EKP:n Q2-lainakysely odottaa euroalueen lainakriteerien kiristymisen jatkuvan Q3:lla – Blogi #518
Kun EKP:n yksimielinen neuvosto kokoontuu tekemään yksimielisiä ohjauskorkopäätöksiä, välillä tuntuu, että kaikki yksimielisten puhe pyörii ohjauskorkojen ympärillä. “Rahapolitiikka” -termistä voisi kuvitella, että puhuttaisiin rahasta. Jos puhe keskittyy ohjauskorkoihin, voisiko oikeampi termi olla “ohjauskorkopolitiikka”?
Vaikka kiinteistöammattilaiset tietävät asuntoja ostettavan koroilla, huru-ukkojen maailmassa niitä ostetaan rahalla (tai fiat-valuutalla). Fiat-maailmassa “velka on rahaa”. Koska velka on rahaa, huru-ukkoja kiinnostaa velan saatavuus ja velan kysyntä. Velan saatavuuteen liittyy sekä lainanmyöntöökriteerit että lainaehdot, joista korot ovat yksi esimerkki ja marginaalit toinen. Eurokeskuspankki keräsi 15.-30.6.2026 näihin sekä lainakysyntään liittyviä tietoja Q2-toteutumasta ja Q3-odotuksista. Vastaukset jakautuvat yritys- ja kotitaloussegmentteihin.
Lainakyselyn kerrotaan toimivan lähtötietona neuvoston rahapoliittisessa päätöksenteossa. Yhteyttä ei usein ole helppo huomata. H2/2025 -narratiivina oli “We Are In A Good Place”, jota ei pystynyt lainakyselyn tuloksista helposti selittämään. H1/2026 -narratiivi on ollut “Well Positioned”, joka myöskin on ollut vaikea hahmottaa.
Luotonmyöntökriteerien kiristyvä trendi
Luotonmyöntökriteerien kiristymistä ennakoitiin Q1-kyselyssä ja niiden kerrottiin jokin verran kiristyneen Q2:lla. Trendin odotetaan jatkuvan Q3:lla pankkien nähdessä lisääntyviä riskejä. Pankkien riskinottohalukkuus jatkaa madaltumistaan. Iranin konfliktin tulitauko johti odotettua pienempään kiristymiseen. Tulitauon päättymisen vaikutuksia voi jokainen arvailla. Kiristyminen koski sekä suur- että pk-yrityksiä.
Asuntolainojen ja kulutusluottojen myöntökriteeriten tiukentuminen jatkui Q1:n jälkeen odotusten mukaisesti Q2:lla. Espanja, Saksa ja Ranska kertoivat kiristymisestä. Italia pysyi vakaana. Tiukentumisen odotetaan jatkuvan Q3:lla.
Asuntolainojen kysyntä laski merkittävästi ja kulutusluottojen kysyntä jonkin verran
Tulosten yhteenvedosta ei yksittäisen kysely osalta tarvitse eikä ole järkevää tehdä kovin suuria johtopäätöksiä. Trendien seuraaminen on hyödyllisempää. Kyselyn yhteenveto raportoi Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan tulokset maakohtaisesti ja euroalueen kokonaisuutena. Suomen kehitys voi siis poiketa raportin tuloksista.
Asuntolainojen kysyntä laski Q2:lla enemmän, kulutusluottojen kysyntä vain hieman. Kuluttajien (epä)luottamus ei ole suomalaisten etuoikeus, vaan euroalueen kuluttajien yleispiirre. Kun euribor-korot nousevat, mikä ikinä syy onkaan, jossain marginaalisessa rajapisteessä asuntolainojen kysyntä vähenee. Asuntolainojen kysynnän odotetaan jatkavan laskuaan myös Q3:lla.
Kun katsoo europankkien odotusten ja toteumien mukaista käyrää Q1/2025 alkaen, ei heti tule mieleen, mihin keskuspankin “Olemme hyvässä paikassa” -narratiivin perusteet H2/2025 osalta tukeutuivat.
Asuntolainahakemusten hylky-% jatkoi nousuaan
“Lainaa kyllä saa” -kansanviisaat on hyvä karsia pois, jos yrittää muodostaa skenaarioita asuntojen vakuusarvojen kehitystrendistä. Marginaalisilla muutoksilla on valtavia merkityksiä, kuten Suomen vanhojen asuntojen hintakehityksestä voi havaita. ”Jos lainaa kyllä saa” vuosia hieman vähemmän, asuntolainakannan vuosikasvu voi olla vuosia miinusmerkkinen. Kuten Suomessa on ollutkin.
Kiinteistöammattilaiset mielellään kertovat, että pikkupaikkakunnilla asuntolainojen saaminen onkin vaikeutunut. Hartaasti odotan toimittajaa, joka osaisi kysyä, miksi siitä on seurannut pk-seudun asuntojen hintojen lasku.
Euroalueella hylkäys-% jatkoi kasvuaan ja oli korkein sitten Q3/2023. Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa hylkäys-% nousi, Italiassa pysyi samaa.
Asuntolainojen ehdot tiukentuivat
Q2/2026 on ensimmäinen neljännes sitten Q3/2023, kun euroalueen pankit raportoivat lainaehtojen tiukentumisesta. Marginaaleista tinkiminen hyvistä asiakkaista kilpailtaessa ei riittänyt kompensoimaan korkojen nousua ja riskinottohaluttomuuden lisääntymistä.
Yhtenä syynä mainitaan myös pankkien oman varainhankinnan kiristyminen. Q3-odotusten mukaan se tulee kiristymään entisestään. ”Private Credit” – ja ”AI” -sanoja en raportista löytänyt. Komission ”EU haluaa olla tekoälyn johtava maanosa” ei jostain syystä näy vielä lainakyselyssä.
Uusien lainojen myöntökriteerien odotetaan tiukentuvan lähes kaikilla päätoimialoilla
Kaksi kuvaa riittää korvaamaan kaikki sanat. Ainakin Suomen kylmien kesäsesonkien suosio eteläeurooppalaisten turistien luuytimissä voi kasvaa vuosia eteenpäin.
Suomessa toimivien pankkien näkemys asuntolainojen kysynnästä
Vastaukset kyselyyn on toimitettu jaksolla, jolloin vietettiin juhannusta. Silloin oli tuoreina tietoina Suomen bkt:n ylöspäin tarkentuneet kasvuprosentit. Innokkaimat kehoittivat lähtemään lomille kuluttamaan liian suureksi kasvaneita säästöjä.
Toisaalla kerrottiin EKP:lle, että suomalaisten halut nostaa asuntolainaa olivat yhtä matalalla kuin finanssikriisin jälkeen ja keskuspankin “inflaatio on tilapäinen” -narratiivin osoittauduttua täysin vääräksi 2023. Graafissa näkyy asiantuntijoiden kesän 2023 odotuspiikki siitä, kuinka EKP:n oikeasti tehdessä ensimmäisen ohjauskoron laskunsa, kaikki asuntomarkkinoilla lopulta piristyisi. ”Asuntoja ostetaan lainalla, ei ohjauskorolla” -ajattelu oli ”podcasteja liikaa kuuntelevien huru-ukkoilua”.
Blogikirjoitus vuodelta 2022: Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312
Suomen Pankki raportoi kesäkuussa asuntolainoja nostetun 5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asuntolainakannan vuosikasvun kääntyminen taas negatiiviseksi vahvistui sen ollessa -0,2 %. Taloyhtiölainakannan dashboard päivittyi ja siinä ei näy markkinatalousihmisille mitään kivaa. Yksityisten asunto-osakeyhtiöiden lainakanta jatkoi laskuaan asuntososialismin- ja muiden lainakantojen noustessa edelleen. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on jo raportoinut vanhojen asuntojen myyntimäärät heinäkuulta 2026. Laskua viime vuoden heinäkuuhun on yli 13 prosenttia. Fiat-valuuttaa menee jälleen Suomen asuntomarkkinatalouspuolella silppuriin enemmän kuin uutta printataan.
EKP:n kyselyyn vastanneet suomalaispankit näyttäisivät odottavan Q3-kehityksen jatkuvan jo pitkään vallinneen trendin mukaisesti ilman merkittäviä muutoksia.
Vielä en tiedä, mitä ”Hyvin asemoitunut” -narratiivi voisi tarkoittaa.
Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:
Sijoitusasunnot.com ostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan.
Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.comin sijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa.
Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa.
Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun
Tukkukauppiailla töitä riittää ja ennätyksiä syntyy Kalle Harmaala – Ostan Asuntoja Podcast #415
Marko Kaarto järjestää Tekninen Asuntosijoittaminen -valmennuksen 12.9.2026. Lisätietoa asuntosijoituskirja.fi/valmennukset. Alekoodilla HURU26 -50 %. Samasta paikasta löytyy kuvaus Harrin Sparraus -palvelulle.
Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.
Marko Kaarton esikoiskirja ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu” löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen.
Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy ”Harrin privaattisparraus” -kuvaus
ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn
Ostan Asuntoja 