Onko öljyn tarjontashokki inflatorinen vai disinflatorinen? – Blogi #500
Näin jo ensimmäisen valtamediaotsikon, jossa “asuntolainaajien piina alkaa”, koska euribor -korot jo kääntyivät Iranin tilanteen takia nousuun, koska siitä seuraa inflaatio ja siitä seuraa keskuspankin ohjauskoron nosto. Alkaako piina?
Maailma ja sen talous on kompleksi, jossa liikkuvia osia on paljon. Yhden muuttujan analyyseissä on isona ongelmana se, ettei sitä yhtä muuttujaa voi irrottaa muista. Esimerkiksi private credit -ongelmat ovat lisääntyneet viimeisten kuukausien aikana. Jos sieltä paljastuisi joku merkittävä ja tartuttava kupru, joka osuisi samaan kohtaan Iranin tilanteen kanssa, näiden yhteisvaikutuksesta voisi seurata jotain, mikä ei olisi tapahtunut vain yhden vaikutuksesta.
“Suomen talouskasvu on alkanut. Ja tällä kertaa oikeasti.” Siinä alkuvuoden 2026 positiivinen aloitus. Kunhan ei aseta yhtään painoa toiselle lauseelle. Siitä voisi olettaa, että kaikki aikaisemmat 3 vuoden aikana tehdyt kasvuennusteet on tuotettu “leikisti”. Valehdellen.
Ennen Iranin tilanteen kärjistymistä EKP kysyi europankeilta lainanmyöntökriteereistä. Yrityksille kriteerit olivat tiukentuneet jo Q3:lla 2025. Q4:lle kriteerien ennakointiin kiristyvän edelleen. Myöskään yritysten kiinnostusta hakea lainaa kasvuinvestointeihin ei pidetty suurena. Jos euroalueen reaalitaloudet ovat lähteneet kasvuun, voisi ajatella, että yritykset pystyvät vastaamaan kysyntään nykykapasiteetillä. Vastaukset annettiin ennen Iranin tilanteen kärjistymistä.
Lue lisää: Euroalueen pankit yllättivät eurokeskuspankin – Blogi #498
Oman ajattelumallini perustassa kaikki hintojen nousu ei ole inflaatiota
Oma ajattelumallini poikkeaa lähes kaikkien ekonomistien nykypuheista, joissa hintojen nousu rinnastetaan inflaatioon. Hyvin usein näkee kirjoituksia, joissa leipätekstissä lukee “inflaatio oli x %” ja graafin otsikossa lukee “kuluttajahinnat”. Välillä kirjoitetaan joka toiseen lauseeseen inflaatio ja joka toiseen kuluttajahinnat. Tuottajahinnat ja palvelujen hinnat…inflaatio.
Ekonomisti voisi esimerkiksi kirjoittaa näin: “Iranin tilanne on kärjistynyt, mikä on nostanut öljyn ja kaasun hintoja ja saattaa kiihdyttää inflaatiota”.
Seuraavaksi ekonomisti voisi jatkaa: “Markkinat näkevät inflaation kiihtymisen ja se heijastuu odotuksina EKP:n (ohjaus)koron nostosta.”
Keskuspankit ja ekonomistit kertoivat koronatoimien aiheuttaman “inflaation olevan tilapäinen”.
Omassa ajattelumallissani hintojen nousua, laajaakin ja pitkään kestävääkin, voi tapahtua yksinkertaistetusti kahdesta syystä:
- Tarjontashokista
- Tarjonnan sopeutumiskykyä nopeammin kasvavasta kysynnästä
Koronasulut aiheuttivat tarjontashokin. Vaikka olisi maksanut 50 000 euroa uudesta mönkijästä, kauppoja ei olisi syntynyt. Yhtään uutta mönkijää ei konteissa ollut tulossa, kun kontit ja tehtaat seisoivat sikin sokin. Globaali mönkijöiden kysyntä ei ollut noussut yhtään. Todennäköisemmin laskenut.
Iranin tilanne ei ole aiheuttanut globaalin talouskasvun kiihtymisestä johtuvaa globaalia öljyn ja maakaasun kysynnän kasvua. Kyse on tarjontashokista.
Tarjontashokit voivat nostaa hintoja nopeasti. Kukaan ei tiedä, kuinka pitkään Iranin tilanne kestää. Kiina ostaa öljynsä. Noin 80 % siitä kulkee Hormuzinsalmen kautta. Loput 20 % menee Eurooppaan. Kun salmi näyttäisi olevan kiinni tai ainakin valtaosa tankkereista on pysähtynyt, Aasia ja Eurooppa ovat lähteneet varmistamaan öljyn ja maakaasun saantiansa. Öljyn hinta on noussut kymmeniä prosentteja. Euroopan pitäisi alkaa täyttämään maakaasuvarastojaan tulevaa talvikautta varten.
Kun energian hinta tarjontashokin seurauksena nousee, se voi nopeasti valua kaikkien energiaa käyttävien toimintojen kustannuksiin. Niitä yritetään viedä hintoihin, mikä voi nostaa tuottaja- ja kuluttajahintoja laajasti. Nousu voi kestää pitkään. Kukaan ei vielä tänään 8.3.2026 tiedä, kuinka pitkään.
Tämä ei ole rahapoliittista inflaatiota. Kirjoitushetkellä näyttäisi siltä, että globaalin likviditeetin huippu oli jossain Q3:lla 2025. Mitään valtavaa rahapoliittista globaalia keskuspankkien elvytystoimea ei ole käynnissä, paitsi Kiinassa. Finanssikriisissä sitä oli. Eurokriisissä sitä oli. Koronakriisissä sitä oli.
Keskuspankit tekivät koronakriisissä virheen olettamalla, että nopeilla ohjauskorkojen nostoilla koronatoimien rikkomat tilaustoimitusketjut korjaantuisivat. Tämä virhe oli “inflaatio on tilapäinen’ -viestinnän epäonnistumisen juurisyy. Siis huru-ukon ajattelussa. Älä usko huru-ukkojen kirjoituksia. Ajattele itse. Logistiikkainsinöörit käyttivät juuri sen ajan, minkä tarvitsivat tarjontashokin korjaamiseen. Mitään globaalia talouskasvuihmettä ei ollut menossa.
Mitään globaalia talouskasvuihmettä ei ollut menossa ennen Iranin tilanteeen eskaloitumista. Eikä siitä seuraa mitään talouskasvuihmettä. Mitään öljyn ja maakaasun hintoja nostavaa kysyntäbuumia ei ollut. Eikä sitä synny Iranin tilanteen eskaloitumisesta. Mitään rahapoliittista inflaatiota ei ole keskuspankkien viime viikkojen toiminnan takia syntymässä. Koska sellaista ei ole, sitä ei ole tarpeen korjata ohjauskorkojen nostolla. Mitään talouskasvubuumia ei ole, jota keskuspankin tulisi viilentää ohjauskorkoja nostamalla. Euroalueen pankit eivät ole myöntämässä hurjasti lainaa, jota EKP:n pitäisi jarrutella. Ahneet yritysmaailman kapitalistit eivät ole tuloskasvusta kiiluvasilmäisinä investoimassa vastaamaan pitkään jatkuneeseen kysyntäbuumiin, josta keskuspankin pitäisi olla huolissaan ja sitä intoa suitsia.
Omat odotukseni tässä yksimuuttujamallissani
Mikäli Iranin tilanne pitkittyy ja öljyn ja maakaasun nousevat hinnat valuvat ja leviävät laajalti talouksiin, siitä seuraa matalammat inflaatio- ja talouskasvuodotukset. Ei siis korkeammat inflaatio- ja matalammat talouskasvuodotukset.
Tuottaja- ja kuluttajahinnat voivat nousta. Eurokeskuspankki ei voi asialle yhtään mitään. Yksikään ohjauskoron nosto ei tule lisäämään öljyn ja maakaasun tarjontaa yhtään missään eikä siis ratkaise tarjontashokkia mitenkään. Keskuspankkien tehtävä ei ole ohjata ja yrittää vakauttaa tuottaja- ja kuluttajahintojen kehitystä.
Jos tuottaja- ja kuluttajahinnat nyt nousevat, yhä useammalta ihmiseltä loppuu rahat, yhä useampi ihminen tulee varovaisemmaksi kuluttamaan, yhä useampi ihminen lisää säästämistä, jos pystyy. Pankit pyrkivät yhä enemmän välttämään luottotappioita luotonmyöntökriteerejä ja luottoehtoja kiristäen. Yrityksillä ei ole tarvetta lainata rahaa investointeihin kapasiteettiä kasvattaakseen. Talouskasvuennusteita lasketaan. Tämä on disinflatorista. Inflaation kasvuvauhtia hidastavaa. Jäähdyttäviä rahapolitiikkatoimia ei tarvita. Jos se virhe toistuu, sillä on talouskasvua heikentävää/taantumaa syventävää vaikutusta. Kuten sillä on ollut koko sen ajan, kun koronatoimista luovuttiin asteittain.
Maailma on kompleksi
Kun/jos globaalin likviditeetin huippu oli jossain Q3:lla 2025, se tarkoittaisi sitä, että pienenevä globaali rahan määrä hakeutuisi enemmän reaalitalouteen. Tämä kehitys oli jo nähtävissä raaka-aineiden laajana hintojen nousuna (kukaan ei puhu raaka-aineinflaatiosta), josta suomalaiset kaivos- ym. Alan laitteita toimivien yritysten kurssitkin kertovat. Teknologiayritysten laajan rintaman kurssinousu taas kärsii tällaisesta vaiheesta. Kun laskeva likviditeetti hakeutuu raaka-aineisiin ja valmistavaan teollisuuteen, se on pois jostain muualta. Toivottavasti tämä talouskasvuja nostava kehitys jatkuu eikä pysähdy Iranin tilanteen mahdolliseen pitkittymiseen.
Tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia. Käytännön vaikutuksia arvioidaan hurjalla vauhdilla ja laajalla skaalalla. Jos tekoäly oikein toimeliaaksi ryhtyy, tuleeko siitä itsenäisempänä päättäjänä enemmän Björn Wahlroosin vai Sanna Marinin kaltainen tulevaisuusinvestointinero. Onko se jopa deflatoorista?
Meitä huru-ukkoja on vähän ja ekonomisteja paljon. Ne “markkinat” ovat alttiita ekonomistien vaikutuksille. Markkinoilla on myös paljon treidaajia, jotka olettavat, että markkinat ovat alttiita ekonomistien vaikutuksille. Markkinat voivat myös olettaa, että keskuspankit reagoivat väärin, mikä historiallisesti olisi huru-ukonkin mielestä mahdollista.
Huru-ukkona toimin oman ajattelumallini mukaisesti. Päivitän sitä aina huomattuani olleeni väärässä tai saadessani uutta tietoa. Kun otin pari viikkoa sitten 2 ja 10 vuoden korkokäyriä ja tarkastelin alkuvuotta, oma pääskenaarioni “matalat inflaatio-odotukset, matalat talouskasvuodotukset” näkyivät siellä taas trendinä, vaikka matkalla on ollut paljon kohinaa.
Asuntosijoittamisen ikivihreät periaatteet osaavalle on todennäköisimmin vieläkin hyvät ajat tehdä hyviä tarjouksia, hyödyntää neuvottelutaitojaan ja ostaa kohteita alle niiden käyvän arvon.
Muutama korkograafi oli tässä kirjoituksessa: Euroalueen pankit yllättivät eurokeskuspankin – Blogi #498
PS. WordPress.comin vanha teemani on aiheuttanut teknisiä ongelmia. Nyt pitäisi kaikki rikki olleet blogikirjoitukset olla korjattuna. Sähköpostikirje pitäisi olla luettavissa suoraan mobiililaitteella. Teet palveluksen, jos kerrot ongelmista, kiitos. Seuraavaksi siirryn päivittämään teeman moderniksi.
Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:
Asuntosalkunrakentaja on asuntosijoittajalle arvoa tuottava kumppani.
Asuntosalkunrakentajan kriteeristön läpäisevien tukkuhintaan ostettujen kerrostalojen turhat kulut karsitaan, tarpeelliset remontit toteutetaan ja asunnot vuokrataan. Asunnot tarjotaan ostettavaksi alle markkinahintatason. Sisäpiiriläisenä saat kohteista tarkat tiedot ostopäätöksen tueksi.
Liity tekemään sujuvia sijoitusasuntokauppoja – Asuntosalkunrakentaja.fi.
Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, X:ssä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta.
Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.
Marko Kaarton esikoiskirja ”Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu” löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen.
Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy ”Harrin privaattisparraus” -kuvaus
ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn
Ostan Asuntoja 