4 vinkkiä oman asuntosijoitusfilosofian määrittämiseksi – Blogi #293

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta

Haastattelin Antti Rintasta Ostan Asuntoja Podcastiin ja Osa 1 ilmestyi juuri.

Parin päivän aikana olen saanut paljon palautetta ja yksi asia on monessa palautteessa noussut esille, ja se on kovan pitkäjänteisen työn tekemisen merkitys.

Antti Rintasen Kotimatka Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #189

Kokeneen asuntosijoittajan on helpompi katsoa taaksepäin ja kirkastaa, mitkä ovat olleet oleellisia isoja tekijöitä, joiden pohjalle kenties vuosikymmenen tai vuosikymmenten aikana kerrytetty varallisuus on kasvanut. Valitsin tarkoituksella otsikkoon sanan ”filosofia”, jotta kellekään ei jäisi väärää mielikuvaa, että luvassa on muutama kikka, joilla pääsee nopeasti eteenpäin.

Antti kuvasi haastattelussa, että hän on puolisonsa Viivin kanssa tehnyt kurinalaisesti vuosikymmenen verran töitä, jonka pohjalta asuntosijoittaminen on heillä nyt konkretisoitunut kassavirtaa tuottavaan sijoitussalkkuun, jossa on noin 100 asuntoa. Antin mukaan ilman 10 vuoden valmistavaa työtä, tämä ei olisi heille ollut mahdollista.

Jos tietää, että on kiinnostunut asuntosijoittamisesta ja haluaisi omistaa 10 tai 100 sijoitusasuntoa 10 vuoden päästä, muttei yhtään tiedä, mistä aloittaa ja millä osa-alueilla tehdä niitä töitä kovasti, tässä kirjoituksessa on 4 vinkkiä, mistä hyvä asuntosijoitusfilosofia voisi koostua. 

1. Mieti pitkän tähtäimen päämäärät

Mikään lätinä ei tässä kelpaa filosofiaksi, ja siksi tämä filosofian vaihe on oikeasti vaikea ja aikaa vaativa. Lohduttavana tietona on, että sen ei tarvitse pysyä eikä se todennäköisesti pysy loppuelämää samana varsinkaan nuorilla. 

Jotta voisi omia päämääriään tarkistaa ja muuttaa, se onnistuu vain niiltä, joilla ne on olemassa.

Jotta tällä vinkillä olisi jotain merkitystä, pitää ankarasti ja kurinalaisesti kysyä itseltään, mitä oikeasti elämältä haluaa (tai luulee haluavansa). Tämä onnistuu, kun kysyy riittävän monta kertaa peräkkäin “miksi”. 

• “Haluan taloudellista vapautta” – miksi haluat taloudellista vapautta?
• “Ettei tarvitse tehdä töitä rahan takia” – miksi nykyään olet tylsässä työpaikassa, jossa olet vain rahan takia?
• “En ole saanut töitä haluamaltani alalta” – mikset ole saanut töitä?
• “En ole tarpeeksi hyvä” – mikset ole tarpeeksi hyvä?
• “En ole opiskellut kovin ahkerasti” – mikset ole opiskellut ahkerasti?
• “Biletän viikonloppuisin ja teen kaikkea hyödytöntä melkein joka arkipäivä” – miksi… 

Filosofiointi on joskus rankkaa. Antti Rintanenkin otti omien sanojensa mukaan 30 000 euroa kulutusluottoa saadakseen kirjaimellisesti turpaansa 10 vuotta ympäri Eurooppaa, jotta pääsisi yrittämään maailmanmestaruutta. 

2. Hahmota riskit ja niiden vaikutus pitkän aikajänteen päämääriin

Riippumatta siitä, onko päämäärien saavuttamisen edellytyksenä 10 vai 100 sijoitusasuntoa, kunnarin eli kaikkien kolmen pesän läpi juosten huikealla pesäpallolyönnillä heti ensimmäisessä vuoroparissa ei ole merkitystä, jos palaa kaikilla muilla vuoroilla.

Asuntosijoittamisen lumipalloanalogian avulla tulkattuna palloa ei saa kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla isoksi, jos ei ensin pyöritä huolella ja rauhallisesti pientä palloa, jonka päälle voi kerroksia pyörittää ilman, että ydin hajoaa.

Kun sijoitusasuntoja on 1 tai 2, paha virhe vuokralaisvalinnassa tai liian suureen velkavipuun ja siitä seuraavaan negatiiviseen kassavirtaan kaatuminen ovat kohtuuttoman suuria riskejä toteutuessaan. Kun sijoitusasuntoja on 10 tai 100, epäonnistuminen yhdessä vuokralaisvalinnassa tai parin asunnon kassavirran painuminen negatiiviseksi ei enää hajota lumipalloa, vaikka kasvuvauhtia tilapäisesti hidastaakin.

Valtaosalle meistä asuntosijoittamisen aloittaminen on paljon vaikeampaa kuin Nordnetissä tilin avaaminen ja muutaman satasen laittaminen ensimmäiseen osakesijoitukseen. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että asuntosijoittamisessa vaadittava 30 %:n omarahoitusosuus voi olla 10-40 000 euroa asunnosta ja sen sijainnista riippuen.  Tätä omarahoitusosuutta ei saisi menettää missään tilanteessa. Siksi asuntosijoittamiseen pitäisi lähteä pitkäjänteisyyteen uskoen ja hitaasti kiiruhtaen.

Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:

Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku.

Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen.

Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto.

OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com

OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook

Harri Huru vastaa OVV Instan seuraajien kysymyksiin! Osa 1 – Markkinatilanne, verotus ja vuokralaiset

Vuokranantajan nelikenttä – yrittäjä Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #185

3. Valitse asuntosijoittamisen strategia ja sen toteuttamiseen soveltuva sijainti

Jotta voisi tehdä omiin päämääriinsä, osaamiseensa ja riskinsietokykyynsä perustuvan asuntosijoittamisen strategian valinnan, pitää ymmärtää erilaisten strategioiden oleelliset eroavaisuudet ja niiden ansaintalogiikat. 

Filosofi voisi sanoa, että pitää ensin opiskella. Antti Rintanen sanoi, että pitää tehdä töitä niin, että sattuu. Hän kutsui myös opiskelua työn tekemiseksi.

Kun on ensin opiskellut riittävästi teoriatasolla, sitten pitää siirtyä käytännön tasolle hakemaan sijainteja ja niistä sellaisia taloyhtiöitä, joihin sijoittamalla etenee kohti pitkän tähtäimen päämääriään.

Miten aloittelijakin voi luoda epäreilua kilpailuetua asuntosijoittamisessa? – Tiistaiaudio #204

Asuntosijoittamisen hienous on sen paikallisuus, joka mahdollistaa jokaiselle oman mikromarkkinansa erityisasiantuntijaksi tulemisen. Aina tämä sijainti ei ole kävely- eikä edes polkupyörämatkan päässä omasta kodista.

4. Oikea verkosto on kasvavan asuntosijoittajan tärkeä voimavara

“Henkilöstö on tärkein voimavaramme” on hyvin suosittu ja usein toiselta yritykseltä kopioitu arvo, kun pitää viestiä jotain julkisuuteen. “Oikea henkilöstö on kaikista tärkein voimavaramme” onkin jo paljon vaikeampi löytää tekstinä kopioitavaksi saatikka käytännössä toteuttaa.

Asuntosijoittamisessa ollaan yhä tilanteessa, jossa isot massat hyötyvät vielä siitä, että verkostoitumisen tärkeyden jo ymmärtäneet asuntosijoittajakolleegat opettavat tätä asiaa enemmän ja enemmän. Tämä näkyy esimerkiksi Suomen Vuokranantajien jäsenmäärän kehityksessä. Pitkään hyvin tehty pohjatyö alkaa näkymään upeana kasvuna. Joku voi jo tietää, että siemen tällaiselle päämäärälle on kylvetty vuosia sitten ja sen kasvun eteen on yhä useampi henkilö tehnyt kovasti töitä. Kuullostaa filosofiselta, mutta on totta.

Verkostoitumiseen alkaa olemaan erinomaisia mahdollisuuksia vähän ujommallekin asuntosijoittajalle. Seuraavan tason haaste ja mahdollisuus onkin, että osaa tästä verkostosta löytää sellaisia tahoja, joiden tekemiseen voi itse positiivisesti vaikuttaa. Tämä tuo, ennemmin tai myöhemmin, myötätuulilisää siihen, että omien päämäärien toteutuminen alkaakin lähestymään alussa kuviteltua nopeammin.

Älä pelkää kovaa työtä 

Antti Rintasen haastattelu on herättänyt monessa muistelua siitä, kuinka he olivat itse joskus oman nuoren elämänsä “pikkuantteja” eli syystä tai toisesta henkisesti pieniä kuvitellen sitä kohtalokseen. Moni muisti, että tekemällä enemmän töitä, pienuus väistyi sivuun ja usko työn tekemisen hyötyihin alkoi vahvistumaan tulosten parantuessa.

Jos lähdet itse kokeilemaan tätä reittiä asuntosijoittamisessa, voit huoletta uskoa, että mikään asia asuntosijoittamisessa ei vaadi korkeaa älykkyysosamäärää. Vaikkapa kuinka todistelisit itsellesi, että olet huono laskemaan, peruskoulun matematiikka riittää mainiosti ja työtä vaatii vain se, että opettelee ymmärtämään asuntosijoittamisessa käytettävää laskentaa.

Viikossa tai kuukaudessa harva tässä onnistuu, mutta kovasti töitä tekemällä jokainen näkee ison muutoksen kolmessa vuodessa.

PS. Valtamediasta ei välttämättä huomaa, mutta itse olen Ostan Asuntoja Podcastin isäntänä tiennyt jo pitkään, Instagramissa todistan sitä jatkuvasti, ja muutama viikko sitten tuli tilastotieto, että asuntosijoittamiseen kohdistettujen yksityisten kotitalouksien tulonhankkimislainaeurojen osalta on huomattavissa alkava syrjäytymiskehitys. Miehet eivät enää tahdo pysyä perässä.

B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169

Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu

Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

Suomen Vuokranantajien jäsenetuhinta 45 €