Ostan Asuntoja

Kaikki globaali raha hakeutuu aina johonkin kohteeseen. Välillä globaali likviditeetti kasvaa ja välillä supistuu. Likviditeettiä voi tulla eri paikoista:

• Keskuspankkilikviditeetti
• Markkinaehtoisten pankkien likviditeetti
• Rajojen ylitysten kautta tuleva likviditeetti

Michael Howell on erikoistunut seuraamaan globaalia likviditeettiä. Hän on antelias aikansa osalta ja olen itse seurannut häntä vuosikausia. Jos hänen kehittämänsä menetelmät osuvat oikeaan, globaalin likviditeetin huippu osui johonkin Q3/2025 -ajankohtaan.

Euroalueen likviditeettiä kuvaava graafi löytyy linkatun videon 10 minuutin kohdalta. 

Keskuspankit ovat löyhentäneet rahapolitiikkaansa ohjauskorkoja laskemalla ja QT:t lopettamalla. Keskuspankit eivät vielä ole kiristämismoodissa, vaikka innokkaimmat jo sellaista ennustuksiin päivittivät. Jos se tapahtuisi, oma ajattelumallini edellyttäisi talouskasvuennusteiden laskemista entisestään. Se, että Australian keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan jo 2 kertaa, tekee seuraamisesta mielenkiintoista. Keskuspankit eivät myöskään globaalisti ole aloittaneet QE-toimia, joiden tavoitteena olisi ollut likviditeetin lisääminen.

Suomi on EU-maiden alisuorittaja. Jos reaalitaloudet lähtevät tai jatkavat pienoista elpymistään Iranista huolimatta, Suomen talous hyötyy siitä. Ei hallituksen ansiosta, vaan siitä huolimatta. Mitään varallisuutta ei tule keskiluokalle kertymään Orpon hallituksen ansiosta, jota Lindtmanin hallitus voisi lisähimoverottaa ja jakaa etuuksina ties mihin. ”Ilmaiset lukiokirjat kaikille”, ”Hallituksen joulukuun tuplalapsilisä”, ”Sähkölaskun tilapäinen nousutuki”, ”Tyhjien salien elokuvien tuotantotuki”…on rahoitettu kaikki köyhtyvien keskiluokkaisten ja heidän pienenevän lapsikatraansa velkapiikkiin. Viisikkohallituksen, Orpon hallituksen, seuraavan hallituksen… ESG-vastuullisilla (luetaan vastuuttomilla) toimilla. 

Mitään jaettavaa varallisuutta ja vuosittaisia verokertymiä ei ole, joista voidaan jakaa ARA-tuotanto- ja toimintatukia ARA-kerrostaloille ja niitä operoiville leikkiyrityksille. Toisten rahoja, vero- ja velkakertymistä, ottavat poliitikot eivät ole mitään vastuullisuussankarirobinhoodeja jakaessaan niitä ympäriinsä mihin sattuu ja aivan liian usein ilman mitään seurantaa. Julkisen sektorin osuuden lisääminen bkt:stä ei ole mikään likviditeetin lisäämisteko. Valtion velan kasvattaminen, jonka vastineeksi saadaan 0-tason bkt-kasvua tai taantumaa, ei ole mikään likviditeetin lisäämisteko. 

Valitettavasti kaikkea tätä ulkopuolisena seuraava joutuu toteamaan, että hesarilan päättäjäeliittiin on syntynyt laajeneva älyllinen tyhjiö. Riikka Purra, Petri Roininen ja Martin Paasi yrittävät kaikkensa ja enemmänkin. Käytännössä näyttää siltä, että sama tyhjiö on alkanut kehittymään myös Turkuun ja nyt Tampereelle.

Missä ollaan ja mihin asuntosijoittajina mennään Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #403

Kiristyvät luotonmyöntökriteerit vievät likviditeettiä

Suomessa asunto-, asuntosijoitus-, taloyhtiö- ja yrityslainoja myöntävät pankit ovat viimeiset vuodet vastanneet jokaiseen EKP:n neljänneskyselyyn, että luotonmyöntökriteerejä ei ole kiristetty eikä luottoehtoja huononnettu. Kääntäen he ovat siis esimerkiksi vastanneet, että positiivisen luottorekisterin käyttöönottaminen ja siihen kytkeytyvien sääntelymääräysten toteuttaminen ei ole aiheuttanut minkäänlaisia muutoksia lainanmyöntökriteereihin. Lainaa saa yhtä helposti kuin ennen positiivisen luottorekisterin tuloakin sai. Taloyhtiöiden arjessa isännöitsijät pyytävät ja saavat hyvin lainatarjouksia korjaushankkeisiin. Mitään ehdottomia vaatimuksia 3 kuukautta tuoreista isännöitsijöidentodistuksista ei ole olemassakaan. Vastausten perusteella mikään ei ole muuttunut. 

Jos oletetaan, että suomalaiset pankit ovat kaikki ammattimaisesti ja vastuullisesti johdettuja ja  vastaukset EKP:n kyselyihin perustuvat laadukkaaseen pankkien sisäiseen tiedonkeruuseen, sitten on oletettava, että PK-yritykset, isännöitsijät, kiinteistönvälittäjät ja vuokranantajat ovat valehtelevaista porukkaa. Isännöintiliiton, kiinteistövälitysalan järjestöt ja Suomen Vuokranantajat julkaisevat kyselytutkimustuloksia, joiden viesti on selvästi väärä. Taloyhtiöt, vuokranantajat, flippaajat, alan yritykset ja asuntokaupat ovatkin kaikki voineet oikeasti nauttia sujuvista lainaprosesseista pankissa kuin pankissa viimeiset vuodet. Ongelman ytimessä on siis joku aktivistiporukka, joka kiertää vääristämässä kyselyitä vastaillen sinne, että likviditeetin saatavuus on vaikeutunut ja ehdot tiukentuneet. 

Onneksi tämä ei ole mielipidekysymys. Suomen Pankin tilastot kertovat vuosikausia jatkuneen likviditeetin tuhoamistyön onnistumisesta. Asuntolainakannan ja taloyhtiölainakannan vuosikasvut ovat olleet negatiivisia. Kun lainoja maksetaan pois enemmän kuin lainoja nostetaan, likviditeettiä tuhoutuu.

Tiedossa on siis faktapohjaisesti se, että keskuspankit globaalisti ja EKP paikallisesti ovat löysentäneet rahapolitiikkaansa ohjauskorkojaan suunnitelmiaan nopeammin ja suunnitelmiaan enemmän laskemalla. ”Korkeammalla pidempään” oli vallitseva narratiivi. Kunnes ei enää ollut. Likviditeettiä lisäävää QE:tä ei ole aloitettu.

Jos aikaisempi oletus olisi oikea ja suomalaisista pankeista olisi koko ajan saanut rahoitusta, ja jälleenrahoitusta, lainakriteerien ja -ehtojen pysyessä vakaina jo kolmatta vuotta, jäljelle jää enää pakotteet, jotka ovat toimineet pakotteiden asettajia enemmän heikentäen. Suomi ja EU on poistanut itärajan yli aikaisemmin tulleen likviditeetin. 19 tai 20 (kuka enää muistaa tarkkaan) pakotekierrosta on tehty ja Venäjä yhä jatkaa Ukraina -operaatiotaan. Tai sitten vihreä siirtymä on syönyt likviditeettiä palauttamatta sitä. Saksa on ollut Suomen tärkeä vientimaa. Saksa on sekä lakkauttanut likviditeettivirran Venäjän kanssa että sulkenut kaikki ydinvoimalansa. Tai sitten maahanmuutto on syönyt likviditeettiä Suomessa ja EU:ssa antamatta sitä vielä takaisin. Italian ja Espanjan koronatuen tiedettiin tuovan vientitilauksia suomalaisille yrityksille. Likviditeetti meni sinnekin jo. Tilaukset vielä puuttuvat.

Tammi-helmikuun 2026 vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 8 %

Tammi-helmikuun 2026 vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 8 % vuoden 2025 tammi-helmikuun kauppamääriin verrattuna. Laskin luvut käyttämällä Kiinteistönvälitysalan tuoretta kauppamäärätilastoa.

Kahdeksan prosenttia on iso lasku olettaen, että asunto- ja tulonhankkimislainaa on pankeista ollut saatavilla muuttumattomilla lainanmyöntökriteereillä ja -ehdoilla. Viestintäteollisuus on koko vuoden 2025 käyttänyt valtavan määrän resursseja jo vuosien 2023 ja 2024 käytettyjen resurssien päällä kertomalla, kuinka asunto kannattaa ostaa (ja siis asuntolaina myöntää). Näihin viestintäpanostuksiin ja siis oletetusti sujuvaan lainansaantiin nähden -8 % on iso lasku. Minä en tiedä, miltä maaliskuu tulee näyttämään. Tammi-helmikuun laskua ei voi selittää Iranin tilanteella. Päinvastoin tammi-helmikuuhun piti vaikuttaa se, että talouskasvuennustajat paljastivat, että aikaisempien leikkikasvuennusteiden sijaan nyt tulee oikeasti talouskasvua. Luottamusodotus ja uskottavuus näkyi ja kuului.

Nyt on pinnalla Iran-asiantuntijuus. Ekonomistit luovat uusia sanoja, kuten öljy- ja energiainflaatio. Suomi- ja EU-energiapolitiikka-asiantuntijatiedemiehet päivittävät uusia narratiivejä, joiden pitää olla aikaisempia uskomattomampia. ”Net Zero” -linja on vakavasti uhattuna, jos kansalaiset huomaavat tuulimyllyjen suhinoista huolimatta energianhintojen nousevan fossiilisten jumiutuessa Hormuzin kanavaan. ”EU:sta voi tulla johtava ydinteknologian maanosa” kertoi Saksan 0-ydinvoiman puolesta aikanaan äänestänyt komission äänestämättä valittu Executive Presidentti. Poliittisesti ennenaikaisesti eroamaan valmistautuva täysin riippumaton EKP:n pääjohtaja on vähentänyt ”We Are in A Good Place” -narratiivin käyttöä.

Europankit kiristävät likviditeettiä?

Kirjoitin jo siitä, kuinka euroalueen pankit vastasivat EKP:n Q4/2025 lainakyselyyn kiristävänsä Q4:n aikana yritysten lainanmyöntökriteerejä. Jos pankit kertomansa mukaisesti näin toimivat, tulokset talouksissa nähdään noin 9-15 kuukauden viiveellä. Q1/2026 -kyselyyn annetaan vastaukset kertomalla, toteuttivatko pankit kiristyksen Q4 aikana, miten ajattelivat Q1/2026 aikana toimia ja miten uskovat Q2 tilanteen kehittyvän. Tällä hetkellä tiedossa olevat kiristysodotukset kyselyn vastausten perusteella on siis annettu ”We Are in A Good Place” -keskuspankkinarratiivin vallitessa, mutta sen vastaisesti.

Lue lisää: Euroalueen pankit yllättivät eurokeskuspankin – Blogi #498

Minulla on yhdessä pankissa asunnon myynnin seurauksena talletusvakuus. Testasin käytännössä pankin halua tai kykyä ottaa riskiä ja vapauttaa osa talletusvakuudesta sillä perusteella, että tasalyhenteiset omat lainani ja vakuuksien tasalyhenteiset taloyhtiölainat olivat jo merkittävästi vapauttaneet vakuusarvoa vakuuden asettamishetkestä. Tarjosin vapaavalintaista summaa, siis vaikkapa 20 % tai 40 % vapautuneesta vakuusarvosta. Kerroin myös pankin tiedossa olevasta maksukykyäni entisestään parantaneista tapahtumista. Vastaus oli jyrkkä 0 euroa. Täysin odotusteni mukaisesti. Julkisuudessa pankkipomot pitää luottamuspuheita. Lainatiskeillä pelätään omia pomoja. 

Ihminen on monimutkainen olento. Itse en pysty käsittämään, miten tasa-arvodemarien gallupkannatus nousee, kun Tuppurainen on kiemurrellut valtamedioissa demarimiesten jäätyä kiinni nuorten demarinaisten ahdistelusta. Samasta syystä en yritä arvata, miten Iranin tilanne vaikuttaa maaliskuun vanhojen asuntojen kauppamääriin ja myönnettyihin/nostettuihin asunto- ja asuntolainamääriin. Suomalaiset ekonomistit ovat jo täydessä työssä muokkaamassa mieliä siihen suuntaan, jossa EKP:n työllisyysmandaattia ei ole ja energiahintojen nousun jatkuessa keskuspankin kiristyvä linja on oikea toimi. Euriborit rauhoittuvat aikanaan, kuten rauhoittuvat ”tariffi-inflaationkin” vaikutukset käytännössä sulateltuaan. Jos keskuspankki oikeasti kiristää rahapolitiikkaa (likviditeetti), sillä ei ole energian tarjontaa yhtään lisäävää, mutta talouskasvuja lisäheikentävä vaikutus. Siis omassa ajattelumallissani.

Huolestuttava lisämerkki olisi, jos Q4 alkanutta ja tammi-helmikuussa jatkunutta kehitystä aloitettaisiin sepittämään ”Iranin tilanteen aiheuttamalla epävarmuudella”. Tämä olisi luontainen jatkumo ”Putinin hyökkäys” -perustelulle, jolla selitettiin vuosien 2020-2021 poliittisten virheiden vaikutuksia.

Jos likviditeetin lasku jatkuu, kaikki raha hakeutuu silti tai juuri siksi eri paikkoihin

Väliotsikko kannattaa lukea ajatuksella. Sen avulla pystyy hahmottamaan trendejä, jotka ovat myös vuokraustoiminnassa erityisen tärkeitä.

Suomi tulee saavuttamaan 20 vuoden 0-talouskasvun putken. Vasemmistolainen ideologia ei tästä tiedosta muutu mihinkään. Noin 85 % kansanedustajista on eriasteisia sosialisteja. Julkisen ja kolmannen sektorin järjestöt, valtamedia ja yliopistot on saman jakson aikana miehitetty sosialismiin kallistuvilla ihmisillä. Kokoomuslaiset painavat jaa -nappia eri hallintosaleissa sosialismille. Kakun pieneneminen on kaikkien tiedossa. Pienenevää kakkua jaetaan tasaisemmin vuodesta toiseen. Yksi selitys löytyy väliotsikosta. Pienemmistö ei nimittäin usko sosialismiin. Tämä pienemmistö kuuluu ryhmään, jolla on keskimäärin eniten likviditeettiä. Kun valtiolta alkaa lähtemään pankkilikviditeettiä, ja sitä lähtee omassa ajattelussani 100 %:n varmuudella nykymenon jatkuessa, kysymys kuuluu, mistä tulee likviditeettiä tilalle. Venäjä on poistettu, Saksa on tehnyt harakirin ja omaa keskuspankkia ei ole.

Jossain tulevaisuudessa on hetki, jolloin yksityiset podcastaajat ja tubettajat eivät pysty enää erottumaan sisällöllään valtamediasta. Kaikilla on sama viesti, joka on nyt esimerkiksi Wahlroosilla, Purralla, Roinisella ja Paasilla. Vantaan lentokenttäratikka, joka ei johda lentokentälle, on poliitikkojen startuppi, joka ei kerää yhtään enempää yksityisiä pääomasijoituksia kuin Turun puolentoistatunnin juna on kerännyt. 

Jos Suomi lähettää, päin vastoin kuin naapurimaa Ruotsi, likviditeettiä hiilinielusakkoina EU:hun, joka lähettää 150 miljardia likviditeettiä Afrikan vihreään siirtymään, se likviditeetti ei koskaan palaudu EU:sta Suomeen eikä Afrikasta EU:hun. Metsäyhtiöltä tukkimyyntilikviditeettiä saava metsäammattilainen kuuluu siihen 15 %:n pienemmistöön, joka ei enää allokoi koko likviditeettiään sosialistiseen monikulttuuriseen Suomeen, joka ei voisi halutessaankaan aloittaa kotouttamista, koska kukaan ei enää tiedä, mihin arvokotiin tulijat kotoutettaisiin. Hän ei jätä metsäänsä hoitamatta tietäen, että antit, nasimat, sofiat ja minjat eivät enää ole vallankahvassa toisen harvennushakkuun kohdalla eli rahaa palautuu kiertoon. Mutta kasvava %-osuus likviditeetistä menee turvaan. Marginaalinen ilmiö yksilötasolla, mutta vuosikymmeniä kumuloituessa johtaa kiihtyvään kierteeseen, jos sitä ei katkaista. Suomessa katkaisijaa ei ole näköpiirissä ollut eikä ole.

Suomessa julkinen velka on kohta 90 % bkt:stä. Ruotsissa reilu 30 %. Suomi ei ole taloudeltaan ollut Pohjoismaa pitkään aikaan. Eikä hyvinvointivaltio.

Oman ajattelumallini yksi toiminnallinen johtopäätös on edelleen varmistaa oman toimintani likviditeetin saatavuus ja säilyttää riittävä määrä vakuuksia turvasatamatyyppisissä omaisuuserissä.

PS. WordPress.comin vanha teemani on aiheuttanut teknisiä ongelmia. Nyt pitäisi kaikki rikki olleet blogikirjoitukset olla korjattuna. Sähköpostikirje pitäisi olla luettavissa suoraan mobiililaitteella. Teet palveluksen, jos kerrot ongelmista, kiitos. Seuraavaksi siirryn päivittämään teeman moderniksi.

Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

Asuntopehtoori on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, sijoitusasuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen.

Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka hoitaa asuntoon ja vuokrasuhteeseen liittyvät käytännön asiat puolestasi ja takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan.

Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa kilpailukykyisin kiintein hinnoin vuoden vuokratakuulla. 

Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista proaktiivista isännöintiä, jonka avulla pystytään parantamaan taloyhtiöiden arvoa.

Lisätietoa asuntopehtoori.fi

Asuntosijoittamista 4:ssä sukupolvessa Hanna Suni – Ostan Asuntoja Podcast #366

Huippu-urheilijasta Asuntopehtoorin huippujoukkueeseen Antti Hynynen – Ostan Asuntoja Podcast #379

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti. 

Marko Kaarton esikoiskirja ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu” löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen.

Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy ”Harrin privaattisparraus” -kuvaus

ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn