Suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvuvauhti kiihtyy – Onko tämä hyvä asia? – Blogi #474

Suomen Pankin tilastot kertovat, että maaliskuussa 2025 suomalaisten kotitalouksien talletuskannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %. Huhtikuussa 2025 vuoden takaisen vertailukuukauden tiputtua pois vuosikasvuvauhti oli 3,9 %. Toukokuussa kasvuvauhti oli jo 4,4 %.

Puskureiden tärkeydestä asuntosijoittajia toistakymmentä vuotta muistuttanut voisi olla iloinen, että vihdoinkin viesti on mennyt perille ja puskureita kasvatetaan urakkatyön tahdilla. 

Vastaavat asuntolainakannan vuosikasvuprosentit ovat olleet -0,5 %, -0,3 % ja -0,3 %. Huhtikuu ja toukokuu olivat myös peräkkäiset kuukaudet, jolloin asuntosijoituslainoja nostettiin/myönnettiin edellistä kuukautta vähemmän. Kun kuluttajaluottamustilastotkaan eivät osoita mitään lisääntyvän luottamuksen merkkejä, voisi jo pohtia, onko talletuskannan kasvu välttämättä vain positiivinen indikaattori.

Selvyyden vuoksi Bidenin seniiliyden selvittyä lopulta myös valtamedioiden toimittajille, Harrisin suosion kasvu ja voitonjuhliin valmistautuminen, Trumpin voitto, Trumpin astuminen virkaan, tariffit, kauppasota, kauppasodan aselepo…mikään ei heilauttanut suomalaisen kuluttajan luottamusta merkittävästi huonosta mihinkään suuntaan. Putinin hyökkäys Ukrainaan aiheutti merkittävän heikennyksen, joka näkyi luottamuskyselyn tuloksissa.

Suomalaisten kotitalouksien talletuskannan kasvun haittapuolista keskeisimmät liittyvät siihen, että säästöjen pitäminen pankkitileillä, varsinkin matalakorkoisilla tileillä, voi pidemmän päälle heikentää kotitalouksien varallisuuden tuottoa ja vaikuttaa negatiivisesti koko kansantalouteen.

Haittoja voisivat olla:

1. Inflaatio syö talletusten ostovoimaa: Jos rahat säilytetään matalakorkoisilla tileillä, inflaatio vähentää niiden arvoa vähitellen. Kun inflaatio ylittää talletustilien korot, talletusten todellinen ostovoima heikkenee vuosien saatossa.
2. Vähemmän varoja tuottaviin sijoituskohteisiin: Runsas pankkitileille säästäminen voi tarkoittaa, että varoja ei ohjata osakkeisiin, asuntoihin tai muihin sijoituksiin, jotka pidemmällä aikavälillä tarjoaisivat paremman tuoton (ja suojaa inflaatiota vastaan). Tämä voi hidastaa kotitalouksien varallisuuden kasvua.
3. Kulutuksen väheneminen: Yhteiskunnallisesta näkökulmasta liiallinen säästäminen heikentää kulutuskysyntää, mikä voi jarruttaa talouskasvua, jos säästäminen lisääntyy liian pitkään. Tämä tapahtuu etenkin, jos suuri osa kotitalouksista ryhtyy säästämään samaan aikaan epävarmuuden lisääntyessä. 
4. Negatiivinen kierre: Jos säästövarat ohjautuvat yhä enenevässä määrin vain perinteisille tileille, se voi vähentää talouden likviditeettiä, mikä vähentää kulutusta, mikä voi lisätä epävarmuutta, mikä lisää säästämistä ja kierre syntyy.

Keskeistä on siis, että vaikka kotitalouksien säästäminen on yksilötasolla järkevää ja kasvattaa taloudellista puskuria, yhteiskunnallisella ja taloudellisella tasolla liiallinen varojen makuuttaminen tileillä voi muodostua myös rakenteelliseksi haasteeksi talouden dynamiikalle ja kotitalouksien pitkän aikavälin vaurastumiselle.

Tällä hetkellä Suomessa on virallisena tavoitteena kotitalouksien velkaantumisen vähentäminen. Asuntolainakannan lisäksi myös kulutusluottojen ja yksityisen sektorin taloyhtiölainakannat supistuvat. Moni asuntosijoittaja ja flippaaja on kokenut käytännössä sen, että lainansaanti on vaikeutunut sekä sijoitusasunnon että omistusasujalle valmiin flippiasunnon ostamista varten. Positiivinen luottorekisteri on tuonut pankeille keinoja arvioida lainanhakijan lainakelpoisuutta aikaisempaa paremmin. Sääntely on tuonut pakotteita hylätä lainahakemuksia aikaisempaa enemmän. Sääntely on myös pakottanut pankit arvioimaan vakuuksia byrokraattisemmalla tavalla, joka on hidastanut lainaprosesseja, lisännyt virheitä, kasvattanut kustannuksia ja näistä syistä myös vaikuttanut lainanmyöntöön ja vähentänyt toisaalta intoa hakea lainaa.

Tulevaisuus kertoo tullessaan sen, mitä kuluttajien luottamukselle tapahtuu ja kuinka säästöt realisoituvat asuntojen omarahoitusosuuksiksi ja -lainoiksi.