Mitä erilaisia asuntosijoitusstrategioita asuntosijoittajilla on valittavanaan? YouTube #37
Videolla käyn läpi 3 erilaista strategiaa, joista valita asuntosijoittamisen pääfokus. Kaikkien strategioiden elementtejä voi yrittää sovittaa yhteen asuntosijoitustoiminnassaan mutta joku näistä kolmesta tulee olla pääfokuksena, joka siten osin määrittää sen, kuinka realistista on olettaa, että 2 muuta voisivat toimia samanaikaisesti.
2 ensimmäistä on tuttua eli markkina-arvonnousua painottava strategia ja positiivista kassavirtaa painottava strategia mutta 3. vaihtoehto on sellainen, josta ei päästrategiana juuri puhuta. Arvaatko? Asia selviää videolla.
Tämän YouTube -videon sponsoroi:
Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitusasuntoihin alle markkinahintojen.
Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi
Asuntosalkunrakentaja.fi sivustolla on useita kirjoituksia eri asuntosijoitusstrategioista: Asuntosijoitusstrategiat Osa 1 – Varman päälle pieniin yksiöihin
Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä
Ostan Asuntoja 
Muistaakseni joissakin maissa asuntosijoittajakin voi tehdä poistoja. Voi olla että olen ymmärtänyt väärin.. Asiaa kannattaisi tietty suomalaisenkin asuntosijoittajan vähän pohtia, jos olisi jokin itselle mahdollinen tapa suunnitella tehokasta verottamista kokonaisten kiinteistöjen kohdalla.
Kiinteistöstä voi tehdä poistoja ihan normitapaan eli vaikka omakotitaloa vuokraava voi niitä hyödyntää isojen vuokrataloyhtiöiden lisäksi. Kiinteistöstä ei voi myydä yksittäisiä asuntoja ja siksi moni kiinteistö muuttuu asunto-osakeyhtiöksi, kun omistaja vaihtuu.
Hyvä video taas!
Itse olen lähtökohtaisesti osinko-osakesijoittaja, mutta laajensin asuntoihin nelisen vuotta sitten hajautusmielessä ja henkilökohtaisen ”taseajattelun” vuoksi. Halusin vivuttaa tasetta, mutta en osakkeita, oman pääoman tuoton parantamiseksi. En siis kategorisoi(nut) asuntoja tiukasti mihinkään näistä kolmesta näkökulmasta vaikka tietysti kassavirrat, verovaikutukset ja arvonnousupotentiaali ennen ostopäätöstä tulikin laskettua/arvioitua. Asunto itsessään voi esimerkiksi tuottaa lievää negatiivista kassavirtaa verojen jälkeen, jos osinko-osakkeissa oleva ”omarahoitusosuus” kääntää yhtälön positiiviseksi.
Oma strategiani on siis boksin ulkopuolelta ”henkilökohtainen tase -strategia”.
Kiitos, hyvä kommentti.
Voisinko tulkita, että päästrategiasi on ”osinko-osakesijoittaja” eli ei asuntosijoittaja primääristi laisinkaan. ”Osinko-osakesijoittaja” sopii aika hyvin asuntosijoittamisen puolella kassevirtastrategiaa vastaavaksi, jos mutkia saa vähän oikoa.
Päästrategiasi puitteissa olet kokemuksen, osaamisen ja näkemyksen turvin lähtenyt salkun sisällä rakentamaan sivupolkua asuntosijoittamisen puolelle.
Kommentini tarkoitus ei ole mitätöidä palautettasi vaan päinvastoin täydentää sitä. Itsekin olen sijoittanut osakkeisiin yli 30 vuotta. Sunkin strategian sivupolulla toimisi paremmin ”verohyöty”-strategia eli jos olisit (ehkä oletkin) löytänyt salkkuun uudiskohteen taloyhtiölainalla tai vaikka juuri linjasaneeratun kohteen, jossa taloyhtiölainaa voi olla 20-40% velattomasta hinnasta eli silloinkin saisi verohyötyjä omalla pankkilainalla samasta talosta samanlaisen velattoman asunnon ostamiseen verrattuna.
Myös osinko-osakesijoittajana tykkäisin enemmän Nallen ajattelusta, jossa osinkoja maksettaisiin vähemmän ja omia osakkeita ostettaisiin enemmän. Stadighin mallissa verottaja saa joka vuosi osan tuotostani eli Nalle ostaisi niillä rahoilla enemmän Sammon osakkeita kuin minä Stadighin osingoilla verojen jälkeen pystyn ostamaan.