Suomen Pankin maaliskuun väliennuste – mitä puuttui? – Blogi #503
Ostan Asuntoja Blogissa on tarpeetonta toistaa kaikkea sitä, mikä toistetaan ”copy pastattuna” kaikissa muissa paikoissa.
Ydinviestistä olen samaa mieltä ja sen ”copy pastaan” tähän: ”Ennusteen kehikossa tarkastellaan perusennustetta voimakkaamman öljyn ja raaka-aineiden hintojen nousun vaikutuksia Suomen talouteen. Vaikutukset kuluttajahintoihin ja talouskasvuun riippuvat oleellisesti konfliktin kestosta.”
Otsikon mukaisesti yritin lukea ennustetta siten, mitä jäin kaipaamaan. Tämä auttaa itseäni päivittämään omia skenaarioitani. Kirjoitushetki on 26.3.2026. Tämä on suunnilleen ajankohta, jolloin viimeiset Hormuzinsalmen kautta kulkeneet tankkerit saavuttavat Japanin.
Linkki Suomen Pankin tekstiin https://www.eurojatalous.fi/fi/2026/artikkelit/nousevat-energiahinnat-varjostavat-talouskehitysta/
Toimivatko mallit kymmenyksen tarkkuustasolla?
Väliennuste perustuu 13.3.2026 saatavilla olleisiin tilastotietoihin. ”Historia ei ole tae tulevasta” toistuu mielessäni tuttuna varoituksena sijoittajille. Tilastohistoria ajalta ennen Iranin konfliktin alkua on lähtökohtana sellainen, joka herättää kysymyksen siitä, ovatko mallit, jotka eivät havainneet Iranin konfliktia ollenkaan, käyttökelpoisia, kun niissä käytetään tilastotietoa ajalta ennen konfliktia.
Väliennuste perustuu myös 11.3.2026 päivitettyihin oletuksiin Suomen ulkoisen toimintaympäristön ja keskeisten rahoitusmarkkinamuuttujien kehityksestä lähivuosina. Ymmärrän, että lähivuosiksi pitää tehdä oletuksia, jotta voi tehdä lähivuosien ennusteita. Jos Iranin konfliktin seuraamuksia ei pysty syöttämään ennustemalleihin, herää epäilys siitä, toimivatko mallit ollenkaan. Vuodelle 2027 ja 2028 pitää käyttää joitain talousennusteita, kunhan muistaa, että pilkun oikealla puolella on luku, joka voi olla ihan mitä tahansa.
Tuttuun tyyliin yhdessä kappaleessa esiintyy vuorotellen inflaatio ja hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousu ja inflaatio. ”Hidastuva inflaatio” mahtuu myös termistöön, kun tarkoitetaan inflaation hitaampaa kasvuvauhtia. Jos auto kiihtyy nollasta sataan kuuden sekunnin sijasta kahdeksassa sekunnissa, kyseessä ei ole hidastuva auto. Tämä herättää vahvan epäilyksen siitä, että ennustemallien laatijat, käyttäjät ja tulkitsijat eivät käytä johdonmukaisesti selkeästi määriteltyjä käsitteitä. Tämä on yhä useammin haasteena kaikessa makrotalouden seurannassa.
Piristyvä ennuste tukee piristyvää ennustetta
Suomen ennusteteollisuuteen on viime vuosina hiipinyt ennusteiden käyttäminen ennusteiden raaka-aineena. En tiedä, perustuuko tämä odotusteoriaan, jossa odotuksia positiivistamalla saadaan ihmiset ja yritykset positiivisemmiksi, josta seuraa positiivista kehitystä. Jos itse uskoisin odotusteoriaan, kertoisin ennusteissa, että Suomen ennusteteollisuuden uskominen odotusteoriaan vuodesta toiseen ensin heikentää ja lopulta kääntää odotusteorian itseään vastaan.
Suomen Pankki ennusti joulukuussa 2025 Suomen BKT:n kasvavan 0,8 % vuonna 2026. Ostan Asuntoja Blogista sai lukea, että näin matala BKT:n kasvuvauhti tarkoittaa Suomen talouden kurjistumiskehityksen jatkumista. Odotusteoriaan uskoville kyse oli elpymisen merkistä. ”Suomen talous kasvaa, tällä kertaa oikeasti” oli ennusteteollisuuden positiivistamisviestinnän kulmakivi. 2023-2025 ennusteollisuus tuotti siis ”Suomen talous kasvaa, aprillia” -viestintää kerta toisensa jälkeen. Kuvan musta apuviiva auttaa hahmottamaan, kuinka surkea Suomen tilanne on.
Nyt Suomen Pankki ennustaa Suomen BKT:n kasvavan 0,6 % 2026. Kukaan, ei kukaan, tule ennusteteollisuuden odotusviestintäkanavissa kertomaan ”Suomen Pankki romahdutti kasvuennustetta 25 % kertarysäyksellä”. Kun 0,8 prosentin kasvuennusteesta napsastaan pois 0,2 %-yksikköä, kyseessä on 25 prosentin lasku. Jos Suomen talous olisi 20 vuoden taantumisen jälkeen elpymässä vaikkapa 3,5 prosentin talouskasvussa, vastaava ennustepudotus olisi 6 %. Nollan ympärillä kaikki on dramaattista.
Talouskasvuennuste tukee työttömyysaste-ennustetta, josta seuraa, että työttömyysaste-ennuste tukee talouskasvuennustetta. Huolimatta siitä, että 2025 työttömyysaste nousi ennustettua korkeammaksi ja talouskasvu jäi ennustetta matalammaksi. Kumpikaan ennuste ei siis tukenut toistaan 2025.
”Vuoden 2025 yritykset saivat runsaasti uusia tilauksia”. Se on nostanut tuotanto-odotuksia. Se on nostanut suhdannekyselyn odotuksia. Mitään analyysiä siitä, miksi näin tapahtui, vaikka vallitseva ennustenarratiivi oli ”kauppasodan ja tariffien sekä Venäjän hyökkäyssodan pitkittymisen epävarmuuden” piti aiheuttaa päinvastaista. Ja tariffi-inflaatiota.
“Työttömyys vähenemässä suhdanteen parantuessa” kuulostaa ihan siltä, että Suomen Pankki olisi juuri nostanut suhdanne-ennustettaan. Väliennusteessa Suomen Pankki siis heikensi suhdanne-ennustettaan ja työttömyysaste-ennustettaan.
Pakotteet toimivat ja Ukrainan sota päättyy
Ennustemallit näyttävät olevan täysin immuuneja sille, että toimivia pakotteita on julkistettu noin 19 kierrosta (kuka niitä enää uutisoi). Aikaisemmin oli uskomusteorian mukaisesti tärkeää puhua Venäjän hyökkäyssodasta, kun oli tärkeää herättää luottamusta siihen, että G7-maiden ja EU-johdon photosessiopuheet johtavat tekoihin.
Nyt kirjoitetaan ”Ukrainan sodan loppumisesta ei ole viitteitä”. Samassa kappaleessa kirjoitetaan ”epävarmuus on jälleen kohonnut”. Iranin sota, fossiilisen energian hintojen nousu ja kauppapoliittinen sekava tilanne saavat tutut maininnat.
EU:n toiminta, eurokeskuspankin rahapoliittiset toimet, euromaiden valtioiden finanssipoliittiset toimet ja joidenkin EU-maiden (Suomi) ylivelkaantuminen, uutiset Suomen yhteiskunnallisesta tilanteesta, Iso-Britannian kaaos, Saksan harakiri… loputon lista asioita, jotka ovat neutraaleja talouskasvuennusteiden kannalta. Ikään kuin yksityinen suomalainen kuluttaja ja investointipäätöksiä yritysmaailmassa tekevät ihmispäättäjät olisivat täysin immuuneja kaikelle muulle. Vain geopoliittisen tilanteen varmistumisuutista odotetaan.
Vielä erikseen todettiin, että kuluttaja heikensi odotusten vastaisesti luottamustaan omaan ja Suomen talouteen alkuvuodesta 2026. Grafiikkaa ei jostain syystä esitetty. Siitä näkyisi poikkeuksellisen matalana ja vakaana pysynyt kuluttajien luottamus. Tuoretta tilastotietoa ei ole Iranin konfliktin vaikutuksista kuluttajien luottamukseen, mutta juuri sillä odotetaan olevan heikentävä vaikutus. Tilastokeskus ei muuten kysy syitä kuluttajien heikkoon luottamukseen. Ennusteteollisuus tuntuu silti tietävän, että mitkään EU- ja euroalueen tapahtumat eivät siihen vaikuta.
Lisäsi kuluttajien luottamusindikaattorigraafin. Eurokriisi alkoi 2009 (EKP muuten nosti ohjauskorkoa kesällä 2008 peläten öljyn hinnannousun aiheuttamaa ”inflaatiota”). Piirsin kuvaan pari apuviivaa. Kuluttajien luottamus on ollut vakaalla matalalla tasolla pitkään.
BKT kaiken ytimessä
”Talouskasvua kiihdyttivät loppuvuodesta erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu. Julkisen talouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kysyntä puolestaan jarrutti kasvua.” Tämä kuvaa ennusteteollisuuden tyypillistä ajattelua. Olisiko julkisen talouden kysynnän lisääminen juuri saavuttamassa ikiliikkujavaiheen, joka nyt jo 20 vuoden yrittämisen jälkeen estetään? OECD ei tunnu olevan Suomen Pankin linjoilla.
Suomalaiset, joilla on varaa kiihdyttää kulutustaan, ja jotka toimivat investoinneista päättävinä yritysmaailmassa, ajattelumaailma voisi ollakin näin: ”Julkisen talouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kysyntä kiihdytti talouskasvua loppuvuodesta erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun ansiosta”.
BKT:n saa kyllä kasvuun vastuuttomalla finanssipolitiikalla eli kasvattamalla valtion velan osuutta bkt:stä ja julkisen sektorin markkinaosuutta. Taloutta ymmärtävät voivat keskimääräistä enemmän ymmärtää sen, että isännätön (velka)raha tuottaa koko ajan tehottomuuttaan lisäten. Tässä on Suomen 20 vuoden surkastumisen ja näivettymisen kestoresepti. Otetaan lisää valtion velkaa ja törsätään rahat tuottamattomiin kohteisiin.
Asuntorakentamisen näkymälle valtioriippuvaisuuden vähentäminen on synkkää
“Tulevina vuosina asuntorakentamisen näkymiä heikentää merkittävästi julkisesti tuettujen asuntojen tuotannon jyrkkä lasku” todetaan väliennusteessa.
Asuntorakentamisen nykytilanteeseen on päästy tuottamalla asuntoja julkisen tuotantotuen avulla kysyntää ylittävät määrät. Edes pieni todennäköisyys voisi näkyä vaihtoehdolle, jossa asuntojen tuottaminen tuotantotuella jatkuvasti kysyntää enemmän on koko ajan heikentänyt ja heikentänyt asuntorakentamisen näkymiä. Kenties asuntorakentamisen tarve elpyy vasta sitten, kun nykyinen ylitarjonta on syöty.
Asumistukileikkaukset eivät ennusteessa näy minkäänlaisena vaikuttajana asumisen kysyntään. Tuotantotuki ei luonnollisesti vaikuta kysyntää kasvattavasti mitenkään.
Inflaation ja hintojen nousun sillisalaatti
Omaa kuluttajan luottamustani heikentää näiden asioiden jatkuva sotkeminen ristiinrastiin sikinsokin.
Suomen Pankki on osa Euroopan Keskuspankkia, joka käsittääkseni vastaa rahapolitiikasta. Energiashokki nostaa energian hintoja. Energian hinnan nousu valuu kaikkien tuotteiden kustannuksiin, joiden jalostusketjussa energia kustannuskomponenttinä on.
Jos eurokeskuspankki ei tee mitään rahapolitiikkaa keventäviä toimia, kierrossa olevan rahan määrä pysyy vakiona. Kustannusten nousu valuu välttämättömyystarvikkeiden hintoihin. Tarvittava raha otetaan vähentämällä kulutusta muualta. Vaikka tällaisten erien kustannukset olisivatkin nousseet, niitä ei voi viedä hintoihin kysynnän laskiessa muutenkin. Tämä ei ole inflatorista, johon keskuspankin tulisi reagoida rahapolitiikkaa kiristämällä.
Tekstistä saa sellaisen kuvan, että Suomen Pankissa ajatellaan, että yksimuuttujatyhjiössä kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu tapahtuu kustannusperusteisesti. Kun kustannukset nousevat, hintoja voi nostaa kaikkialla. Ei tietenkään voi. Hintoja voi nostaa vain siellä, missä kuluttajat ovat valmiita maksamaan korkeampia hintoja. Mitään kysyntää kasvattavaa talouskasvua Iranin konflikti ei ole luonut. Ei luonut korona eikä luonut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
“Seuraavina vuosina inflaatio voi olla ennustetta nopeampaa tai hitaampaa riippuen energian hintakehityksestä.” Tämä on varmaan vahingossa kirjoitettu. Siitä saa sellaisen kuvan, että myös Suomen Pankissa tiedetään, että keskuspankilla ei ole käytännössä mitään keinoja ohjata liikaa nousevia energian hintoja tarjontaa lisäämällä ja liikaa laskevia energian hintoja tarjontaa rajoittamalla. Jos olisi, eihän keskuspankki päästäisi energian hintoja nousemaan kymmeniä prosentteja ja päättäen kokouksessaan, että ohjauskorko pysyy samana kuin se oli kymmeniä prosentteja halvempien energiahintojen aikana edellisessä kokouksessa.
Inflaatioon, eli rahan ostovoiman heikentymiseen, keskuspankki voisi vaikuttaa. Sen pitäisi olla haukkana paikalla kiristämässä rahapolitiikkaa koko ajan enemmän kuin vastuuttomat finanssipoliitikot ottavat valtiolle velkaa. Kun odotusten mukaisesti poliitikot valitsevat aina lopulta inflaation, keskuspankin pitäisi olla kiristämässä rahapolitiikkaa niin, että poliitikoilla on paniikki päällä priorisoida julkisen sektorin tehtäviä ja karsia kaikki turha, jotta rahat riittäisivät velan hoitomenoihin. Tätä työtä keskuspankki ei siis tee, vaikka sen mandaatissa on juuri tämän työn tekeminen.
Suurimmat riskit ulkoisesta toimintaympäristöstä
Siitä ei ole mitään epäilystä, etteikö globaaleilla riskeillä olisi jotain merkitystä Suomen talouskasvuun. Suomella on kuitenkin takana 20 vuotta surkastumiskehitystä. Suomen valtion julkinen velka on 90 % bkt:stä (ei mainintaa väliennusteessa). Ruotsilla vastaava luku on 30 %. Ilmeisesti Suomen ulkoisen toimintaympäristön riskit ovat kaikki olleet toisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion mahdollisuuksia.
Iranin ja Ukrainan tilanteet ovat molemmat EU-rajojen ulkopuolella. Yhdysvaltojen toimet ovat toisella mantereella. Jos EU:n rajojen sisältä ennusteeseen ei löydetä oikein mitään maininnan arvoista tekijää, eikö samalla tule luotua vahingossa mielikuvaa, jossa Suomi ja sen hallinnollinen esimies EU ovat yhtä ja samaa kaarnalaivaa.
Suomen naapurimaa Venäjä, entinen kauppakumppani, on kokonaan poistettu. Suomen naapurimaa Saksa, tärkeä vientimaa, on kokonaan tuhonnut ydinvoimansa. Joulukuun ja väliennusteen välissä liittokansleri Mertz, EU-komissaari vonderLeyen ja Saksan energiaministeri ovat kaikki julkisuudessa myöntäneet, että ydinvoiman alasajo oli strateginen virhe. Tiedossa on myös, että Ruotsin metsien hiilinielut ja niistä laskettavat sakot on eri hehtaarilla kuin Suomen hiilinielut ja miljardisakot. Sosiaaliturvaperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät kustannusrasitukset ovat tuoretta tietoa. Pisatulosten lasku on tuoretta tietoa. Luulisi, että joku näistä asioista voitaisiin nähdä riittävän merkittävänä vaikuttamaan kuluttajien ja yrityspäättäjien luottamukseen. Kaikkien niiden yhteisvaikutuksen huomioimatta jättäminen tuntuu omassa ajattelussani ennustevirheeltä.
Osa lähtötiedoista otetaan EKP:ltä
“Väliennusteen ulkoiset oletukset vientimarkkinoista, markkinakoroista, valuuttakursseista sekä raaka-aineiden hinnoista perustuvat EKP:n maaliskuun ennusteen oletuksiin 11.3.2026”
Tämä antaa ennustajalle helpotuksen. Moniin asioihin ei tarvitse ottaa kantaa, jos olettaa, että EKP tietää kaiken oikein ja paremmin.
Kun Venäjällä on runsaasti sekä öljyä että maakaasua, olisi ollut mielenkiintoista nähdä edes kommentti siitä, miten EKP:n ennustama öljyn hinnan nousu vuonna 2026 vaikuttaa Venäjän sotakassaan.
Vuoden 2025 aikana vallitsevana mielikuvana oli USA:n dollarin heikentyminen. EKP:n pääjohtaja väläytti jopa “Nyt olisi euron aika iskeä” -otsikolla. Nyt EKP ennustaa USA:n dollarin vahvistuvan suhteessa euroon vuonna 2026. Tämän vaikutusta ei selitetty mitenkään.
EKP ennustaa raaka-aineiden hintojen, pl. energia, laskevan laskevan -1,5 % USA:n dollareissa vuonna 2026. Jos selvittää itselleen, mitä kaikkia raaka-aineita Iranin konflikti koskee ja seuraavaksi, missä kaikessa niitä raaka-aineita käytetään ja miten ne leviävät jalostusketjuun, ei helposti pysty ymmärtämään ennustetta. Sähköistyminen yleisesti ja tekoälyn vaatima teknologia edellyttää kasvavaa määrää erilaisia metalleja. Sotiminen tuhoaa ja sotakoneisto, pommit ja jälleenrakennus edellyttävät kaikki erilaisia raaka-aineita. Ja energiaa.
Keskuspankki pystyy vaikuttamaan lyhyen pään korkoihin, kuten 3 kuukauden euriboriin. Sen ennustetaan olevan 2,3 % vuonna 2026. Se kävi vuoden alussa kahden prosentin pinnassa ja oli eilen 25.3.2026 2,13%. Olisi mielenkiintoista tietää kaiken “EKP nostaa ohjauskorkoja” -viestinnän rinnalla, miksi EKP olettaa, että 3 kuukauden euribor ei nousisi nykyisestään edes yhden 25 korkopisteen korotuksen verran. Selitys voi toki olla vanha tuttu, että markkina ohjaa edellä ja EKP reagoi perässä.
Inflaatio nopeutuu energiasokin seurauksena – I don’t think so
Tästä jo kirjoitin. Olen kysynyt tälle valtavan määrän perusteluita, mutta kukaan ei ole vielä osannut edes alkeellisesti selittää, miten mekanismi toimii käytännössä.
Onko öljyn tarjontashokki inflatorinen vai disinflatorinen? – Blogi #500
Löydän useampia itseäni huikeasti viisaampia, jotka osaavat ymmärrettävästi ja perusteellisesti selittää, miksi energiashokista seuraavaa hitaampi talouskasvu, jonka seuraus olisi deflaatio. EKP teki itse virheen olettamalla 2008 öljyn hinnan nousun inflatoriseksi ja nosti ohjauskorkoa. Sitten menikin Lehman nurin.
Jos minä pystyn löytämään tietoa tästä, en ymmärrä, miksi keskuspankkilaiset ovat satavarmoja väitteensä oikeellisuudesta. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu heikentää kysyntää ja talouskasvua. Työttömyys lisääntyy, ei laske. Se laskee, ei nosta, inflaatio-odotuksia. Mitä pidempään Iranin konflikti kestää, sitä suurempi talouskasvua heikentävä vaikutus energian tarjontashokilla on. Talouskasvu heikkenee, ja inflaatio-odotukset laskevat, keskuspankista riippumatta. Jos keskuspankki tekisi virheen, siis minun mielestäni, ja nostaisi ohjauskorkoa, sillä olisi talouskasvun heikkenemistä lisäävä vaikutus. Lähes kaikkien muiden mielestä näin tulisi toimia. Talouskasvujen laskuja syventämällä ja vauhtia nopeuttamalla saataisiin energian kysyntä niin paljon alaspäin, että hintakin sitten joustaisi.
Saman oletusvirheen, minun mielestäni, keskuspankki teki juuri koronatoimien aiheuttaman tarjontasshokin suhteen. Sitten keskuspankki toisti sen vielä Venäjän hyökkäyksen aiheuttaminen pakotetoimien ja kaasuputken räjäytystoimien aiheuttaman energian tarjontashokin suhteen. Tilannetta pahensi keskuspankin aktiivinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä, joki syvensi energian tarjontashokkia ydinvoimaloiden, hiilivoimaloiden ja turvevoimaloiden alasajon seurauksena.
Pääjohtaja Rehn toteaa 20.3.2026 “Maltti on nyt valttia – korkoja ei eilen muutettu” -blogissaan näin: “Energiamurros on kuitenkin kesken, joten emme voi välttyä Iranin sodan tuntuvilta välittömiltä vaikutuksilta yritysten tuotantokustannuksiin ja kuluttajien ostovoimaan. Sota alleviivaa entisestään, että vihreä siirtymä ja energiamurros ovat Euroopan strategisen autonomian ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä sen lisäksi, että ne ovat ilmaston kannalta välttämättömiä. Vihreän siirtymän hidastaminen nyt olisi vakava virhe.”
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2026/maltti-on-nyt-valttia-korkoja-ei-eilen-muutettu/
Myös EKP:n pääjohtaja toteaa samaa Nicolai Tangen:in “In Good Company” -podcastissa: https://youtu.be/SgawP7BdFew?is=2QvxXI-LFI9qm-Mf
Marraskuussa 2025 IEA muutti “Peak Oil” -näkemystään. Aikaisempi näkemys oli, että öljyn kysyntähuippu saavutetaan 2023. Päivitetty näkemys on nyt 2050.
Tämä oli kaikille öljyasiantuntijoille läpi koko vihreän siirtymän huumavaiheen selviö. Ydinvoima olisi kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Ranskalla sitä on runsaasti. Saksalla ei yhtään. “Vihreän siirtymän hidastaminen nyt olisi vakava virhe” totesi pääjohtaja Rehn. Koko EU-projektin ytimessä on aina ollut Saksa. Se on tehnyt vakavan virheen.
Likviditeetti, likviditeetti, likviditeetti – ei sanaakaan
Suomen Pankilla oli käytössään ennen Iranin konfliktia julkaistu EKP Q4/2025 -lainakysely, josta myös kirjoitin.
Euroalueen pankit yllättivät eurokeskuspankin – Blogi #498
Euroalueen pankit kertoivat kiristävänsä lainanmyöntökriteerejä. Tämän siis ennen Iranin konfliktia. Jostain syystä tämä ei näytä vaikuttavan EKP:n eikä Suomen Pankin ennustuksiin maininnan arvoisesti. Huolimatta siitä, että vastaukset olivat päinvastaisia kuin EKP odotti.
Muutenkin globaali likviditeetti ei näkynyt ennusteessa mitenkään. Ikään kuin sen supistuminen ei vaikuttaisi mitenkään velkavetoisen maailman, EU:n ja Suomen talouteen. Suomen Pankilta löytyy myös kotimaiset lainakantatilastot. Asuntorakentamisen elpymistä voisi analysoida sitä kautta eikä vain tuotantotuen loppumisen kautta.
Ennusteessa todetaan, että teollisuustuotanto kasvoi loppuvuonna 2025 vuoden takaisesta uusien tilauksien ansiosta. Mistä rahat tilauksiin tulevat? Jos globaali likviditeetti on laskussa, teollisuuden tilausrahat ovat poissa jostain muualta. Jos globaali likviditeetti on ollut laskussa ja sykli on kääntymässä enemmän teollisuuteen (ja raaka-aineisiin), “työpaikat syntyvät it-alalle, finanssialalle, julkishallintoon… -narratiivi ei toimi. Jostain teollisuuden tilausrahat ovat pois. Privat Credit on ollut jo kuukausia eskaloituva ongelma. Niihin on mennyt likviditeettiä. Kaikki globaalit jättitoimijat ovat vuoron perään julkistaneet nostorajoituksena. Likviditeettiä on niissä jumissa. Niiden tarjoama likviditeetti ehtyy, kun sijoittajavirta on lunastusmoodissa.
Miksi tämä kirjoitus?
Huru-ukko ei kuvittele, että hän olisi monessa asiassa keskuspankkien tohtoreita osaavampi ja viisaampi.
Huru-ukko on sen verran osaamaton, että hän odottaa itse, että tässä esittämiini vääriin kysymyksiin löytyisi helposti oikeat vastaukset. Ei muuten helposti löydy.
Kirjoituksen tarkoitus oli siis otsikon mukaisesti korostetusti nostaa esille ajatuksia, joita ennusteesta ei löydy. En minä osaa tulevaisuutta ennustaa enkä osaa tuottaa ennusteita. Ennusteessa on vain mielestäni liian paljon totuuksia, joita en ymmärrä totuuksina, ja liian paljon puuttuvia osia, joita en ymmärrä merkityksettöminä.
Kirjoittaminen selkiyttää aina omaa ajatteluani. Toivottavasti jonkun lukijankin.
PS. WordPress.comin vanha teemani on aiheuttanut teknisiä ongelmia. Nyt pitäisi kaikki rikki olleet blogikirjoitukset olla korjattuna. Sähköpostikirje pitäisi olla luettavissa suoraan mobiililaitteella. Teet palveluksen, jos kerrot ongelmista, kiitos. Seuraavaksi siirryn päivittämään teeman moderniksi.
Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:
Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku.
Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen.
Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto.
OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com
OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook– Marko Kaarton Blogi
Jyväskylässä 250 asuntoa vuodessa Kim Kähkönen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #381
Missä ollaan ja mihin asuntosijoittajina mennään Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #403
Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.
Marko Kaarton esikoiskirja ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu” löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen.
Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy ”Harrin privaattisparraus” -kuvaus
ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn
Ostan Asuntoja 