Voiko asuntomarkkinoilla luottaa kuluttajien luottamukseen? – Blogi #476

Euroopan KeskusPankin pääjohtaja piti muutama viikko sitten puheen, jossa hän vahvisti hidasälyisemmällekin viestin, että on hidasälyinen, jos ei ole vielä tajunnut Trumpin kauppasodan/tariffien/yleisen sekoilun aiheuttamaa epävarmuuden lisääntymistä ja lisännyt sitä omaan viestintäänsä. USA:n dollari oli jopa niin epävakaassa tilanteessa, että “eurolla oli paikka iskeä” ja kenties napata maailman reservivaluutan paikka itselleen. Jokainen (meitä on vähän) eurodollarin ymmärtävä hymyili euroeurolle.

Aika pian sen jälkeen saimme lukea EKP:n viestiä, että EKP oli saanut EKP:ltä kiitettävän arvosanan ohjattuaan inflaation vakaaseen 2 %:n tavoitteeseen. Kuin taikaiskusta, aloimme saamaan viestejä näkökenttään, jossa suomalainen kuluttaja ei ole vieläkään tajunnut, kuinka hyvässä tilanteessa Suomen talous ja talouskasvu on. 

Tuttuun tyyliini liiottelen ja kärjistelen. Asiallisesti ottaen geopolitiikka on peliä, jota voi seurata, kunhan muistaa piilossa olevan valtavan tiedon määrän. Trump kertoi kampanja-aikana, miksi pakotteet eivät toimi, joten siitä ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö Trump ymmärtäisi ja tietäisi, miksi pakotteet eivät toimi. Puhtaasti tältä pohjalta putinin sotakassan kuivattamiseen tähtäävä määräisi USA:n sotalaivaston saattamaan venäläisiä öljytankkereita maailman merillä. Öljyn hinnan romahduttaminen romahduttaisi putinilaisen sotakassan. Nyt Trump viestii asettavansa Intialle pakotteita, jos Intia ostaa putinilaista öljyä eulaisille jalostettavaksi. EU tukee täysillä Trumpin pakotteita. Jotka Trump tietää toimimattomiksi ja jotka lisäävät Kiinan suhteellista vahvuutta suurimpana putinilaisen öljyn ostajamaana. Ja heikentää EU:ta, kuten toimimattomat pakotteet ovat jo kolme vuotta tehneet.

Kuluttaja tuntee nahoissaan, että jotain on pielessä. Hän ei tiedä mitä, mutta hän luottaa yhä varmemmin siihen, ettei kuluttajana voi olla luottavainen. Vaikka asiantuntijat kertoisivat asuntomarkkinoista mitä tahansa, kuluttaja ei luota ennen kuin itse näkee ja kokee. Mitä useammin asiantuntijat ovat väärässä, sitä varmempia kuluttajat ovat, ettei asiantuntijoihin voi luottaa. Jos 17 vuoden jälkeen luotat poliitikkojen nostavan Suomen talouskasvuun, et ehkä kykene ymmärtämään keskimääräisen kuluttajan luottamuksen perusteita.

“Nyt on ostajan markkinat”

Olen tästä kirjoittanut jo muutamaan otteeseen, mitä ostajan markkinat tarkoittavat, miksi ostajan markkinat eivät vallinneet loppuvuonna 2022 ja vuonna 2023 ja miksi asiantuntijoihin ei voinut luottaa. 

Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? – Blogi #312

Nyt, kesällä 2025 aletaan olemaan enemmän ostajan markkinoilla, vaikka pakosta myyvät eivät vielä ole iso ryhmä. 

“Ensiasunnonostajien varainsiirtovero jätti asuntomarkkinoiden pohjat pysyvästi taakse”

Minulla ei ole pääsyä piilossa olevaan tietoon enkä tiedä, miten Rakennusteollisuus RT sai läpi “asuntopula uhkaa syksyllä 2024” -väitteensä. En tiedä sitäkään, miksi “varainsiirtovero on surkein vero” -kokoomuslaiset päätyivät “tuodaan ensiasunnonostajat surkeimman veron piiriin” -innovaatioonsa. Kiinteistönvälittäjien järjestöt suorastaan ylistivät hallitusta loistavasta päätöksestä loppusyksyksi 2023. Toinen järjestöistä osti jopa mainosaikaa omalle raportilleen Twitteristä niin pitkälle, että hidasälyisempikin hermostui helmikuussa 2024 asuntokaupan jo romahdettua “asuntokaupan pohjat on takana” -mainonnan jatkuessa.

Otan mielelläni vinkkejä vastaan siitä valtamedian asiantuntijasta tai toimittajasta, joka kaivoi edellisen etukäteen ilmoitetun varainsiirtoveron noston vaikutukset asuntokaupan volyymiin ennen ja jälkeen määräajan.

Tilastokeskuksen kuluttajaluottamisindikaattori kertoi seuraavaa:

Lokakuu 2023: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi ainoastaan 11 % kuluttajista. Lisäksi vain 14 % kuluttajista suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Marraskuu 2023: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 14 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Joulukuu 2023: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi samoin 12 % kuluttajista. Kuluttajista 17 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttaja näytti olevan immuuni asiantuntijoiden ylistykselle. Kun ottaa heroiinia, vierotusoireet iskee satavarmasti. 

“Ohjauskoron laskupäätös piristää asuntomarkkinat”

Joulukuussa 2023 “lopullisesti pohjat taakse jättäneen asuntokaupan” asiantuntijuuteen kuului tietää, että ohjauskoron ensimmäinen lasku kesäkuussa 2024 piristäisi asuntokauppaa toden teolla.

Asuntokauppa romahti tammi-maaliskuussa 2024.

Tammikuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 10 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Helmikuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Maaliskuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 10 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Huhtikuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi ainoastaan 10 % kuluttajista. Kuluttajista 17 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajat luottivat omaan maalaisjärkeensä enemmän kuin valtamedian asiantuntijoihin. 

“Ohjauskoron laskupäätöksen tekeminen vaaditaan asuntokaupan piristämiseen”

Asiantuntijat joutuivat alkuvuoden 2024 aikana ensin toteamaan tilastojen valossa, miten typerät veropäätökset vaikuttavat kuluttajiin. Seuraavaksi he huomasivat, että kuluttajat eivät innostu lähestyvästä ohjauskoron laskusta ollenkaan tavoilla, joilla asiantuntijat olivat ajatelleet.

Toukokuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista suunnitteli vain 11 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % harkitsi käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kesäkuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 15 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Heinäkuussa 2024 koitti asiantuntijoiden voitontanssi. Kesäkuussa 2024 kuluttajat olivat vihdoin ymmärtäneet, miten ohjauskorot toimivat. Nyt suunniteltiin asuntojen ostamista.

“Pinnan alla poreilee”

Globaalit keskuspankit olivat asiantuntijaviestineet globaalin ohjauksensa toimivan niin hyvin, että globaalit taloudet kestävät korkeampia ohjauskorkoja hyvin ja pitkää. “Higher for longer” oli narratiivi. Kesäkuun kuluttajaluottamuspomppu oli sen verran huikea, että asiantuntijat alkoivat tuntemaan poreilua pinnan alla. Taloustieteessä tätä ilmiötä määritellään siten, että pinnan ollessa täysin tyyni, laskemalla varpaat varovaisesti pinnan alle, siellä taloustieteen loppututkinnon suorittanut tuntee poreilun. 

Tilastokeskus selvitti kuluttajien kykyä tuntea samaa.

Heinäkuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Vastaava osuus oli kesäkuussa 15 % ja toukokuussa 11 % kuluttajista. Heinäkuussa kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Elokuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Syyskuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajat olivat kenties kuulleet toisilta kuluttajilta, että heinäkuun 2024 alussa kovien odotusten saattelemat rahoitusvastikelaput eivät kertoneetkaan tilille tulevista suurista euromääristä, joilla hetikohta lähdetään toteuttamaan asumisen unelmia.

Tilastokeskus kertoi, että nekin kuluttajat, jotka olivat uskoneet pinnan alla poreilevan, menettivät uskonsa pakkasten myötä. Pinta jäätyi.

Lokakuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 13 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Marraskuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 12 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Joulukuu 2024: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi samoin ainoastaan 11 % kuluttajista. Kuluttajista 14 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

“Inflaatio hidastuu poks poks”

Asiantuntijapiireissä toivoa herätti jokainen huono talousuutinen. Mitä huonommin taloudessa menisi, sitä nopeammin talouden huononnuksen ohjauskorkojen nostoillaan aiheuttanut keskuspankki tulisi apuun laskemalla ohjauskorkojaan elvyttääkseen taloutta. 

“Mitä huonompi talousuutinen, sitä paremmat talousnäkymät” erotti asiantuntijan maallikosta. 

Tilastokeskus kertoi, että asiantuntijoiden viestit eivät herättäneet kuluttajien luottamusta. Kuluttajat tuntuivat edelleen ajattelevan, että mitä huonompi talousuutinen sitä huonompi talousuutinen. 

Tammikuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi ainoastaan 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Helmikuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 17 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Maaliskuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

“Trumpin tariffikauppasota heikentää kuluttajien luottamusta/orastavaa kasvua”

Nyt oli aika toden teolla saada kuluttajille viesti perille. Trump hiipii suomalaisen kuluttajan uniin tavoilla, jotka ehdottomasti romahduttavat luottamuksen JA kevätkylvöistä tutulla tavalla orastavaa kasvua oli näkyvissä tavoilla, jotka ehdottomasi parantavat luottamuksen. 

Tilastokeskus kysyi:

Huhtikuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Toukokuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kesäkuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi ainoastaan 10 % kuluttajista. Kuluttajista 14 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Vaikka vaihtoehtoja oli tarjolla kaksi, kuluttaja jatkoi tuttua menoa valitsematta kumpaakaan vaihtoehtoa. 

11 prosentin aikomuksia löytää esimerkiksi lokakuulta 2023, helmikuulta 2024, heinäkuulta 2024 ja toukokuulta 2025. 10 prosentin aikomuksia löytyy maaliskuulta 2024 ja yllätysyllätys kesäkuulta 2025. Vuosi sitten kesäkuussa aikomusprosentti oli 15. Vuosi sitten heinäkuussa oli 11 % ja nyt heinäkuussa 2025 12 %. 

Heinäkuu 2025: Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana. Elokuun tuloksia emme vielä tiedä. 

Trendeillä on merkitystä

Tämän epätieteellisen kirjoituksen tarkoituksena ei ole osoittaa, kuinka hyvä indikaattori Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusindikaattori on ja kuinka huonoja valtamedioissa esiintyvät asiatuntijat ovat tekemään tulevaisuusennusteita.

Kaikilla on käytössään sama kuluttajaluottamusindikaattori ja kaikki lukutaitoiset tavaavat siitä samat sanat. Asuntomarkkinoita analysoiva oppii käytännön tekemisen ja kokemuksen yhdistelmän kautta tunnistamaan hölmöt ja valehtelijat. Heidät voi ja tulisi tiputtaa seurattavien joukosta. Hölmö on pääsääntöisesti koko ajan väärässä, koska hän ei ymmärrä mistään mitään, vaan copy pastaa muiden hölmöjen copy pastaamia muiden hölmöjen mielipiteitä.

Valehtelijan tunnistaminen on vaikeampaa ja pitkäkestoisempaa. “Aika kultaa muistot” tarkoittaa kenties sitäkin, että satavarmasti itse muistan samoja asioita eri tavalla kuin niitä olen dokumentoidusti muistanut 10 vuotta sitten. Olen oppinut paljon uutta siinä välissä ja näen samat asiat eri tavalla. Todellisen valehtelijan erottaa siitä, että hän jää toistuvasti kiinni valehtelusta ja jatkaa silti valehtelemista. 

Pyrin löytämään sellaisia seurattavia, jotka pystyvät myöntämään, etteivät tiedä kaikkea ja pystyvät myöntämään olleensa väärässä olettaessaan asioita ja niiden todennäköisyyksiä.

Kuluttajien luottamusindikaattorista seuraan trendiä sen suhteen, miten kuluttajat aikovat ostaa asunnon tai rakentaa talon. Vuokranantajana näen 0 %:n todennäköisyyden sille, että vuokra-asumisen osuus kääntyisi laskuun omistusasumisen ja talonrakentamisen lisääntymisen seurauksena. Tarkennan todennäköisyyttä kerran kuussa tuoreen Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusindikaattorin ilmestyessä.

Onko asuntomarkkinoiden ikuinen käänne tällä kertaa käsillä? – Blogi #475

Suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvuvauhti kiihtyy – Onko tämä hyvä asia? – Blogi #474

---

Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: