”Pankit uskaltaisivat lainata…” – Blogi #482

”Suomalaiset eivät uskalla kuluttaa” on uusi trendikäs narratiivi. Tätä narratiiviä hokevat ovat niitä samoja, jotka ovat tuhonneet monta adjektiiviä kertoessaan viimeiset vuodet Suomen talouskasvun piristymisestä. Q2/2025 bkt:n kasvu oli -0,4 %. Bkt ei siis kasvanut. Se supistui. Tuoreet pellei…valtionlisävelkaneuvottelut käytiin talouskasvuprofetioiden pohjalta, jotka on jo päivittyneet alaspäin.

Tämä uusi narratiivi perustuu siihen, että Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisema kuluttajaluottamus osoittaa ties kuinka pitkältä aikajänteeltä suurella varmuudella sen, että kuluttajat eivät kertakaikkiaan luota. Kysymys ei siis ole uskalluksesta, vaan epäluottamuksesta. Narratiivitehtaissa, joita instituutioiksi ja valtamedioiksi kutsutaan, toistetaan ”Trumpin aiheuttaman epävarmuuden lisääntymisen” -narratiiviä. 

Toinen narratiivitehdasta inspiroinut tietolähde on Suomen Pankin tilasto talletuskannan vuosikasvusta. Kun talletuskanta kasvaa, ”arat suomalaiset ovat pelokkaita eivätkä uskalla kuluttaa”. Kyseessä voi myös olla fiksut suomalaiset, jotka ymmärtävät lisätä varovaisuusastettaan. Poliitikoista ja valtamedioista ei välttämättä synny kuvaa, että nyt olisi uskallettava lähteä taksilla hesarilan ravintola- ja yöelämään kuluttamaan. Mitä enemmän tavalliset ihmiset luokitellaan valtamedioissa äärioikeistolaisten luokkaan, sitä enemmän voi olla mahdollista, että tavalliset ihmiset menettävät luottamustaan ja ovat yhä varmempia siitä, että puskureita voi olla viisasta kasvattaa.

Minä en siis oikeasti tiedä, miksi suomalaisten kuluttajien luottamus on heikkoa. Enkä myöskään tiedä, miksi talletuskanta kasvaa. Sen sijaan, että arvaisin kyseessä olevan uskalluksen puute, voin olla arvaamatta yhtään mitään. Asuntosijoittajana voin odottaa rauhallisemmin, mitä tilastoista näkyvät trendit kertovat.

Suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvuvauhti kiihtyy – Onko tämä hyvä asia? – Blogi #474

Talletuskannan vuosimuutos oli heinäkuussa 2025 +4,3 %

Vaikka korkotaso on vuodessa laskenut, tämä ei tallettavia kotitalouksia haittaa. Ne tekivät heinäkuussa 2025 uusia määräaikaistalletussopimuksia lähes saman verran kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. 

Kuukausitason graafista näkyy tässäkin asiassa se, kuinka trendin seuraaminen on tärkeämpää kuin valtamediaotsikoiden perässä poukkoilu. ”Maalis-heinäkuu 2025” -jaksolla yksittäiset pisteet ovat aikamoista sahalaitaa. 

Ylläoleva taulukko kertoo myös uusien nostettujen asuntolainojen ja sijoitusasuntolainojen euromäärät touko-, kesä- ja heinäkuussa 2025. Seuraava tilasto julkaistaan 26.9.2025. Mielenkiintoisinta on, jatkuuko asuntolainakannan vuosikasvun hidastunut supistumistrendi ja poistuuko miinusmerkki vihdoin kasvuluvun edestä. 

Asuntoyhteisöjen lainakantatilastoon on tullut heinäkuun 2025 tiedot

Yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt ovat niitä, joissa tavalliset suomalaiset kotitaloudet omistavat sijoitusasuntoja ja osallistuvat päättämään taloyhtiöiden remonteista. Tämä lainakanta kostuu 

• Taloyhtiölainoista, jotka nostetaan taloyhtiöremontteja varten
• Konversiolainoista, joilla vuokratalo muutetaan asunto-osakeyhtiöksi, jolle nostetaan taloyhtiölaina
• Uudiskohteiden RS-lainoista

Trendigraafista näkee, että tämän lainakannan vuosikasvu on negatiivinen ja todennäköisesti viimeisten kuukausien palkkien perusteella supistumisvauhti on ollut kiihtyvä. Vanhoja taloyhtiölainoja lyhennetään enemmän kuin uusia nostetaan tilalle. Olemme viime vuosina itse toteuttaneet suunniteltuja taloyhtiöremontteja 99 %:n todennäköisyydellä vakuusarvonsa säilyttäviin taloyhtiöihin. Joihinkin olemme pyytäneet pankeista taloyhtiölainaa. Valtaosa pankeista on kieltäytynyt antamaan minkäänlaista tarjousta. Konversiolainojen saaminen on vaikeutunut. Pari viikkoa sitten analysoin pk-seudulla ennakkomarkkinoinnissa olevaa 3-rappuista uudiskerrostaloa. Kohde oli muutettu kolmeksi asunto-osakeyhtiöksi. Ensimmäisen rapun eli asunto-osakeyhtiön rakentamispäätöstä (rahoituspäätöstä) varten haettiin varauksia. 

Valitettavasti julkisomisteisten ja “muut asuntoyhteisöt” -kategorian vuosikasvut ovat positiivisia eikä trendimuutosta näy. Yksityisten asunto-osakeyhtiöiden lainakannan markkinaosuus jatkaa supistumistaan sekä negatiivisen vuosikasvunsa että toisten kategorioiden positiivisen vuosikasvu yhteisvaikutuksen seurauksena. Pankit ainakin uskaltavat rahoittaa näitä “toisia kategorioita”. 

Tuhosivatko asuntosijoittajat maksurästeillään suomalaisen asunto-osakeyhtiön?

Tämän kirjoituksen alussa oli esimerkki tämän päivän narratiivistä. Ennen koronaa ja talouskriisejä aiheuttaneita koronotoimia Suomessa rummutettiin pitkään ja ahkerasti narratiiviä, jossa asuntosijoittajat luokiteltiin “altistusta aiheuttavaksi” -luokaksi asunto-osakeyhtiöiden osakaskunnassa. Jotkut asiantuntijat olivat jopa sitä mieltä, että koko asunto-osakeyhtiöjärjestelmä tuhoutuu asuntosijoittajien takia.

Suomen Pankin tilastoista löytyy yksityisten kotimaisten asunto-osakeyhtiöiden taloyhtiölainojen maksurästigraafi.  Jokainen voi ja joutuu itse tekemään johtopäätöksensä siitä, kuinka hyvin se narratiivi on tilastojen mukaan toistaiseksi osunut oikeaa.

Ovatko asunto- ja vuokra-asuntomarkkinat unohtaneet kasvun?

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell painotti kuukausi sitten 28.8.2025: “Valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvia vähennyksiä olisi vahingollista tehdä nyt, kun asuntorakentaminen on lamaantunut historiallisen alhaiselle tasolle. Hallituksen on budjettiriihessä huolehdittava sopeutusten rinnalla myös kasvun luomisesta ja käytettävä keinoja asuntotuotannon ja korjausrakentamisen nostamiseksi suhdannesuosta.”

Tämä on sama RT, joka aikanaan rummutti “Suomeen tulee asuntopula syksyllä 2024” -narratiiviä. Finanssihistoriasta tiedetään, että markkinoiden pohjat nähdään vasta jälkikäteen. Pohjille jälkikäteen tarkasteltuna tyypillistä on uutisten ja näkemysten, narratiivien synkistyminen. Vasta tulevaisuudessa tiedetään, onko “asuntorakentaminen lisälamaantunut historiallisen alhaiselle tasolle” vai onko pohjat jo takana. Hallitukset eivät Suomeen ole talouskasvua luoneet ennenkään. Eivätkä luo nytkään. Sen tekevät yritykset, yrittäjät ja kotitaloudet. 

Siirry Kuukausipalaveri 24 -kuuntelulinkkeihin Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 24 – Ostan Asuntoja Podcast #376

Lue tästä aiheesta edellinen kirjoitus Asuntosijoittajan luottokelpoisuuden ylläpitäminen – Blogi #481

Lue tästä aiheesta sitä edellinen kirjoitus Sijoitusasuntosalkkuun kertyneen oman pääoman vapauttaminen – Blogi #480

Kuuntele Rovaniemen maksukykyisten ulkomaalaisturistien aiheuttamaa positiivista asunto-ongelmaa Rovaniemi ja 11 jälleenvuokrausasuntoa Laura Arvola – Ostan Asuntoja Podcast #377