtaa verojen jälkeen ja lainaa on lyhennetty 50 000. Asuntosalkun arvo on yhä 2 miljoonaa, koska markkinahinnat eivät vieläkään ole nousseet edes kasvukeskuksissa. Velkaa on 950 000 euroa, tilillä on 90 000 euroa ja varallisuus on siten 1 140 000 euroa.

      1.1. vuonna 3 kävelen aamulla pankkiin ja nostan taas lainaa 50 000. Velkaa on taas sama miljoona. Tilillä onkin rahaa 140 000 euroa. Varallisuus on yhä 1 140 000 euroa.

      1.1.-31.12. vuonna 3 sama asuntosalkku on generoinut samat 20 000 euroa kassavirtaa verojen jälkeen ja lainaa on lyhennetty 50 000. Asuntosalkun arvo on nyt 2,02 miljoonaa, koska markkinahinnat ovat vihdoin nousseet 1 %:n. Velkaa on 950 000 euroa, tilillä on 160 000 euroa ja varallisuus on siten 1 230 000 euroa.

      Voin modifioida tätä tarinaa ihan miten tahansa asuntoremonttien, taloyhtiöremonttien ja uusien sijoitusasuntojen ostamisen kautta. Tarina jatkuu muuten samalla mutta kiihtyvällä tahdilla, kunhan kaikki toimenpiteet toteutetaan siten, että kassavirta paranee ja/tai jos kassavirta ei paranisi, ainakin arvo (varallisuus) nousee.

      Jos vieläkään ei aukea, ajattele siten, että menisin vuoden 3 lopussa pankkiin ja ostaisin tilillä olevilla 230 000 eurolla velattomia sijoitusasuntoja. Varallisuuteni ei kasvaisi yhtään. Nämä velattomat asunnot toisivat lisää kassavirtaa verojen jälkeen ehkä 10 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana eli varallisuuteni kasvaisi 10 000 euroa. Verkostoni kautta voisin löytää myyjän, joka myisi asunnot minulle 8 %:n alennuksella, koska ostan 3 asuntoa kerrallaan vuokralaisineen. Näin varallisuuteni kasvaisi heti alennuksen verran lisää eli 18 000 euroa.

      Jos käyttäisin saman 230 000 euroa ja ostaisin markkina-arvoltaan 700 000 euron nipun sijoitusasuntoja, johon käyttäisin 350 000 lainarahaa, 230 000 euroa tililtäni ja verkostojeni kautta löytäisin myyjän, jolta nipussa vuokralaisineen ostaessani saisin 120 000 euroa (17 %) alennusta, koska hän tarvitsee rahat 2 viikossa. Varallisuuteni kasvoi heti 120 000 euroa. Kaikki asunnot tuottaisivat samaa kassavirtatuottoa kuin aikaisemmatkin sijoitusasunnot eli kassavirtaa verojen jälkeen tulisi 7 000 euroa vuodessa, mikä olisi vähän pienempi kuin velattomana ostetut 230 000 euron asunnot.

      1.1. vuonna 1 asuntosalkku 2 arvo on 700 000 ja velkaa on 350 000, jolloin varallisuus 350 000. Muistathan, että alennuksen ansiosta varallisuuteni kasvoi heti 120 000. Pankkitilillä 2 rahaa on 0 €.

      1.1. vuonna 1 käteisasuntosalkun arvo on 248 000 euroa ja velkaa on 0 euroa. Alennuksen ansiosta varallisuus kasvoi heti 18 000 euroa. Käteisasuntosalkun pankkitilillä on rahaa 0 €.

      1.1.-31.12. vuonna 1 asuntosalkku 2 generoi kassavirtaa verojen jälkeen 7 000 € ja lainaa on lyhennetty 17 500 €. Asuntosalkun arvo on yhä 700 000 € koska markkinahinnat eivät ole nousseet. Velkaa on 332 500 euroa, tilillä on 7 000 euroa ja varallisuus on siten 374 500 euroa.

      1.1.-31.12. vuonna 1 käteisasuntosalkku 2 generoi kassavirtaa verojen jälkeen 10 000 €. Asuntosalkun arvo on yhä 248 000 € koska markkinahinnat eivät ole nousseet. Velkaa on 0 euroa, tilillä on 10 000 euroa ja varallisuus on siten 258 000 euroa.

      1.1. vuonna 2 kävelen aamulla pankkiin ja nostan lainaa 17 500 €. Velkaa on taas 350 000 €. Tilillä on rahaa 24 500 € ja varallisuus on yhä 374 500.

      Eli ensimmäisen vuoden jälkeen minun filosofiallani mun tilillä on enemmän rahaa ja varallisuuteni on suurempi kuin sun tilin saldo ja varallisuus, vaikka mulla on velkaa 350 000 ja sulla 0. Asian voi tietysti kokonaan pilata ostamalla markkinahintaan negatiivisen kassavirran kohteita mutta niistä ei mun blogeissa kirjoiteta muuten kuin varoituksen muodossa.

  5. puolensa ja puolensa kaikella permalink

    Mun puolesta jokainen saa olla hyvinkin velkainen vielä vaikka 70 vuotiaana mutta minä en aio olla. Minun maailmassa varallisuuden ei tarvi kasvaa rajattomasti ja epärealistisesti niin ettei huomioida oman elinkaaren pituutta lainkaan. Viisas ajattelee niin että varallisuus on pääosin kerättynä eläkeikän korvilla. Niillä mennään mitä siihen mennessä on saatu aikaan. Onnellisuuden määrä ei kasva suhteessa rahamäärän kanssa. Se riittää että leipä on turvattu ja ei tarvii valita ruoan ja lääkkeiden väliltä ja on turvaa antamassa jokusia asuntoja joista saa vuokratuloa. Elämä on rikkaampaankin kun saa tyydytystä siitä kun voi säästää 50 euroa jossakin asiassa näkemällä hieman vaivaa, kuin että rahaa olisi miljoonia.

    Olkoot siis ihmisten oma asia haluaako he olla vanhoina velkaisia vai ei. Järkevä ihminen ei halua. Etkai tosissasi kuvittele itseäsi hattu kädessä anomassa pankissa sijoituslainaa vielä 65 vuotiaana? Mihin pyrkisit sillä? Ajattelisitko että et vanhene koskaan?

    • Kiitos näkemyksistä. Käytin aika paljon aikaani vastataakseni edelliseen, jonka oletin kysymykseksi. Nyt tyydyn kommenttiisi ”olkoot siis ihmisten oma asia, kuinka velkaisia he haluavat olla”.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Case vuokrattu kaksio sijoitusasunnoksi Helsingistä – osa 2 | Ostan Asuntoja

Saa kommentoida

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: