Voiko EKP joutua lisäämään fossiilisen energian tarjontaa euroalueella? – Blogi #502
Ekonomisti N.N. sanoo: “Iranin konflikti luo kasvavia paineita EKP:n koronnostoille”.
En viitannut johonkin yhteen ekonomistiin, jotta en veisi kunniaa ekonomistien valtaenemmistöltä. Lähes poikkeuksetta näkemys näyttää olevan, että “inflaatioennusteet nousevat”, josta seuraa “rahapolitiikka kiristyy”, joka tarkoittaa “ohjauskorkojen nostoja”.
Miten tässä voisi olla mitään epäselvää? Itse pääjohtaja Lagarde sanoo: “…”.
EKP:n tiedotteessa ei ole sanaakaan siitä, että EKP voisi jotenkin vaikuttaa Iranin konfliktin seurauksena syntyneeseen fossiilisen energian ja muiden raaka-aineiden, kuten heliumin, tarjontashokkiin fossiilisen energia ja muiden raaka-aineiden tarjontaa lisäämällä.
EKP:n tiedotteen voi lukea itse tästä linkistä https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2026/html/ecb.mp260319~3057739775.en.html
Sieltä löytyy keskuspankeille tuttuun odotusteoriaan liittyvää odotusten hallintaviestintää. Paljon lauseita, jotka kuullostavat niin hienoilta, että vain keskuspankkitaloustieteen tohtorit voivat ymmärtää tieteellistä termistöä. “Hyvin asemoitunut navigoimaan”, “hyvin ankkuroituneet”, “tarkasti tarkkaileva”, “datariippuvainen lähestymistapa”… Tärkeää tieteellistä termistöä vakuuttamaan, että EKP:n laiva ei tuurilla seilaa. Valtaosa ekonomisteista vakuuttuukin. Nordea kertoi EKP:n olevan laser-focused, lasersäteen tarkkuudella keskittynyt. Lagarden ennenaikainen ero ei lasersilmiin vaikuta.
Rahapolitiikalla energian lisätarjontaa – I don’t think so
Toistaiseksi vain yksi suomalainen valtavirtaa edustava poikkeava näkemys on osunut silmääni. Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Iivonen sanoo pankin aamukatsauksessa:
”(Ohjaus)Koronnostopuheet ovat ennenaikaisia. EKP ei voi rahapolitikallaan vaikuttaa energian tarjonnan kehitykseen”… “Tarjontashokki nostaa hintoja lyhyellä aikavälillä, mutta (ohjaus)koronnostolla ei lisätä öljyn tarjontaa. Jos EKP kiristäisi rahapolitiikkaa nyt, se jarruttaisi euroalueen jo ennestään epävarmaa talouskasvua ilman, että energian hintaan voitaisiin vaikuttaa.”
Luin itse Iivosen näkemyksen SalkunRakentaja -sivuston jutusta https://www.salkunrakentaja.fi/2026/03/hormuzinsalmi-ekp-kadet-sidotut/.
Iivonen selittää saman, jota selitin koronatoimien yhteydessä ja vuosia niiden jälkeen. Koronatoimet, ei korona, aiheuttivat tarjontashokin. Jotta tämän pystyy sisäistämään, pitää pystyä päästämään irti kaikista tunteista, mikä oli välttämätöntä ja moraalisesti oikein. Korona ei sulkenut ihmisiä koteihinsa. Ihmiset päättivät koronatoimista ja sulkivat ihmisiä koteihinsa. Ihmiset sulkivat tehtaita ja konttisatamia. Korona ei niitä sulkenut. Koronatoimet sulkivat. Syntyi globaali tarjontashokki.
Yksimuuttuja-analyysissä (maailma on kompleksi) keskuspankkien ohjauskorkojen nostoilla ei lopetettu koronasulkuja, ei avattu tehtaita, ei täytetty ja lastattu kontteja, ei avattu satamia eikä täytetty varastoja ja hyllyjä loppuneista tavaroista. Tilaustoimitusketjujen logistiikka-ammattilaiset tekivät kaikkea tuota heti, kun ihmiset päättivät luopua rajoittavista koronatoimista. Globaali tarjontashokki lähti purkautumaan. Ei keskuspankkien ohjauksen ansiosta, vaan siitä huolimatta ja siitä välittämättä.
Kaikki hintojen nousu ei ole inflaatiota eikä hintojen lasku deflaatiota
Otetaan ensin aivojen herättäjänä pieni jumppa. “Vanhojen asuntojen hintojen deflaatio jatkui” ja “Kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa markkinavuokrat kääntyivät deflaatioon”. Kukaan ei pysty linkkaamaan minulle ekonomistien juttuja, joissa lukisi “hintojen lasku eli deflaatio”. Voin olla aika varma, että juuri kukaan ei ole kuullut puhuttavan markkinavuokrien deflaatiosta, joka parantaa vuokralaisten ostovoimaa. Vanhojen asuntojen hintojen lasku eli deflaatio…ei löydy ekonomistien sanapakista.
Jostain minulle täysin käsittämättömästä syystä jokainen itseään kunnioittava ekonomisti on nyrjäyttänyt aivonsa asentoon, jossa “hintojen nousu eli inflaatio” on heille täysin selvää. Yhtä selvää kuin, että “hintojen lasku eli hintojen lasku”. Tämä tekee talousaiheisten tekstien lukemisen haasteelliseksi. Koskaan ei ole helppoa tietää, onko ekonomisti aivonyrjähtänyt puoliksi, kokonaan vai tarkoittaako hän joskus harvoin inflaatiota käyttäessään inflaatio -sanaa.
Minun ei tarvitse olla taloustieteellisesti oikeassa, mutta oman ajattelumallini perustana on hyvin toiminut se, että pidän lähtökohtaisesti hintojen nousun ja inflaation erillään. Samalla tavalla kuin jokainen ekonomisti näyttää pitävän hintojen laskun ja deflaation erillään, kuten minä myös ajattelumallissani pidän.
Tarjontashokki tarkoittaa ajattelumallissani sitä, että joku ulkopuolinen tekijä aiheuttaa nopean ja laajan shokin, joka leikkaa tarjontaa nopeasti ja merkittävästi. Koronasuluista seurasi tarjontashokki. Iranin tilanteesta seurasi tarjontashokki. Koronasulkujen tarjontashokista pitää ajattelussa erottaa poliitikkojen ja “riippumattomien” keskuspankkien yhdessä kehittämä kysyntäshokki. Iranin kriisin tarjontashokkia on helpompi ymmärtää, koska finanssipoliitikot ja rahapoliitikot eivät ole vielä lyöttäytyneet yhteen. 22.3.2026 käsillä on siis vain tarjontashokki. Öljyn globaali kysyntä ei ole noussut yhtään. Öljyn globaali tarjonta on vähentynyt. Öljyn hinta nousee tarjontashokin seurauksena. Tämä EI ole inflatorista. Rahapolitiikan reagointi-, ohjaus- ja korjaustoimet EIVÄT auta tarjontashokkiin (Antti Iivonen selitti yllä). Iivonen selittää myös, miksi EKP:n kiristävä rahapolitiikka aiheuttaisi lisävahinkoa.
Jos et usko, että keskuspankki pystyy virheisiin, kannattaa tutustua finanssikriisiin 2008. Silloin “korkeassa hälytysvalmiudessa” ollut EKP nosti heinäkuussa 2008 ohjauskorkoaan 0,25 %-yksikköä 4,25 prosenttiin. Bear Stearnsin ja Lehmanin romahdusten välissä (!). Syynä oli öljyn hinnan nousu, jonka EKP pelkäsi johtavan laajemmin energian ja ruuan hintojen nousuun. “Eli inflaatioon”. Silloin EKP päätti taltuttaa “inflaatiota” kiristämällä rahapolitiikkaa. Silloinkaan EKP ei onnistunut lisäämään yhtään öljyn, energian ja ruuan tarjontaa.
Mikä EKP:n (ja muiden keskuspankkiuskovaisten) tarinassa on oman ajattelumallini mukaista?
Nämä asiat ovat konfliktin pitkittyessä suuremmalla todennäköisyydellä oikein:
- Konfliktista on jo seurannut öljyn, maakaasun ja heliumin tarjontashokki
- Tarjontashokista on jo seurannut energian hintashokki
- Näistä seuraa laajempi tuottaja- ja kuluttajahintoja nostava vaikutus, joka pitkittyy konfliktin pitkittyessä ja voi kiihtyä (tämä ei ole inflaatiota)
- Tästä seuraa talouskasvuodotusten laskua
- Tästä seuraa talousennusteiden laskua
EKP julkaisi 19.3.2026 jo euroalueen uuden talousennusteen, jossa odotetusti kertoi Iranin konfliktin jarruttavan euroalueen talouskasvua ja nostavan hintoja ainakin lyhyellä aikavälillä. Tähän asti termistö on selkeää ja johdonmukaista.
Tämä on yhden muuttujan malli, joka ei esimerkiksi huomioi tekoälykehityksen vaikutuksia talouskasvuun ja hintoihin. Tekoälykehitys ei ole pysähtynyt Iranin konfliktiin, joten käytännössä niitä ei voi erottaa. Finanssimarkkinoilla on ollut kuukausia eskaloitunut ns. Private Credit -kriisi, johon Deutsche Bank liittyi tuoreeltaan mukaan nauttien mehevästä osakekurssin laskusta. Tämänkään kriisin vaikutuksia ei EKP:n laserveitsellä voi erottaa Iranin kriisin vaikutuksista.
Kaikki muu, mitä EKP:n ja ekonomistien tuuteista tulee inflaation kiihtymisestä, Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta inflaatiosta, vihreästä siirtymästä ilmiselvänä EKP:n näkemänä ratkaisuna nouseviin energian hintoihin ja Euroopan (kyllä, “poliittisesti riippumaton” euroalueen keskuspankki vetää mielellään puheet myös Sveitsin, Norjan, Ukrainan, Ruotsin, Iso-Britannian…itsenäisten keskuspankkien puolesta) kilpailukykyyn. Yhtä tärkeää on muistaa, että EKP:n puheissa Saksan ydinvoimaloiden alasajolla ei ole mitään vaikutusta energian hintaan eikä inflaatioon eikä mihinkään muuhunkaan ylevään.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, alkuun pääsee opiskelemalla, missä kaikissa tuotteissa tarvitaan öljyä. Fossiilisten globaali kysyntä jatkaa kasvuaan.
Keskuspankkioppivaiset pystyvät sujuvasti vetämään lonkalta yhdessä “laskevat talouskasvu- ja kiihtyvät inflaatio-odotukset”. Jos se sanottaisiin “tarjontashokista johtuvat hintojen nousu- ja laskevat talouskasvuodotukset”, olisin samaa mieltä. Olisin myös samaa mieltä, jos sanottaisiin “laskevat talouskasvu- ja hidastuvat inflaatio-odotukset”.
Miten pidän oman mieleni kirkkaana?
Oikea inflaatio syntyy silloin, kun kierrossa olevan rahan määrä kasvaa nopeammin kuin yritykset pystyvät sen aiheuttamaa tarjontaa tyydyttämään. Silloin päällä olisi “nousevat talouskasvu- ja kiihtyvät inflaatio-odotukset”. Rajat ylittävä kauppa kasvaisi ja yksityisen sektorin pankit printtaisivat matalien luottotappio-odotusten innoittamina lisää rahaa. Euroalueen pankit olisivat raportoineet lukuisia vuosineljänneksiä peräkkäin löysentyvistä yritys-, asunto-, kuluttajaluottojen myöntökriteereistä. Syinä olisivat yritysten halu investoida. Asiakkaista kilpailevat pankit raportoisivat kilpailun olevan yksi syy luottoehtojen parantumiseen. Tuottaja- ja kuluttajahinnat olisivat nousseet tasaisesti ja trendinomaisesti.
Hyvistä työntekijöistä olisi markkinoilla pulaa ja palkankorotukset olisivat luontevia yritysten kilpaillessa työvoimasta. Oikean inflaation kiihtyessä ostovoima laskee. Kaikki yritykset ja kotitaloudet eivät saa lainaa, jolloin varallisuus keskittyy niille, jotka sitä saavat ja osaavat lainarahaa viisaasti investoida ja vastuullisesti käyttää. Työttömien, työkyvyttömien ja opiskelijoiden ostovoima laskee enemmän, jos he eivät saa inflaatiosta johtuvaa ostovoiman heikennystä osittain kompensoivia palkankorotuksia.
Tällaisessa talouden tilanteessa tarvittaisiin laserfokusoitunutta ja poliittisesti riippumatonta viilentävää tahoa. Sellaista, jota nykykeskuspankit eivät juuri ole. Osittain se johtuu siitäkin, että finanssikriisistä alkaen euroalueella ei ole ollut oikeaa markkinatalouspohjaista kiihtyvää talouskasvua. Keskuspankkien ikuisesti jatkuneilla “tilapäisillä” 0-korko-operaatioilla ei saavutettu markkinaehtoista ja laajaan keskiluokkaisten kuluttajien vaurastumiseen perustuvaa talouskasvua, jota keskuspankit olisivat huomanneet tarpeelliseksi viilentää. Hidasälyisinkin suomalaispäättäjä osasi kirjoittaa fläppitaululle “Nyt tulee rahaa” ja kaikkihan tiesi, ettei niitä velkoja tarvi koskaan maksaa takaisin. Olli Rehn ei kertonut, kuinka merenkulkutermein hänen organisaationsa oli “tarkasti tarkkaileva”. Viisikko veti kaiken vessasta alas täyden hallituskauden eikä “datariippuvaisuus” sytyttänyt jarrutusvaloja Suomen Pankissa huutamaan karilleajosta.
Oma yhden muuttujan vaikutusjohtopäätös skenaariooni
Iranin konfliktista seuraa:
- Tarjontashokista johtuva hintojen nousuodotus
- Siitä seuraava laskeva Suomen talouskasvuodotus
- Hidastuva oman ajatteluni mukainen inflaatio-odotus
Viimeisen voi lukea myös siten, että Huru-ukon ajattelu hidastuu.
Euroalueen valtioiden finanssipolitiikkoja ja keskuspankkien rahapoliitikkoja voi houkutella toteuttaa erilaisia rahan tarjontaa lisääviä inflaatiota kiihdyttäviä politiikkatoimia. Ne olisivat uusia muuttujia tähän yhden muuttujan vaikutusanalyysiini.
Miksi “(euriborkorko)markkinat” hinnoittelevat EKP:n ohjauskoron nostoja?
Markkinoilla toimii erilaisia ihmisiä, jotka ajattelevat asioita eri tavalla. Nykyään näkee harvemmin ihmisiä, jotka enää ääneen sanoisivat uskovansa keskuspankkien ohjaavan koko korkokäyrää. Jeff Gundlach /DoubleLine Capital, nykyajan bondikuningas, on osoittanut vuosikausia, että FED:in ohjauskorko seuraa USA:n 2 vuoden korkoa. Siis FED seuraa, ei ohjaa. Lyhyet euriborit, omassa ajattelumallissani siis, eivät indikoi kiihtyviä inflaatio-odotuksia, johon oikea lääke olisi EKP:n ohjauskorko. Miksi euriborit sitten jyrkästi nousevat? Siihen voi olla useita syitä:
- Huru-ukko ja Dansken Iivonen ovat väärässä, lähes kaikki muut ovat oikeassa.
- Huru-ukko ja Dansken Iivonen ovat oikeassa, mutta EKP tekee taas virheen (moni treidaaja tekisi siinä hyvän tilin) eli euribor-korkojen nousu indikoisi EKP lähtevän tomerasti lisäämään fossiilisen energian tarjontaa euroalueella.
- Markkinoilla enemmistö on väärässä ja EKP toimii järkevästi eikä korota ohjauskorkoa (lue EKP:n tiedote, jossa sanotaan paljon, muttei ohjauskoron nostoa kertaakaan).
- Markkinoilla odotetaan oikeasti inflaatiota kiihdyttäviä politiikkatoimia ja viestintäekonomistit tulkitsevat markkinaodotuksia väärin.
- Ja muita mahdollisia tulkintoja…
En osaa sanoa, kuinka pian euribor -korkojen nousun pitäisi rauhottua. Jos Iranin konflikti pitkittyy ja talouskasvut realisoituvat laskeviksi, jopa taantuviksi, kuka muistaa enää, mitä silloin odotetaan keskuspankkien tekevän…
PS. WordPress.comin vanha teemani on aiheuttanut teknisiä ongelmia. Nyt pitäisi kaikki rikki olleet blogikirjoitukset olla korjattuna. Sähköpostikirje pitäisi olla luettavissa suoraan mobiililaitteella. Teet palveluksen, jos kerrot ongelmista, kiitos. Seuraavaksi siirryn päivittämään teeman moderniksi.
Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:
Sijoitusasunnot.com ostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan.
Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.comin sijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa.
Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa.
Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun
Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378
Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.
Marko Kaarton esikoiskirja ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu” löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen.
Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy ”Harrin privaattisparraus” -kuvaus
ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn
Ostan Asuntoja 